Pihla-nimi on ollut käytössä 1940-luvulta asti. Suomalaiseen almanakkaan nimi on otettu mukaan vuonna 2005. Pihla on tyypillinen luontoaiheinen nimi, lyhentymä pihlajasta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999 ja Kustaa Vilkuna: Etunimet, 2005
Voisikohan etsimänne teos olla seuraava:
TEKIJÄ: MARMO, Vladi
NIMEKE: Geology of the Nokia region, Southwest Finland / Vladi Marmo
JULKAISUKIELI: englanti
JULKAISUTIEDOT: Helsinki : Geologinen tutkimuslaitos, 1957
ULKOASU: 38, [8] s. : kuv., kartt. ; 25 cm
SARJA/ISSN: Bulletin de la Commission géologique de Finlande, ISSN 0365-9283 ; Tome 29, 176
nid.)
HUOMAUTUKSET: With 16 figures, 1 table
Tämä teos löytyy Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa olevasta Pirkanmaa-kokoelmasta.
Teoksessa ei ole aakkosellista hakemistoa, joten siitä ei voi hakea suoraan Naulonvuoresta tietoa, vaan teos on tältä osin selattava läpi.
Tässä samassa sarjassa on myös muita Pirkanmaan aluetta koskevia geologisia selvityksiä. Nekin ovat...
Suomen ilmailumuseolla on kirjasto, jossa myös tavallinen yleisö voi asioida tutkijoiden ja viranomaisten lisäksi. Kirjasto on normaalisti auki arkisin klo 11-17. Muinakin aikoina vierailu on mahdollista sopimuksen mukaan. Kirjasto lainaa osaa kirjoista asiakkaille, kaikkia kirjoja ja mitään ilmailulehtiä ei lainata. Kopioita voi ottaa tarvittaessa pientä maksua vastaan.
Suomen ilmailumuseo on Vantaalla, osoite on Tietotie 3, puh. 09-8700 870
Teoksen Tuuli ja pilvet ja männynlatvat (on kirjastoissa)henkilöhakemistossa on mainittu mm. nämä kuuluisat henkilöt, heistä on teoksessa usealla sivulla.
Leni on saksalainen lyhentymä nimestä Magdalena. Suomalaisia Magdalena-nimen muunnelmia ovat muun muassa Leena, Leeni ja Lenita. Tunnetuin Magdalena oli Jeesuksen ystävä Magdalan Maria. Suomessa Magdalena-nimeä on käytetty jo keskiajalla. Renne on muunnelma nimestä Renatus, joka merkitsee latinaksi uudelleen syntynyttä. Suomalaiseen etunimistöön Renne on luultavasti tullut esikuvanaan joko ranskan Renee tai italian Renato. Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen Ilmari lienee ollut säveltäjä Ilmari Krohn (1867-1960). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Leni-nimisiä on ollut Suomessa 217, Rennejä...
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapset ja media –sivuston Viisaasti verkossa –osiossa http://vanhemmat.mll.fi/lapsetjamedia/viisaastiverkossa.php on runsaasti kysyttyä asiaa koskevaa tietoa. Tekniset suojaukset –valikon alla on tietoa esto-ohjelmista ja muista tavoista rajoittaa lasten netin käyttöä. Pelastakaa lapset-Nettivihje –sivulla http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettiestot.php on niin ikään tietoa ja ohjeita esto-ohjelmien käytöstä sekä linkkejä eri suodatinohjelmiin. Myös Tietoturvaoppaan vanhemmille tarkoitetussa osastossa käsitellään Internetin turvallista käyttöä. http://www.tietoturvakoulu.fi/vanhemmille.htm
Netistä löytyy paljonkin viitteitä Arto Paasilinnasta. Wikipediassa on sivusto hänestä, osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna ,
mutta luotettava ja hyvä sivusto on Sanojen ajalla, sivu http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=273&PageConten…
Kannattaa tietenkin tutustua myös kirjallisuuteen.
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanalla Paasilinna, Arto yhteensä 17 teosta, sieltä voi tutkia myös niiden saatavuutta. Perustiedot on esitetty hyvin teoksissa Kotimaisia nykykertojia ja Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita.
Hermann Hessen runokokoelmassa Huilunsoittaja: runoja 1895-1941 on toinen suomennos Arosusi-romaanissa olevasta runosta Arosusi. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila. Suomennos on vuodelta 1977.
Tässä muutamia pääsiäisaiheisia näytelmiä ja esityksiä:
- Terttu Nurmi, Kävelykierros Jerusalemissa eli "Via Dolorosa" koulussa
- Eija-Liisa Määttänen, Ensimmäisenä pääsiäisenä
Nämä ovat Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä näyttämölle -koulun juhlakirja
- Kaarina Kakko, Palmusunnuntain virpomisloruja
- Maijaliisa Dieckmann, Pienet pääsiäisnoidat
Nämä Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä juhlaan - esityksiä koulun näyttämölle
Molemmat kirjat löytyvät Lumijoen kirjastosta.
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,...
Kasvien kasvullinen lisääminen voi olla ainoa vaihtoehto, jos kasvilaji tuottaa vähän tai huonosti itäviä siemeniä. Lisää tietoa kasvullisesta lisääntymisestä mm. täältä:
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/1E3299FA9D149D21C225653E003F42…ääntyminen&cat5=Kasvullinen%20lisääntyminen
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu...
Uuden tunnusluvun saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla.
Vesilahden kirjaston Internetsivuilta löytyy kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Kaunokirjallisuutta vaikkapa aiheista tulevaisuus, ilmastonmuutokset, luonnonkatastrofit ja uhkakuvat voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -tietokannasta (www.helmet.fi) seuraavasti: Klikkaa ensin painikkeesta Tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi esim. ilmastonmuutokset kaunokirjallisuus tai vaihtoehtoisesti: tieteiskirjallisuus ekokatastrofit jne.
Aineiston voi rajata koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja tekemällä kieli- ja aineistorajaukset hakuruudun alapuolella olevasta pudotusvalikosta (Kieli ja Aineisto).
Tulevaisuuden uhkakuvista ovat kirjoittaneet monien muiden lisäksi ainakin seuraavat kirjailijat:
- Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa ja Herääminen
- Lessing, Doris: Eloonjääneen...
Kai-nimi juontaa juurensa roomalaisesta nimestä Caius ja sen kreikkalaisesta muodosta Gaius, jonka kuuluisin kantaja on ollut Rooman valtakunnan johtaja Gaius Julius Caesar. Caius-nimen alkuperä on mahdollisesti latinan verbissä 'gaudere', joka tarkoittaa riemuitsemista.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kirkkonummen kirjastossa ei ole kysymääsi korjausopasta. Helsingin kaupunginkirjastosta yksi löytyy:
Peugeot 406 : service and repair manual / Mark Coombs and John S Mead
Kirja on hankittu Pasilan, Oulunkylän ja Töölön kirjastoihin.
Minkähän kirjaston kokoelmiin toivot lisäystä? Helsingin kaupunginkirjastolle voi lähettää hankintatoivomuksia tämän lomakkeen kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
