Siskoni on noita -sarjaa on suomennettu 8 osaa, joiden nimet ovat: Luottamus punnitaan, Onnen hylkäämät, Ystävyys koetuksella, Vaarallinen valinta, Myrskyn silmässä, Epäilysten verkko, Velvollisuuden kutsu ja Kohtalon välisoitto.
Tätä tv-sarjaan perustuvaa kirjasarjaa tulee varmasti vielä lisää suomeksikin. Sivulta http://www.thecharmedones.com/charmed_books_2.htm löytyy englanninkielisiä kirjoja.
Sarjaa suomentaa Sanoma WSOY, jonka sivulta http://www.sanomawsoy.fi/feedback.aspx?f=2175 voi tiedustella, suomennetaanko sarjaa jo ensi syksynä kenties lisää.
Ilmeisesti kyseessä on salanimet tai eräänlainen nimimerkki, jonka takana on useampia eri kirjailijoita. Tähän voisi viitata myös se, että Lizzie McGuire -kirjat perustuvat amerikkalaiseen televisiosarjaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalat -palvelussa on kysytty ainakin kirjasarjan kirjoittajista Kiki Thorpen, Lisa Banim ja Kim Ostrow. Näistä ei henkilötietoja ole löytynyt.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,...
HelMet-kirjastosta eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Rahan arvoa koskevia kysymyksiä tulee etätietopalveluun paljon. Aiempiin vastauksiin voit tutustua kirjoittamalla palvelun arkistoon http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "rahat". LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/orimattila/ löydät rahan arvoa käsittelevää kirjallisuutta esim. käyttämällä asiasanoja "rahat" ja "hinnat".
Rahan kunnolla on suuri merkitys sen arvoon. Seteleiden kohdalla mm. siitä löytyvien taitosten määrä vaikuttaa. Vuoden 1939 20 markan seteli lienee sen verran tavallinen, ettei sen arvo nouse kovinkaan suureksi. Hintaa voit yrittää tutkia esim. Suomen rahat arviohintoineen -kirjasta, mutta sen lopullisen arvon voi kertoa vain numismaatikko.
Äänikirjoja löytyy sekä kasetteina että CD-levyinä.
Pirkko Cajanus ja Marja-Leena Tuominen ovat toimittaneet teoksen "Äänikirjat : kertomakirjallisuutta kuultuna" (2005). Luettelo koostuu suomenkielisestä aikuisten kertomakirjallisuudesta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa (www.hameenlinna.kirjas.to) tarkennetun haun: valitse aineistolajiksi "äänikirjat". Haun voi kohdistaa kaikkiin Vanajanverkon kirjastoihin tai siihen kirjastoon, jossa asioit.
Edellä mainitusta teoksesta löytyy myös asiasanahakemisto, lisäksi jokaisen teoksen laji(huumori, elämäkerrat yms.) on mainittu.
Pablo Nerudan runo Tämänkin hämärän... alkaa sanoilla "Tämänkin hämärän olemme kadottaneet./Kukaan ei nähnyt meitä käsikkäin tänä iltana,/ sinisen yön tulviessa yli maan". Voisiko tämä olla kaivattu runo? Se löytyy Nerudan kokoelmasta Andien mainingit Pentti Saaritsan suomennoksena. Kustantaja on Tammi, vuosi 1972.
Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat kaksi sanakirjaa: Leevi Latvatalo, Kantri 2000: suomi-englanti-suomi: maatalouden ja maaseutuelinkeinojen erikoissanakirja, 2000; Liisa Mali, Maatalouden sanakirja (suomi-ruotsi-saksa-englanti), 1958.
Voit etsiä lisää yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta https://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo… hakusanoilla maatalous ja sanakirjat sekä kotieläimet ja sanakirjat.
Sanakirjoja löytyy myös netistä. Voit hakea itse Makupalat-linkkikirjastosta http://www.makupalat.fi/. Valitse Yhteiskunta - Maa-ja metsätalous - Maatalous - Sanastoja - saat neljä linkkiä.
Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Hetafiia on yhdistelmä nimistä Heta ja Fiia. Vuosina 1900 -1919 nimi on annettu vain neljälle lapselle. Heta on Hedvig –nimen kansanomainen muoto. Hedvig taas on keskiaikainen pyhimysnimi ja merkitsee taistelijatarta. Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta).
Hetafiian nimipäivää voi viettää Hetan päivänä 15.10.
Lähteet: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Jyväskylä 2007, Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri, Helsinki 1969, Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat : mitä nimet kertovat, Jyväskylä 1994, https://192.49.222.187/Nimipalvelu
Mervi Kosken Lastenrunojen hakemisto 2 (BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004) on ryhmitelty aiheen mukaan, ja varsin kattava listaus uniaiheisista runoista ja kehtolauluista löytyy s.318-327. Kokoelmassa Pikku Pegasos (18. painos, Otava, 2001) on unirunoja s.263-280. Unikeinu (Otava, 2000) on kokoelma, jonka kaikki runot liittyvät jotenkin uneen. Lastenrunojen hakemisto löytyy pääkirjaston käsikirjastosta, Pikku Pegasos on lainattavissa lastenosastolla ja Unikeinua on tällä hetkellä hyllyssä kirjastoautossa ja Jukolan ja Tuomelan lähikirjastoissa.
Mika Waltarin teoksessa Neljä päivänlaskua isännän ja koiran välillä käydään keskustelu, jossa setvitään kummankin eksymistä huonoille teille.
Tässä näyte:" Miksi siis karkasit emäntäsi luota hangataksesi niskaasi raatoihin kun olit nuorempi?" Koirani murahti katkerasti ja näytti minulle valkoisia, hyvin säilyneitä hampaitaan lainkaan nauramatta ja sanoi: "Itse olet tullut kotiin paljon useammin kuin minä kuraisena ja joskus jopa pää veressä ja katsomatta vuorokaudenaikaa, jona palaat, ja olet haissut vielä pahemmalta kuin se kauhea pontikka.." ( Neljä päivänlaskua, s48.)
Katso lisää teoksesta ja Waltarista:
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=82
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/702/
Lasse on puhuttelumuoto Laurista ja Larsista ja samalla niiden kantanimestä Laurentiuksesta. Lasse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1973. Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin kysytty kiinalaisista kirjaimista. Tässä vastaus:
Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla.
Esimerkiksi asiasanalla "kiinan kieli" löytyy vastaus kysymykseen "Mistä löytäisin kiinalaiset aakkoset..." vastaus sopinee tähänkin kysymykseen:
(suora lainaus)
"Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on kysytty aiemminkin Tiia nimen merkitystä. Tässä vastaus:
Nimestä Tiia Pentti Lempiäisen kirjoittama Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ei kerro paljoakaan sen seikan lisäksi, että se on Virosta Suomeen tulleen Dorotea-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiia-nimen nimeen Concordia sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei Lempiäisen mukaan ole.
Dorotea-nimi tarkoittaa kreikaksi Jumalan lahjaa, ja se on Dorotheuksen naispuolinen vastine, kolmen katolisen naispyhimyksen nimi.
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjojakin, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos)
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Olen hakenut aineistoa käytettävyydestä keskittyen sinun aiheeseesi ja sen liepeille (www-sivut, käyttöliittymät) ja jättäen ulkopuolelle esim. erilaisten tavaroitten käytettävyyden.
Taideteollisen korkeakoulun tutkimustietokannasta ReseDasta ( https://reseda.taik.fi ) voit etsiä tietoa Taikissa meneillään olevista väitöstutkimuksista ja tutkimushankkeista. Hae esim. sanalla ’usability’. Tutkimuksessa Designing interactivity for learning in public spaces käsitellään myös käytettävyystestausta (tosin digitaalisovellusten). Tutkimuksia voi myös selata osastoittain/yksiköittäin tai tutkimusaloittain. Lopputöistä, joita ollaan juuri tekemässä, ei löydy tietoa tutkimustietokannan kautta.
Taikin lopputöiden tiivistelmiä pääset selaamaan...