Suomen kansallisbibliografia, jossa on mainittu toistasataa Netta Muskettin kirjaa, ei tunneta tämän nimistä teosta. Sen sijaan on olemassa romaani Mieletön toive, kirjoittanut Marion Arcy, ilmestymisvuosi 1940. Olisikohan se tämä?
Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joten varaamalla sitä saa mihin tahansa kirjastoon.
Kyseinen kappale löytyy nuottijulkaisusta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja / Vilho Ryymin, Helsinki : Musiikki Fazer, c1972, Toinen painos. Kuvaus: Laaja, kansanopistojen käyttöön suunniteltu laulukirja. Melodianuotinnos ja sanat, ei säestystä tai kitaran sointuja.
Pentti Lempiäisen Suuri Etunimikirja (1999) sekä Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertovat mm. seuraavaa:
-Iiro on Iisakin länsisuomalainen muunnelma. Iisakki puolestaan tulee raamatun nimestä Iisak ja tarkoittaa "naurun lapsi". Nimi viitannee siihen, että Iisakin iäkkään äidin Saaran kerrotaan nauraneen, kun Jumala ilmoitti hänen saavan pojan.
-Martti on suomalainen muunnos Martinus-nimestä, joka puolestaan tulee sodanjumala Marsista. Katolisessa kirkossa Martinus on monen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi.
-Iida on alun perin muinaissaksalaisen Idan suomalainen muoto.Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa....
Aiheesta voi etsiä tietoa kulttuurihistoriaa käsittelevistä teoksista. HelMet-kirjastosta löytyy mm. seuraavia säätyläisten seuraelämää ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Teoksia on haettu yhdistelemällä hakusanoja säätyläiset, säädyt, seuraelämä, tapakulttuuri, kulttuurihistoria, 1700-luku ja 1800-luku.
Flanders, Judith: The Victorian house - domestic life from childborth to deathbed, 2004.
Franck, Marketta: Nuoruus, nuoruuden historiaa ja riittejä, 2003.
History of private life. 4 - From the fires of revolution to the Great, 1990.
Kaartinen, Marjo: Arjesta ihmeisiin - eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa, 2006.
Koskinen, Riitta: Kartanoita ja porvariskoteja, sisustuksia ja tapakulttuuria 1800-luvun Suomessa,...
Saksankielisiä kutsukortin malleja löytyy teoksista
Yritysvierailut 5 kielellä
Normann, Reinhard: Der treffende Brief
Hartley, Paul: German business correspondence (s.63)
Suomenkielisiä löytyy ainakin teoksesta
Kylänpää: liike-elän kirjallinen viestintä.
Suomen- ja saksankielisiä kutsukorttien malleja on myös
Teoksessa Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja (ss. 261-267)
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivuilla kerrotaan, että
Paasilinna ei voi vastata sähköposteihin, koska aika menee kirjoittamiseen.
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivun osoite on
http://www.artopaasilinnanseura.fi/.
Saskia van Uylenburgh (2.8.1612-14.6.1642) oli taidemaalari Rembrandt van Rijn:n ensimmäinen puoliso. Pariskunta meni naimisiin 1634. Lisätietoja löytyy muun muassa osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Rembrandt .
Kirjastoista löytyy aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
McGee, Peter, Taiteen mestarit. Osa 26 : Rembrandt
Helsinki : Taiteen mestarit [2005]
Taiteen hakuteoksista löytyy myös suomenkielisiä kuvauksia Rembrandtista ja hänen taiteestaan sekä elämästään (Esim. Suuret taiteilijat, Historian suurmiehiä).
Englanninkielinen tuore teos
Schwartz, Gary, Rembrandt's universe : his art, his life, his world / Gary Schwartz
London : Thames & Hudson, 2006
Saskiasta löytyy mainintoja edellisistä, samoin kuvia tauluista, joissa Saskia...
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://viola.linneanet.fi/
Tule käymään jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa mukanasi virallinen henkilökortti. Uuden kortin saat odottaessasi ja se maksaa kolme euroa. Jos vanha korttisi on voinut joutua vääriin käsiin, ole hyvä ja ota nopeasti yhteyttä johonkin ym kirjastoon ja pyydä kuolettamaan korttisi, jotta et ole enää vastuussa sillä lainatusta aineistosta.
Suomen vapaakappalekirjastot ovat
• Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto
• Turun yliopiston kirjasto
• Jyväskylän yliopiston kirjasto
• Åbo Akademin kirjasto
• Oulun yliopiston kirjasto
• Joensuun yliopiston kirjasto
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että ”Kansalliskirjasto saa kokoelmiinsa kappaleet kaikista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista sekä CD-ROM-tallenteista. Kansalliskirjasto kerää kokoelmiinsa myös edustavan otoksen kotimaisia verkkoaineistoja.
Kansalliskirjasto välittää painotuotteiden vapaakappaleet myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Kuitenkin sanomalehdet ovat vain Kansalliskirjastossa ja pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi ainoastaan Turun yliopiston kirjastossa....
Tässä muutamia ehdotuksia: Satuseikkailu kirjastossa (Marja-Leena Mäkelä kertoo satutuokion järjestämisestä ja opastaa vankalla kokemuksellaan); Sadun voimat: lapsi tuo sadun tullessaan (toim. Johanna Jokipalto. Teoriaa ja käytäntöä asiantuntija-artikkeleihin koottuna); Lukuleikki: sadut seuraksi, kirjat kavereiksi ja lorut lelukoppaan (toim. Turunen & Jokela. Esimerkkituokioita ja kirjavinkkejä); Satulinnan saleissa: opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Hilkka Ylönen); Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (Hilkka Ylönen). Suosittelen myös osallistumista kirjaston satutunnille, joka on maksuton ja avoin tilaisuus. Aikataulut ovat mm. kirjaston nettisivuilla. Lastenkirjastonhoitajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja...
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Sukunimi Heijari on peräisin ruotsin sanasta 'hejare', hakkaaja tai pukari. Antreassa Karjalan kannaksella Heijari on ollut sekä sukunimi että talonnimi. Etunimi Frans on muunnos nimestä Franciscus. Nimen teki tunnetuksi munkkijärjestön perustaja Franciscus Assisilainen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
Alkuperäisestä nimestä on monia erikielisiä muunnoksia; esim. italian Francesco, englannin Frances, ranskan Francois, Franco, puolan Franek ja unkarin Ferenc.
Lähteet: Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999
Mikkonen Pirjo - Paikka Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Muutamia ehdotuksia tässä:
Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa.
Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi.
Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia.
Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia.
Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin.
Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Jaana on lyhentymä monesta eri nimestä, joiden lopussa se tai sitä lähellä oleva äänneyhtymä toistuu, kuten esim. Otteliaana, Juliaana, Marjaana ja Tatjana. Juliaana on 300-luvulla surmansa saaneen naismarttyyrin nimi ja lähtöisin Julianus-nimestä. Marjaana on Maria-nimeen (merkitys ilmeisesti "toivottu lapsi") juontuvan Marjan eräs muoto. Samaan nimiryhmään kuuluvat myös esim. Marjatta ja Marianna. Otteliaana tai Otteljaana on muinaissaksalaista alkuperää olevan Otto-nimen merkitys "tilallinen", "varakas") sisarnimi. Tatjana on peräisin Vähä-Aasiasta, mutta se on tunnettu myös Karjalassa.
Jenni on peräisin Johanna-nimestä, joka on alkuaan heprealainen nimi ja merkitsee "Jahve on armollinen".
Nimien yleisyyden ennustaminen 20 vuoden...
Ainakin seuraavat teokset käsittelevät kyseistä teemaa :
Utriainen, Terhi : Alaston ja puettu : ruumiin ja uskonnon ääret. Vastapaino, 2006.
Taivaallista seksiä : kristinusko ja seksuaalisuus / toimittaneet Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen ja Päivi Salmesvuori. Tammi, 2006.
Mustavuori, Jaana-Mirjam : Elämän juurilla : ruumiillisuus ja läsnäolo. Kirjapaja, 2007.
Näen Jumalan toisin : kristinuskon feministisiä tulkintoja / toimittaneet Pauliina Kainulainen ja Aulikki Mäkinen. Kirjapaja, 2006.
Jumalan silmissä ihme : puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta/Eija Järviö…et al. Aids-tukikeskus, 2006. http://www.aidstukikeskus.fi/sivut/media/ihme_taitto.pdf
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla...
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
