Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti. Useimmiten valinta tehdään erilaisten valintalistojen tai muiden kirjallisten tarjousten perusteella, itse kirjoja ei tarvitse kirjastoihin etukäteen lähettää. Tässä tietoa Helsingin kaupunginkirjaston hankintakäytännöistä: http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx , http://www.lib.hel.fi/Page/1272d64b-61f3-4f24-9f9f-1df7f795c925.aspx . On myös mahdollista saada teoksensa Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto kirjasta leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin. Lisätietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/ . Myöskään yhteistä...
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy melkoinen määrä tietoa etunimistä. Kannattaa käydä kurkistamassa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Krista etunimet.
Krista-nimeäkin on tiedusteltu aikaisemmin. Lainaan vastausta tähän: "Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias."
Yolanda-nimeä en arkistosta löytänyt. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja antaa seuraavan selityksen:
Jolanda on kreikankielinen vastine orvokki-sanalle. Se on mahdollisesti johdos Violan ranskankielisestä...
Hämeenlinnan pääkirjastossa on paikalla seuraavat aihetta käsittelevät kirjat (luokka 68.2 ruoanvalmistus)
Kytövuori, Pirjo: Kanankaalista karpaloon : Luonnonruokaa keväästä syksyyn (1995)
Lehtonen, Ulla: Herkkuja luonnosta ja puutarhasta (1979)
Plattonen, Heli: Luonnonkasvit käyttöön (2006)
Seuraavista lehtiartikkeleista on varmaankin apua :
Askartelulehti 2007, nro 3, sivu 26-29 : Hauskat leikit eläinpuvuissa. Lasten eläinpuvut: pupu, kissa, karhu, koira, kettu.
Suuri käsityölehti 2007, nro 2, sivu 18-19, 62-64. Tegelberg, Tarja : Huimat rooliasut. Lasten roolipukuja: palomies, Zorro, ballerina ja jääprinsessa. - Ompelumallit kaava-arkilla.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 46-47. Hyvä haltija... vaiko kaunis keiju? Hyvän haltijan naamiaisasu.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 44-45. Robin Hood –naamiaisasu.
Muotimuksu 2004, nro 2, sivu 18-21, 32. Naamiaiset. Naamiaisasuja: kukko, kana, koira ja possu. - Ompelumallit kaava –arkilla.
Suuri käsityölehti 2004, nro 3, sivu 20-21, 61. Kolehmainen, Teija : Tervetuloa naamiaisiin!...
Anna-Leena Härkösellä on yksi lapsi Olli Turusen kanssa. Anna-Leena ja Olli ovat eronneet vuonna 2006.
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Löydät tietoa arkistostamme (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)kirjoittamalla hakusanoiksi anna-leena härkönen.
Myös Wikipediasta löytyy tietoa Härkösestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki
Valitettavasti en löytänyt Sinikka Nopolan sähköpostiosoitetta esim. hänen kustanjansa sivuilta tms. julkisesta kanavasta eli en osaa sanoa, mahtaako hän olla antanut sitä julkiseen käyttöön. Mikäli kuitenkin haluat etsiä lisää, hyvä apu löytyy tämän samaisen kirjastot.fi -sivuston toisesta kohdasta. Mene ensin sivulle "Tiedonhaku" ja sieltä Hakupalveluiden kautta Henkilöiden hakuun. Sieltä löydät listan hakupalveluista, joilla voi etsiä sähköpostiosoitteita.
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja...
Tekijänoikeuslain 21 §:n mukaisesti elokuvateoksen julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa.
Tekijänoikeuslaki 21 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
"Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä."
Elokuvaoikeuksien hankinta
Lupa käyttämiseen on aina yksilöllinen. Luvan antajan selvittäminen...
Tässä kirjoja lasten kognitiivisia toimintoja harjoittavasta Bright start –ohjelmasta:
- Bright Start -ohjelman soveltaminen dysfaattisille lapsille : tapaustutkimus neljän oppilaan kognitiivis-sosiaalisten taitojen oppimisen ja opettajan ohjauksen muuttumisesta yhden lukuvuoden aikana / Marja Virmajoki-Tyrväinen (2005)
- Saisinko Bright Starttia? : autististen ja autistisesti käyttäytyvien lasten opetus kognitiivisia taitoja kehittävän Bright Start-harjoitusohjelman avulla (sarja ja malli) / Liisa Säkäjärvi (2004)
- Bright Start -ohjelman toteuttaminen päiväkodissa, ohjelman yhteyden arviointia lasten oppimisvalmiuksien kehittymiseen ja Bright Start -ohjaajien kokemuksia ohjelman käytöstä / Tiina Ronkainen (2001)
Lehtiartikkeleita löytyy...
Jos haluat tarkistaa englanninkielisen sanan kiinankielisen vastineen, se käy kätevästi netissä, esimerkiksi osoitteessa http://www.okdaily.com/go/svc/ecdict.html tai http://www.tigernt.com/dict.shtml . Molemmat sivut näyttävät käännöksen myös kuvana.
Sanaa ’outlaw’ (lainsuojaton) vastaava kiinankielinen merkki on oheisen linkin takana:
http://www.okdaily.com/cgi-bin/ecdict.cgi?english=outlaw
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tieto että Radioteatteri olisi esittänyt Peter Höegin Lumen tajun neliosaisena kuunnelmana vuonna 1996. Outi Valle vastasi sekä ohjauksesta että teoksen kuunnelmaksi sovituksesta Pirkko Talvio-Jaatisen suomennoksen pohjalta.
Suomenkielen perussanakirja 2 L-R (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos 1992) kertoo, että lieka on pitkähkö köysi tms. jolla eläin sidotaan laitumelle syömään. Nykysuomen sanakirja 3 L-N (WSOY 1954) sanoo samaa ja antaa esimerkiksi lauseen: "Liekaaminen on sopiva laiduntamistapa --"
Seuraavasta linkistä voit katsoa mitä Hevoset ja ratsastus -lehdessä kerrotaan liekaamisesta:
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/3_06/keksinnot11.pdf
Nea-nimi on lyhennys nea-loppuisista nimistä, esim Linneasta.
Linnea puolestaan on ruotsalaisen kasvitieteilijä Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon (Linnea borealis) tieteellinen nimi. Nea on esiintynyt suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995 lähtien.
Myös Jasmin on luontoaiheinen nimi. Sen alkuperänä on jasmiini-kasvi, joka on hyväntuoksuinen valkokukkainen koristepensas. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, viehkeyden ja rakkauden vertauskuva. Nimen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Tuhannen ja yhden yön tarinoiden yksi henkilöhahmo on Yasmin-niminen kaunotar. Suomen almanakassa nimi on esiintynyt 9.7. vuodesta 1995 lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Näistä kirjoista löytyy runoja, joissa on mukana kettu ja karhu:
Kantola, Kaisa: Hiirenvilkkaa (1984) s. 44
Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) s. 11,13
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (2004) s.61, 203
