Koska setelisi hinnoista löytyy erilaisia tietoja, suosittelen sinulle kääntymistä alan asiantuntijan puoleen.
Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Vuoden 1910 seteleistä löytyy sekä puna- että vihreäleimaisia. Molemmat on merkitty joko kuusi- tai seitsenlukuisella numerosarjalla.Kirjassa Standard Catalog of World Paper Money. vol.2. vuodelta 2003 (saatavuustiedot www.helmet.fi), on eri maiden setelirahojen hintoja vuoteen 1960. Setelien arvo määräytyy tietenkin myös niiden kunnon mukaan. Eri mailla on erilaisia kuntoluokituksia
Saksalaisista vanhoista rahoista löytyy seikkaperäistä tietoa mm. Germannotes-verkkosivuilta.
http://www.germannotes.com/Empire.shtml...
Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet on yksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varatuimmista teoksista. Myös muut Kähkösen romaanit ovat paljon lainattuja tällä hetkellä.
Muista viime vuoden Finlandia-palkintoehdokkaista halutuimpien listalla ovat Hannu Väisäsen Toiset Kengät, Juha Itkosen Kohti ja Laura Lindstedtin Sakset. Historiallisia aikakausiromaaneja suosittujen listalla ovat Laila Hirvisaaren Grand Hotel ja Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet.
HelMet-kirjastojen halutuinten teosten listaa voi seurata osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Kirjakauppaliiton sivuilta löytyy tietoa teosten myynnistä www.kirjakauppaliitto.fi .
Vuoden 2007 tilastoissa kerrotaan mm. Finlandia-...
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, https://fennica.linneanet.fi/ , mukaan Pearl S. Buckin teos Kirje Pekingistä ilmestyi Tammen julkaisemana vuonna 1957. Kirjan on kääntänyt Inkeri Hämäläinen. Alkuperäinen teos Letter from Peking ilmestyi samana vuonna.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://www.psbi.org/site/PageServer?pagename=PSBH_TheWorksofPSB
Talvisodan alettua 1939 n.100 000 siviiliä joutui lähtemään evakkoon Karjalan rajaseudulta. Evakot majoitettiin maaseudulla yleensä yksityisiin kotitalouksiin. Evakoilta jäi paljon yksityistä omaisuutta rajaseudulle.
Moskovan rauha 13.3.1940 teki sotaapaossa olevista siviileistä kerralla koditonta siirtoväkeä, jonka määrää rauhanehdot, mm. Karjalan alueiden luovutus sekä Hangon vuokraaminen Neuvostoliitolle 30 vuodeksi kasvatti n. 430 000 henkeen.
Jatkosodan aikana takaisin luovutettuun Karjalaan palanneet joutuivat uudelleen evakkoon v. 1944.
Lisäksi evakkotielle joutui lähtemään Sallan, Kuusamon ja Petsamon sekä Porkkalan vuokra-alueen siviiliväestöä. Evakot asutettiin muuhun Suomeen ja heille annettiin korvaukseksi asuin- ja...
Kari Hotakaisesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 4. (WSOY, 2000)
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta. (WSOY, 1997)
Keskusteluja kirjallisuudesta. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 9) (Helsingin yliopisto, 2000)
Heikki Turusesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 2. (WSOY, 1980)
Kirjailijakuvia 2. (Suomen maakuntakirjailijat, 1983)
Nikki, Kalevi: Pielisen profeetta vai Don Quijote?: Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari. (Jyväskylän yliopisto, 1999)
Suomalaisia kirjailijakuvia. (Kirjayhtymä, 1987)
Kannattaa myös tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx...
Emme saaneet selville tarkkaa päivämäärää.
Sen verran saimme selville, että ohjelma on esitetty joulukuussa 1927 (useissa nettilähteissä viitattiin tähän). Kysyimme asiaan tarkennusta Yleisradion kirjastosta, josta kerrottiin että lähetys on ajalta ennen Yleisradion äänentallennusta, joten heidän kortistossaan ei ole siitä tietoja. Yleisradio-lehden v. 1927 ohjelmatietojen mukaan Lastentunti on lähetetty torstaisin klo 18 - eli todennäköisesti kyseessä on ollut jokin joulukuun torstai.
Joulukuussa 1927 torstait olivat 3., 10., 17. ja 24. päivinä. Olisikohan kyseessä ollut siis jouluaatto 24.12.1927.
Turhan aikaisten uusimisien aiheuttamia eräpäiviä ei voi korjata jälkikäteen. Uusimiskertoja Helmet-verkkokirjastossa on yhteensä viisi, jonka jälkeen lainassa olevat niteet tulee palauttaa johonkin Helmet-kirjaston pisteeseen.Mikäli niteistä ei ole varauksia, ne on uudelleen lainattavissa. Käyttösääntöihin ja verkkoasiointiin liittyviin yksityiskohtiin voit tutstua seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Löysin netistä tällaisen suomennoksen: "Työ odottaa sen aikaa, että näytät lapsellesi sateenkaaren, mutta sateenkaari ei odota, että teet työsi. -Joan O´Hara" Suomentajaa ei mainita. Näet lauseen täältä: http://fi.wordpress.com/tag/vanhemmille/ (otsikkona Työ)
Kokoelma-äänitteellä "Niin paljon kuuluu rakkauteen" (VL-musiikki, 2003) Timo Tervon esittämä ”Tule lähemmäksi” kappaleen julkaisuvuosi on hyvin todennäköisesti 1985, koska se on esitetty ensimmäisen kerran MTV:n Kevään Sävel –kilpailussa 1985, jolloin se on sijoittunut 8. sijalle. Kappaleen tiedot löytyvät Äänitteeltä ”Tää päivä – Hääpäivä” http://www.fono.fi/
Äänitteeltä ”Lasi viiniä” löytyy Timo Tervon esittämä kappale ”Tule lähemmäksi”, jonka julkaisuvuodeksi on merkitty Violan Suomen kansallisdiskografian mukaan (1995?). http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet –tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät kysytyltä ajanjaksolta vain Yliopistojen valintaoppaat vuosilta 2006, 2007 (ja 2008). Samaiset oppaat löytyvät myös verkkoversioina osoitteista www.oph.fi/koulutusoppaat/yovalintaopas/fi/text/index.html
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_valintaopas_2007.pdf
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_Valintaopas.pdf
Vanhempia oppaita ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa säilytetty. Ylipäänsä yliopistokirjastotkin näyttävät Linda-tietokannan https://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo… mukaan säilyttävän vain uusimman. Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi pitäisi löytyä vuodet 1998,1999,2000, 2002...
Laulun nimi on Aattoiltana ja sanat on kirjoittanut Hilja Haahti vuonna 1903, sävellys on Wilho Siukosen. Laulua ei ole nykyisin käytössä olevassa virsikirjassa.
Ilmeisesti kyseessä on Pat Conroy. Saat luettelon hänen suomeksi ilmestyneistä teoksistaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://fennica.linneanet.fi/. Klikkaa haku auki ja kirjoita hakusanat-kenttään nimi Conroy, Pat. Valitse hakutyypiksi tekijä. Klikkaa sitten hakunappulaa. Hakutuloksen ylimmällä rivillä näkyy Pat Conroyn nimi. Klikkaa osumien määrän ilmaisevaa numeroa (kirjoittajan nimeä ei voi Fennicassa klikata), jolloin saa eteesi luettelon Conroyn suomeksi ilmestyneistä teoksista. Niitä on ilmestynyt vain neljä. Luettelossa näkyvät teosten kaikki painokset.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät Conroyn teokset löydät näin: klikkaa auki Lastu http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja...
Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista:
Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988.
Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa:
Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945.
Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista.
Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä:
Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset.
Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14
Turunen, Aimo:...
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1874 1 hopeamarkan kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-100 €. Suomen Numismaatikkoliiton (www. numismaatikko.fi/ ) huutokaupoissa v.2006 v.1874 kolikko näyttäisi myydyn 20,- € hintaan Keski-Suomen Numismaatikkojen huutokaupassa 18.3.06 ja v. 1952 500 mk olympiakolikko 25,- € hintaan.
Kysymys on hyötämisestä eli kasvien kehityksen jouduttamisesta järjestämällä niille edulliset kasvuolot.
Kirjassa Johns, Leslie: Kukkiva koti (1979) s. 60 löytyy luku Kukkasipulien hyötäminen ja erikseen vielä ohjeet Jouluhyödölle.
Muitakin kirjoja aiheesta löytyy:
Huonepuutarha (1989)
Siivonen, Väinö: Kukkasipulien viljely ja hyötö (1957)
Kukkasipileiden hyötö (1979)
Helsingin sanomien verkkoversiosta löytyy myös oiva artikkeli joulutulppaanien ja -kielojen hyötämisestä http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulutulppaanit+ja+-kielot+voi++ist…
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta löytyi viite artikkelista "Kielojen hyötäminen jouluksi", joka on ilmestynyt Puutarha -lehdessä vuonna 1925
Poststrukturalismi tai jälkistrukturalismi on filosofinen suunta, joka syntyi Ranskassa 1960-luvulla kriittisenä reaktiona strukturalismin objektiivisuus- ja laaja-alaisuusvaatimuksia vastaan. Se tähdentää mm. tulkinnan ja totuuden subjektiivisuutta. Ranskassa suuntaa hiipui jo 1970-luvulla, mutta sen merkitys angloamerikkalaisen kulttuurin piirissä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003 ja Factum 6, Weilin & Göös, 2005)
Poststrukturalismi liittyy läheisesti postmodernismiin. Kysymyksiin postmodernismista kirjallisuudessa on vastattu Etätietopalvelussa aiemmin. Näitä kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan arkistosta. Sen osoite on http://www.kirjastot.fi/ . Hakuruutuun...
Tarkoittamasi diasarja lienee Oy Finlayson Forssa Ab, Mallisto 1894-1939.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että sinun olisi varminta ottaa yhteys suoraan Finlaysonille ja selostaa tilanne. Finlaysonilla sinut osataan varmasti ohjata eteenpäin sellaiselle henkilölle, joka vastaa tiedotuksesta, kuvituskuvista ym. Kuvien oikeudet ovat joko valokuvaajalla tai firmalla. Useinhan firmoilla on omat kuva-arkistonsa. Taideteollisen korkeakoulun vanhat kinodiat eivät ole laadultaan julkaisukelpoisia. Usein yritykset ovat hyvin tarkkoja sen suhteen, että heidän tuotteitaan esittävät kuvat ovat ensiluokkaisia. Lisäksi on huomioitava oikeuskysymykset, lupien selvittely ja muut vastaavat asiat. Kuvien julkaisun yhteydessä on hyvän...
Heikki Turusesta löydät tietoja oheisilta sivuilta:
http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=418&cat=0
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät vastaukset, jotka aiemmin on annettu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Kirjoita hakuruutuun sanat turunen heikki
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
