Vuonna 2004 on julkaistu näköispainos Suomen karttakirjasta vuodelta 1920, Genimap. Vuodelta 1943 on olemassa Suomi : yleiskartta 1:400000, Maanmittaushallitus (1 kartasto, 192 s.
Historiallisten karttojen linkkejä Makupaloissa
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=483eb8b8-7407-49c0-81cb… .
Ortodoksisen kirkon kellojen soittoa löytyy cd-levyltä Konevitsa Kvartetti: We hymn thee, 2002. Levyn ensimmäiselle raidalle on tallennettu yhdenkorkuista soittoa ja viimeiselle monen kellon soittoa.
Ääninäytteitä kellojensoitosta verkossa: esim.
http://www.youtube.com/watch?v=XfvQGrxmS_w
http://www.russianbells.com/zvons/zvon-index.html
Teoriaa kirkonkellojen soitosta:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/palveluksessa_tapa…
http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/kirkkotaide/kirkonkellot.php
2000-luvulla on julkaistu kaksiosainen kirja Kielletyt kartat:
osa 1: Kielletyt kartat, Karjala 1928-1944, Atlasart, 2006
osa 2: Kielletyt kartat, luovutetun Karjalan kylät ja tilat,Atlasart, 2007
Lisäksi on olemassa esim.
- Suomen, Kaukokarjalan ja Kuolan niemimaan kartta. Kirja, 1918.
- Laatokan Karjala 1938 : Pohjois-Karjala ja Savo. Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä no 8, 1991
- Karjalankannas 1938. Karttakeskus, 1991
- Karjalan kartta, julk. Karjalan liitto (noin 180 sivua) jonka karttapohjana on 1:100 000 mittakaavainen taloudellinen kartta, 1997
Osoitteita internetissä:
- luovutetun Karjalan kartta
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/Karjala.jpg . Hämeenlinnan...
Ensin HelMet -kirjastoista saatavat (katso tarkemmin http://www.helmet.fi):
1. Toisten kirjoissa : esseitä kirjoista, jotka kertovat yhteiskunnasta, globaalista tasa-arvosta ja kolmannesta maailmasta / Sisättö, Vesa
Helsinki : BTJ, 2007 (Vaajakoski : Gummerus Kirjapaino)
2. Faravid. 27. 2003 : Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja = acta Societatis historicae Finlandiae septentrionalis /
Rovaniemi : Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2003 (Jyväskylä : Gummerus)
3. Maan piiri ja elonkehä : professori Heikki Kirkisen juhlakirja /
[Joensuu ] : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1997
4. Murhaava miljöö : tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista /
[Turku] : Turun yliopisto, 1994
5....
Kyseinen kirja on niin uusi, että siitä on voitu viedä kokoelmatietoihin vasta teoksen nimeketiedot. Yhteensä Aineellinen yhteisö -kirjaa on tilattu HelMet-kirjastoihin kuusi kappaletta. Ja kunhan niistä yksikin saapuu ja saadaan laitettua lainauskuntoon ja vietyä rekisteriin, niin kyseinen teos on myös varattavissa. Kannattaa siis seurata, milloin HelMet-verkkokirjastoon ilmestyy tiedot ensimmäisestä yksittäisestä kirjasta.
Toivo Kuulan yksinlauluista Syystunnelma Op.2/1 ja Vanha syyslaulu Op.24/3 ei löydy muita alkuperäistä sävelkorkeutta alemmaksi sovitettuja yksinlaulunuotinnoksia kuin jo löytämäsi toivelaulukirjojen sovitukset.
Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmissa on edelleen lainattavana Aija Pitko-Korkeilan teos Sanellan helmisormus eikä sitä valitettavasti aiota vielä poistaa. Kirjaston toimintatapoihin ei valitettavasti kuulu kirjojen poistaminen sen vuoksi, että asiakas toivoisi saavansa ostaa sen vaan teemme jatkuvasti kokoelmatyötä eli varastosiirtoja ja poistoja ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ko. teoksen poistaminen.
Etsin suomalaisista nettiantikvariaateista samaa teosta ja löysin sen myytävänä Antikvaari.fi-palvelusta http://www.antikvaari.fi. Kirjaa myy hämeenlinnalainen Antikvariaatti Jaarli hintaan 5 euroa.
Yhteystiedot: Poltinahontie 80
13130 Hämeenlinna
Puhelin: 03-6165222
Sähköposti:paivi.kytoaho@...
Osoitteessa http://nfs.sparknotes.com/msnd/page_4.epl
olevalla sivustolla voi lukea Shakespearen draaman A midsummer night's dream sekä alkuperäiskielellä että nykyenglanniksi. Tekstit ovat luettavissa rinnakkain.
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
Hyviä lähteitä ovat erilaiset suomen kielen sanakirjat, joissa määritellään nykysuomen sanojen merkityksiä, käyttöyhteyksiä, oikeinkirjoitusta jne.
Kannattaa tutustua ainakin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kolmiosaiseen Kielitoimiston sanakirjaan (2006). Useissa kirjastoissa Kielitoimiston sanakirja on käytettävissä myös verkkoversiona osana MOT-sanakirjastoa.
Mico kuuluu lukuisiin Mikael-nimen muunnelmiin, ja Suomessa nimen yleisempi kirjoitusasu on Miko. Maamme ensimmäiset Micot löytyvät 1970-luvulta. Mikaelin nimipäivä on 29.9. Tiedot kirjasta: Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Regina on latinaa ja tarkoittaa kuningatarta. Nimi on esiintynyt Suomen almanakassa 7. syyskuuta vuosina 1705-1928. "Päivä viittaa ranskalaiseen neitoon, josta ei ole varmoja tietoja, mutta jonka arvellaan kuolleen marttyyrina vuoden 300 tienoilla. [...] Katolisissa maissa nimen suosiota on lisännyt Marian kunnioittaminen "taivaan kuningattarena". "
Lähde
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
Kotipalvelun historiasta ei ole tietääksemme toistaiseksi tehty mitään laajempaa selontekoa. Menemällä Googleen ja hakemalla asiasanoilla "kotipalvelu" ja "kirjastot" pääset monien eri kaupunginkirjastojen kotipalvelusivuille. Voit itse ottaa yhteyttä näihin kirjastoihin ja tiedustella kuinka heillä tätä palvelua on vuosien mittaan kehitetty.
Alla muutama verkko-osoite:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=1121;numero=50987528
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/laitoskirjastot
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;8532;86907
http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/kirjasto/fi_FI/kotipalvelu
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;108920;132696;135812…
http://kaupunginkirjasto....
Teos on niin uusi ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoihin ja siksi sitä ei voi vielä varatakaan. Sitten kun teos on kirjastossa sitä voi varata. Tulee pian kirjastoihin mutta tarkkaa päivää ei tiedetä.
Taisa-nimestä löytyy hyvin vähän tietoa suomalaisista nimikirjoista. Taisa on muunnos nimestä Taisia. Taisia on ortodoksisessa kalenterissa pyhän naisen nimi. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Taisa-nimisiä on Suomessa ollut yhteensä 31, Taisioita 93. Venäjällä on käytössä samantapainen nimi, Taisja. Taisan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 10.5.
Lähteet:
Nummelin, Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä (2003)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle! (2001)
www.vaestorekisterikeskus.fi (nimipalvelu)
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
