Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke...
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää tällaiset säkeet: "...
Kyseinen kappale on nimeltään Seitsemän sisaruksen samba ja sen esittää dokumentissa lauluyhtye Agit-Propin kisällit. Useimmissa yhteyksissä yhtyeestä käytetään nimeä Kisällit.
Laulun sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Uusi Laulu 1975-76 : Kaksoisvuosikirja (1977). Nuottijulkaisun tiedoissa tekijäsi mainitaan Kisällit.
Uusi Laulu 1975-76 : Kaksoisvuosikirja Helmetissä
https://www.imdb.com/title/tt0782690/
Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Forssan lehden (Lounais-Hämeen maakunnallinen äänenkannattaja) numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa Helmet-kirjastoissa asiakastietokoneilla ePress-palvelussa.
Vuosien 1917 - 1939 digitoituja numeroita voi lukea verkossa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0782-663X?display=…
Vuosien 1940-1945, 2015-2022 numerot ovat luettavissa digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvaus…
Osa vuosikerroista on luettavissa mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Voisikohan kyseessä olla rusomuurarimehiläinen, joka on kooltaan tarhamehiläistä pienempi, väritykseltään punaruskea ja muuraa luonnossa pesänsä juurikin lahopuiden koloihin, mutta sille kelpaavat myös rakennukset ja mehiläishotellit?
Lisää tietoa ja kuvia löydät tunnistamisen helpottamiseksi näistä linkeistä:
https://www.villimehilaiset.fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suome…
https://www.luomus.fi/fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suomessa
https://laji.fi/taxon/MX.204626
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/rusomuurarimehilainen-on-mestar…
https://yle.fi/a/74-20034834
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusomuurarimehil%C3%A4inen
Sotasampo-palvelun perusteella 37. Torjuntakomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta Jatkosodan historia 6 -teoksessa se vilahtaa muutamaan otteeseen. Heinäkuussa 1941 37.TK löytyy Hangon ryhmän lohkoilta, kesäkuussa 1943 Äänisen Rannikkoprikaatin alaisuudesta. Viimeisen kerran 37.TK esiintyy Äänisen Rannikkoprikaatin ryhmityksessä 9.6.1944 Äänisniemessä Reskan lohkolla, johon jälki katkeaa. Kyseessä on siis silloinen rannikkopuolustusjoukkojen jalkaväki.
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä heinäkuu 1941 - 19.2.1941...
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalla on kolme paikannimeä, joiden nimessä on q-kirjain. Lindqvist ja Blomqvist ovat talojen nimiä, Nyqvistinalapuoli on pellon nimi. Varsinaista katuosoitetta, jossa olisi q-kirjain, en löytänyt.
Kyllä, tänään 7.6.2023 on viimeinen asianajapäivystys Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa ennen syksyä. Päivystys on klo 17.00–19.00. Vuoronumeroita annetaan 2. kerroksen aikuistenosaston palvelupisteeltä klo 16.30 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä ajanvarausta eikä...
Nykyinen presidentin valitsemiseen käytetty vaalitapa ja sitä koskeva uusi laki tulivat voimaan voimaan 1991. Uutta vaalitapaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun Koiviston toinen kuusivuotinen kausi päättyi.
Verkon Finlex-tietopankista löytyy Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1074/1991 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Laista löytyy maininta: "Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa." Tämä selittää sen, että Koivistolla olisi ollut mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kolmannellekin kaudelle.
Tasavallan presidentin toimivallasta löytää lisää tietoa myös täältä:Tehtävät - Presidentti
'Lameri'-sanalle ei löytynyt merkitystä niin Kielitoimiston sanakirjasta kuin murresanakirjastakaan. Urbaanissa sanakirjassa oli osuma, mutta se on modernimpaa peua kuin nämä kiteeläiset paikannimet. Kielitoimiston paikannimiarkisto tiesi kertoa, että 'Lameri' on ollut myös joidenkin talojen nimi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/suomalain…
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
Jos varaus on jo noudettavissa, etkä pääse sitä hakemaan, ota yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Jyväskylän pääkirjaston asiakaspalvelun tavoittaa numerosta 014 569 4123 tai sähköpostitse osoitteesta kirjasto.asiakaspalvelu[at]jyvaskyla.fi.
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Mercedes-Benz 450 SEL esiteltiin Geneven autonäyttelyssä vuonna 1974. Myyntiin auto tuli vuonna 1975, jolloin sitä oli saatavilla myös Suomessa. Tekniikan maailma -lehden (1975:10) mukaan auto maksoi tuolloin yli 300000 markkaa.
Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
