Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”).
Ensimmäinen suomalainen Miisa on nimetty 1930-luvulla (ks. esim. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu Internetissä: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
miisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 1 1
1940-59 0 5 5
1960-79 0 72 72...
Adelina tai Adeliina ovat Adele -nimen kansanomaisia muunnoksia. Adelen kantanimi on Adelheid, joka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta (saks.), ja on useiden saksalaisten tai ranskalaisten pyhimysten nimi. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa Adele viettää nimpäiviä 16.12., suomalaisessa almanakassa se oli v. 1908-28 samana päivänä. Tiedot teoksesta Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita.
Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura.
Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000
Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991
Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY.
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija
Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996
Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001...
Leppävaaran aluekirjastossa on neljä skannerikonetta ja Kirjasto Omenassa kaksi skannerikonetta. Pasilan kirjastossa on myös skannerikoneita.
Espoon kaupunginkirjaston koneille voit varata ajan netissä osoitteessa http://www.varaakone.net Käytä kirjautumiseen kirjastokortin numeroa ja omaa PIN-koodiasi. Valitse haluamasi kirjasto pudotusvalikosta. Leppävaaran kirjaston IT-Zonella voit käyttää asiakastyöasemaa yhtäjaksoisesti neljä tuntia.
Helsingin kaupunginkirjaston koneille varataan aika osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi
Voit toki myös soittaa kirjastoon ajanvarauksesi.
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti löydy tietoa Kaunio-nimestä. Kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, yhteystiedot osoitteessa www.kotus.fi. Tutkimuskeskus ylläpitää nimiarkistoa, johon on koottu tietoa paikan- ja henkilönnimistä.
Nimi Pia on ollut suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1973.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin Pia-nimestä. Aiemmat vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta. Esimerkiksi vastaus kysymykseen, mitä nimi Pia tarkoittaa löytyy vastaus osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=15f0e4eb-9… .
Kyseessä oli Yleisradion edesmennyt selostaja Voitto Liukkonen, jonka haastattelu löytyy Aviisi-lehdestä 2/2006 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2006&id=d8423c8 .
Pääkaupunkiseudulla kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen omista kokoelmista. Helsingin kaupunginkirjaston internet-sivulla on lisätietoa kaukolainauksesta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ (tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > Kaukopalvelu) Kaukolainaus tapahtuu niin että asiakas menee omaan lähikirjastoonsa, joka tekee kaukolainapyynnön. Asiakas voi myös täyttää suoraan internetissä kaukopalvelulomakkeen, joka löytyy em. osoitteesta.
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä, raha https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/r/raha ja numismatiikka, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/n/numismatiikka.
Lisätietoja kannattaa kysyä Numismaattisesta yhdistyksestä, https://snynumis.fi/
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Lisätietoja voi löytyä seuraavista:
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Kysymäsi runo on Leena Krohnin kirjoittama ja nimeltänsä "Pyyntö". Se on ilmestynyt ainakin WSOY:n kustantama vuonna 1977 kokoelmassa "Suomalainen Mignon, Runoja ja lauluja vuosilta 1965-1977".
Finfoodin sivuilta löytyy paljon tietoa lihasta. Sivulla on myös sian- ja naudanlihan ravintokoostumus.
http://www.finfood.fi/finfood/liha.nsf/0/C092F4840EEA8923C225715B0032E4…ä%20liha%20on?
Viikin tiedekirjaston artikkelitietokannassa on tietoa poron- , sian- ja naudanlihasta.
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
Käytetyllä rehulla on vaikutus lihan laatuun. Poronlihassa saattaa olla vierasaineita. Poronlihan väitetään sisältävän runsaasti seleeniä.
Sianlihan ravintoainetutkimus : tutkimusraportti
Knuuttila M., Tuominen R.
[Hämeenlinna], Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, 1997, 11 s. ISBN 951-53-1287-6 (nid.)
Tiedontuottajat: Hb
Ruokinnan vaikutus sianlihan laatuun
Jokela, Marjatta;
Maaseutukeskusten liiton julkaisuja 1996...
Arabian museon sivuilta http://www.arabianmuseo.fi/ löytyvän tiedon mukaan esineiden numero- ja kirjainsarjat viittaavat tavallisimmin esineen valmistusvaiheisiin: massaan, lasitukseen, koristelijan paikkanumeroon jne. Toisinaan kolmi- tai nelinumeroiset sarjat kertovat tarkan valmistusajan.
Arabian leimamerkintöjä ja numerotunnuksia on julkaistu useissa kirjoissa, mm.:
Arabia. Arabian posliinitehdas 1987
Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004
Keräilijän aarteet: Arabian kahvikuppeja ja mukeja (toim. Sirpa Westerholm). WSOY 2006
Rakkaat vanhat tavarat (toim. Leena Nokela). Otava 1998
Erikoisleimoista on julkaistu artikkeli Keräilyn Maailman numerossa 7-8/1997.
Hyödyllisiä julkaisuja ovat myös vanhoista kuvastoista/...
