Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
Helmet-kirjastojen kirjastokorttia voi käyttää puhelimella Taskukirjasto-sovelluksen kautta. Sovelluksen voi ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Myös Windows-puhelimelle sovelluksen saa ladattua. Versoita ei enää päivitetä.
Helmet-kirjastojen omatoimiaikaan liittyviä sääntöjä ollaan muuttamassa. Vastedes omatoimikäyttöä varten täytyy tehdä erillinen sopimus. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Lisätietoa Taskukirjastosta (linkki)
Sisarukset voivat olla siskoja tai veljiä. Esimerkiksi kaksi veljeä ovat sekä veljeksiä että sisaruksia. Myös sisko ja veli ovat sisaruksia, samoin kuin sisko ja sisko.
The Adventures of Chuck and Friends on tietokoneanimoitu tv-sarja. Suomeksi sarjan nimi on Chuckin ja ystävien seikkailut. Esimerkiksi Prime Videon ja Ruutu+:n sivuilla on sarjasta suomenkieliset tiedot.
Ötökkä näyttää ruotsintorakalta (Blatta orientalis). Lajinmääritys kannattaa varmistaa asiantuntijalta, esimerkiksi tuholaistorjuntaa tekevältä yritykseltä.
Suomalaisten poliisiautojen ja muiden poliisin käyttämien ajoneuvojen toisessa kyljessä lukee suomeksi poliisi, toisessa ruotsiksi polis.
Ks. esim. Poliisin verkkosivut: https://poliisi.fi/ajoneuvot
Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät.
Useilta englanninkielisiltä sivuilta löytyneiden tietojen mukaan puhdas vesi itsestään ei tuhoa VHS-kasettia, mutta kasetti on syytä kuivata välittömästi ja huolellisesti. Kasetin joutuu käytännössä purkamaan osiin ja nauhan joutuu vetämään ulos ja kuivattamaan varovasti. Esim. hiustenkuivaajaa ei tule tässä käyttää, sillä sen lämpö voi vahingoittaa nauhaa. Jos vesi ei ole puhdasta, kannattaa ensin puhdistaa lika puhtaalla vedellä ja vasta sen jälkeen yrittää kuivatusta. Pitkäaikainen altistus vedelle tai pikainenkin altistus sopivalle kemikaalille voi tuhota kasetin niin, ettei sitä pysty enää pelastamaan. Kasetin sisältämät liimat voivat liueta kosteudessa ja kasetin sisään voi muodostua hometta. Jos siis tärkeä VHS-kasetti kastuu,...
Hän heiluttaa suitsutusastiaa, jota käytetään mm. katolisen kirkon messuissa.
Lisätietoja ja kuvia
Tampereen katolisen kirkon blogi: https://risti.katolinen.fi/uutisia-seurakunnasta/eukaristia-27-suitsutus
Simply Catholic -sivusto: https://www.simplycatholic.com/holy-smoke/
Catholic Teachings -sivusto: https://ecatholicteachings.com/the-history-of-incense-and-why-it-is-use…
Fortumin sivustolta löytyy seuraava tieto:
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energiantuotantomme/voimal…
Kajaanin vesivoimalaitokset omistaa Kainuun Voima:
https://www.kainuunvoima.fi/energiantuotanto/vesivoima/
Kysyin asiaa Harmonikkamyynti Eero Nissinen Oy:stä. Nissisen mukaan "tässä kappaleessa soittaja käyttää harmonikan ominaisuuksia monipuolisesti hyväksi. Harmonikassa on äänikertoja joita vaihtelemalla voidaan muuttaa äänensävyjä. Äänikertoja ja niiden eri yhdistelmiä vaihdetaan niin kutsutuilla rekistereillä. Välillä soittaja painaa sormella yhtä rekisteriä näppäinten sivusta, ja välillä painaa leualla niin kutsuttua leukarekisteriä, joita on muutama kappale soittimen yläkulmassa. Leukarekisterien tarkoitus on helpottaa soittamista niin, ettei sormia tarvitse irrottaa soittamisesta, vaan ne voivat jatkaa työskentelyä keskeytyksettä."
Jazzikansa tulee löytyy Dave Lindholmin levyltä Sirkus (1973). Tähän aikaan Lindholm käytti taiteilijanimeä Isokynä Lindholm. Laulun alku menee näin: Jazzikansa tulee kyllä tänne / soittaa meidät kellariin / Kevyt katse ja raskas askel, / tätä niin toivottiin.
Sanat löytyvät kirjasta Isokynä Lindholm: Puhtaat laivat tai kirjasta Dave Lindholm: Sanat: sitähän se kaikki on. Sanat löytyvät myös netistä googlaamalla Isokynä Lindholm Jazzikansa tulee lyrics.
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää...
Iisalmen paikallislehti Salmetar ilmestyi myös Sonkajärvellä 1890-luvulta alkaen. Vuonna 2007 se yhdistyi Iisalmi-lehden kanssa.
1930-luvun digitoitut Salmettaret sisältävät myös kirkollisia ilmoituksia, joten todennäköisesti niitä julkaistiin myös 1940-luvulla.
Lisätietoa Salmettaren roolista Sonkajärvellä: Sonkajärven lähteillä : kokoelma "Salmetar" -lehdessä olleista uutisista ja tiedoista Sonkajärveltä ennen kunnan itsenäistymistä 1897-1922 | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Lascaux'n luolamaalauksista on vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Ulla-Leena Lundbergin kirjassa Metsästäjän hymy: matkoja kalliotaiteen maailmassa (2014) on yksi luku Lascaux'sta. Myös Heikki Kaskimiehen kirjassa Muinaiset valtakunnat: kivikaudesta vuoteen 970 eKr (1998) ja Leena Rantasen Seitsensormisessa omakuvassa (1979) Lascaux'n luolat mainitaan.
Vuonna 1958 Osmo Wiio julkaisi nuorten seikkailuromaanin nimeltä Lascaux'n luolat.
Finna.fi-aineistotietokannasta voi hakea aiheesta materiaalia esimerkiksi hakusanalla kalliotaide.
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset-lehden artikkeleista voi olla hyötyä.
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen tarupiiriin...
Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä....
