Varsinaista transvestiittimurhaajaa ei mainittujen kirjailijoiden tuotannosta valitettavasti kyetty paikallistamaan. Heleena Lönnrothin dekkarissa Sikakosto (Kustannus-Mäkelä, 1998) esiintyy kyllä skitsofreninen murhaajatar Ranghild ”Raikka” Ström, joka ei kylläkään ole varsinainen transvestiitti. Risto Karlssonin kirjassa Helvetin enkeli (WSOY, 1981) murhaaja on viittaan pukeutunut naiseksi luultu mies.
Muita asiaa etäisemmin sivuavia suomalaisia dekkareita :
Arhippa Pirkko : Jo katkee maalinauha. 1971 Weilin + Göös, 1993 Kustannus-Mäkelä. (homoseksuaalisuus)
Lehtolainen, Leena : Ennen lähtöä . Tammi, 2000. (homoseksuaalisuus)
Joensuu, Matti Yrjänä : Harjunpää ja rakkauden nälkä. Otava, 1993. (tirkistely)
Kirstilä, Pentti : Hanhivaara ja...
Uusi suomalainen nimikirja –teoksen mukaan sukunimi Juutinen on tunnettu Savossa ainakin 1500-luvulta asti. Savoon nimi on ilmeisesti kulkeutunut Karjalasta. Nimi on peräisin vanhasta tanskalaista eli Juutinmaan asukasta tarkoittavasta juutti-sanasta. Nimet Juuti, Juutila ja Juutilainen ovat samaa perua.
Teos Ignatius-suku (toim. Liisa Poppius) löytyy Kansalliskirjaston (Unioninkatu 36) kansalliskokoelmasta jota saa käyttää vain kirjaston lukusalissa. http://www.kansalliskirjasto.fi
Lisäksi teos näyttäisi olevan myös Eduskunnan kirjastossa http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx ja Helsingin ulkopuolella Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa.
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kuntoluokka, eli se, onko raha virheetön vai kulunut. Suomen rahat arviohintoineen 2005 –kirjan mukaan vuoden 1916 5-pennisen arvo on 1-5 euroa rahan kunnon mukaan. Tietoa eri aikojen ja maiden rahoista mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Christopher Paolinin kustantaja Random House ilmoittaa uutiskirjeessään 16.1.2008, että Perillinen (Inheritance) –sarjan kolmas osa, nimeltään Brisingr ilmestyisi englanniksi syyskuun 20 päivä v. 2008. http://alagaesia.com/Brisingr_PressRelease_web.pdf
Tämän jälkeen menee vielä luonnollisesti aikaa, kunnes teos saadaan suomennetuksi. Paolinin kustantamon uutiskirjeessä 30. lokakuuta 2007, ilmoitetaan myös Paolinin aikeista kirjoittaa sarjaan vielä neljäs osa. http://alagaesia.com/kvetha/paolini_announcement.pdf
Wikipedian englanninkielinen artikkeli Brisingr –teoksesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brisingr
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyy mm. seuraavia artikkeleita kysymästäsi aiheesta:
Osta hyvä omatunto / Kelola Kati
MONDO 2007:4, s. 70-71
Helpotusta omantunnon tuskiin / Artto Juhani
KEHITYS 2007:1, s. 31
Lentoliikenne mukaan päästökauppaan / Kauppinen Juha
SUOMEN LUONTO 2007:4, s. 10
Ekoturismia vai egoturismia / Mustonen Pekka
KUMPPANI 2006:5, s. 10-11
Reilusti matkaan / Tarvas Tuomo
KUMPPANI 2005:1, 18-23
Reilusti Suomessa / Järvinen Elina
SUOMEN KUVALEHTI 2006:29, s. 40-47
Hyvällä omallatunnolla : ilmastoystävällinen matkailu...
Helsingin Sanomat 9.12.2006
Kaikki mainitut aikakauslehdet löytyvät Kotkan pääkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi. Helsingin Sanomien artikkelit ovat...
Jaak Sirkelin tarinaa hän jatkaa romaaneissaan Mesmerin piiri ja Paikallaanlento.
Usein kuulee myös ajateltavan, että Krossin elämäkerrallisessa proosassa useat hänen sankarinsa ovat kirjailijan alter egoja. Krossin voisi näin ollen löytää Eugen Jannsenissa, Johann Voldemar Jannsenissa, Timotheus von Bockissa, Jakob Mättikissä, Otto Wilhelm Masingissa, Kristjan Jaak Petersonissa, Michael Sittowissa ja Friedrich Martensissa.
Valtamerien rannoilla havaittava nousu- ja laskuvesi johtuvat kuun ja auringon vetovoimasta. Lähempänä kuuta olevilla alueilla merenpinta nousee kuun vetovoiman vaikutuksesta. Vastakkaisella puolella vetovoima on heikoimmillaan ja merenpinta pyrkii loittonemaan kuusta, jolloin se myös kohoaa sielläkin. Auringon vetovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin kuun vetovoima. Auringon aiheuttama merenpinnan vaihtelu on vaikutukseltaan noin kolmasosa kuun aiheuttamasta. Veden virtaaminen salmissa, pitkissä lahdissa ja saaristossa voi myös vaikuttaa nousu- ja laskuvesiin huomattavasti. Tästä johtuen vuorovesi voi olla joissakin paikoissa hyvin voimakas tai melko vähäinen.
Itämeri on niin pieni, että siinä ei vuoroveden vaihtelua näy juuri lainkaan....
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet "Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin´! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin´."
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa ei näytä olevan laulua äänitteenä, mutta se on kuunneltavissa Internetissä osoitteessa https://oa.doria.fi/...
Dekkarinetti on Tornion kirjaston sivusto. Kirjastosta kerrottiin, että sivuja uudistetaan, ja ne ovat siksi hetken poissa käytöstä. Ehkä jo tänään tai huomenna pääsee tutustumaan uudistettuihin sivuihin.
Tolstoin teoksista ei löytynyt Gandhi-kirjeen suomennosta. Lehteilin myös Tolstoita ja Gandhia koskevaa kirjallisuutta sekä rauhankirjallisuutta, mutta tuloksetta.
Yhdestä Gandhia käsittelevästä kirjasta löysin katkelman kirjeen alusta. Kun kyseistä kirjaa ei näytä olevan Urjalan kirjastossa, kopioin katkelman tähän:
”Mitä kauemmin elän, ja erityisesti nyt, kun tunnen selvästi kuoleman läheisyyden, minä haluan kertoa toisille ihmisille, mitä tunnen niin pettämättömän selvästi ja mikä minun mielestäni on hyvin tärkeää. Tämä passiivinen vastarinta ei todellisuudessa ole muuta kuin väärien tulkintojen turmelemattoman rakkauden opettamista. Tämä ihmissielujen yhdistämiseen ja siltä pohjalta nousevaan toimintaan pyrkivä rakkaus on ihmiselämän...
Taloustaito-lehti tulee Espoossa Leppävaaran ja Tapiolan kirjastoihin, Helsingin puolella Itäkeskukseen, Kannelmäkeen ja Pasilaan. Taloustaito: yritys löytyy Espoon Leppävaaran pääkirjastosta. HelMet-palvelusta (osoite www.helmet.fi) voi katsoa tarkemmat saatavuustiedot kohdasta Lehdet => Taloustaito => Hae. Viitteiden nimeä klikkaamalla pääsee saatavuustietoihin.
Kappaleen nimi on Äidin laulu ja se löytyy ainakin Kansakoulun laulukirjasta vuodelta 1948 (14 p.) Kirja löytyy ainakin Varastokirjastosta, josta voit kaukkolainata sitä omaan kirjastoosi.
..ja sitten hän hänelle hymyilee, joka niin vähän soveltuu neidin mielialaan, - hän kun, näet, on raskasmielisyyteen heittäytynyt - että mies sillä aivan tekee itsensä halveksittavaksi.
suom. Paavo Cajander
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan sana kemi on kuiva- ja kovapohjainen, ohutmultainen, huonokasvuinen keto, tanner, kenttä, usein niitty Hämeessä ja Satakunnassa. Kuitenkin Kemi-alkuisia paikannimiä on eniten Pohjois-Suomessa Peräpohjolassa, Kainuussa sekä Oulujärven ja Pielisen rannoilla, lisäksi Vienan Karjalassa.
Kyrö taas on saman kirjan mukaan alkuaan hämäläinen maastotermi, jolla on ollut merkitys louhikkoinen, kallioinen, rotkoinen, ryteikköinen, maastonkohta, johon on helppo piiloutua. Ylitorniolla sana merkitsee edelleen kätköä ja piiloa. Etelä-pohjanmaan tärkeimmän asutuskeskuksen nimi oli keskiajalla Kyrö.
Kymi-sana löytyy Nykysuomen sanakirjasta ja se tarkoittaa isoa, mahtavaa, jokea. Uudesta suomalaisesta nimikirjasta en...
Lumia nimi voi pohjautua latinan kieleen. (Lumen = valo) Se voi siis olla minkä maalainen nimi tahansa. Toisaalta nimi voi olla saanut alkunsa myös suomen kielen lumi-sanasta, jolloin se siis on ihan suomalainen nimi. Osoitteessa http://www.etunimet.net/nimipaiva.html#l voi käydä katsomassa harvinaisempien nimien nimipäiväehdotuksia. Tässä luettelossa on Lumian nimipäiväksi ehdotettu 1.11., jolloin vietetään Pyryn päivää. Toki voi itsekin keksiä päivän, jolloin haluaa nimipäivää vietettävän.
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi Leppävaaran ja Rikhardinkadun kirjastot) on yksi kirja, jossa zone system –tapaa käsitellään: Musta taide 3/1996. Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta on aiheesta muutama kirja (https://arsca.linneanet.fi/):
- Beyond the zone system / Phil Davis
- A zone system for all formats / Joseph Saltzer
- Beyond the zone system : workbook / Phil Davis
- Zone system calibration manual / Joseph Saltzer
Kameralehdestä löytyy aiheesta artikkeli: Kohti täydellistä mustavalkokuvaa, osa 5 : zone system käytännössä (1984, 1, s. 44-47). Vanhat Kameralehdet ovat Pasilan kirjastossa.
