Kyseessä on Timo Luodon säveltämä ja sanoittama Tuoksuvaa joulua!. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Nuottinaru. 2, 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, 1997)
https://finna.fi/Record/satakirjastot.108919?sid=3003296282
Yhtä selkeää vastausta ei ole. Tavallaan erilaiset nuottikirjoitukset tallentavat musiikkia, samoin kuin erilaiset automaatit kuten soittorasiat.
Jos kuitenkin puhutaan äänitallenteista, vanhimpana pidetään katkelmaa tuntemattoman laulajan esittämästä ranskalaisesta kansanlaulusta "Au clair de la lune" vuodelta 1860. Se tallennettiin fonautografilla, joka piirsi äänenvaihtelujen käyrän savun mustuttamalle paperille. Ääntä ei voinut toistaa, mutta myöhemmin tallenteesta on tehty digitaalinen kuvannus ja siitä on rakennettu tietokoneen avulla äänite.
Vanhin toistettava musiikkitallenne on fonografiäänite brittiläisen säveltäjän Arthur Sullivanin laulusta "The Lost Chord" vuodelta 1888.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Aloitus ja lopetus ovat hyvin kirjoittajakohtaisia. Ne vaihtelevat myös sen mukaan, onko kirjoittaja saanut muodollista koulutusta. Usein itseoppineet kirjoittajat ovat ottaneet mallia esim. sanomalehdistä, saamistaan kirjeistä tai jäljitelleet viralliselta kuulostavaa puhetapaa vaikkapa papin mallin mukaan. Usein virallisissa kirjeissä pyrittiin nöyryyteen ja "alamaisuuteen". Linkki Kirsi Keravuoren lisensiaattitutkimus 2012
Suomen kirjallisuuden seuran arkistosta löytyy esimerkkejä 1900-luvun alun ja 1800-luvun lopun kirjeistä. Linkki SKS arkistoon
Kieli on kehittynyt ja kehittyy edelleen koko ajan. Lea Puustisen pro gradu 2011 1800-luvun kielenuudistuksen uudet piirteet aikalaisten teksteissä tutkailee aihettaan juuri kirjeiden...
1960- ja 1970- luvut olivat Suomessa maaltamuuton ja kaupungistumisen aikaa. Myös maaseudun poikien elämää kuvasi hienosti kirjailija Uolevi Nojonen, jonka teoksen "Askeetti ei saa komplekseja" muistan lainanneeni kirjastosta piikkutyttönä. En kyllä tajunnnut kirjan nimeä. Se vain kuulosti hauskalta. Kirjan sisältökin jäi hämäräksi. Siinä oli koululaisdemokratiaa jne. 70-luku oli tiedostavaa aikaa, omilla henkilökohtaisilla ongelmillakin saattoi olla yhteiskunnallinen ulottuvuus.
70-luku päättyi kuitenkin nostalgisesti 50-luvun ihannointiin.
Anni Polvan Tiinan huolet olivat niin arkisenoloisia, että häntä tuskin voi ongelmanuoreksi kutsua.
Jos ongelmanuoreksi mielletään nuori, jolla on ikään kuuluvan kehityksen lisäksi muitakin ongelmia...
Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston arkistosta löytyy Lapin kansan vuosikerrat vuodesta 1947 lähtien. Silloin sanomalehti ilmestyi vielä 6 kerta viikossa tiistaista sunnuntaihin. Lapin Kansa muuttui vuonna 1980 7 päiväiseksi Moskovan olympialaisten aikaan, eli lehti alkoi ilmestyä myös maanantaisin. Vuonna 2015 heinäkuusta lähtien se ilmestyi 6 kerta viikossa paperiversiona ja sunnuntaina tuli näköislehti. Sunnuntai näköislehden ilmestyminen loppui toukokuussa 2021.
Hevosen kaviot muodostuvat sarveisaineesta, ja ne kasvavat koko ajan. Kasvuvauhti vaihtelee eri hevosilla, mutta yleensä kaviot kaipaavat hoitoa 4-8 viikon välein. Silloin kengittäjä poistaa vanhan kengän, vuolee kavion sopivan pituiseksi ja muotoiseksi ja kiinnittää uuden kengän. Liian pitkät tai väärässä asennossa olevat kaviot aiheuttavat hevoselle ongelmia.
Lähde:
Hevoseni.fi-sivusto: https://www.hevoseni.fi/kavioiden-hoito-ja-kengitys
Ariel on hepreaa ja merkitsee käännettynä "Jumalan leijonaa". Alun perin se on sukupuolineutraali nimi, vaikka etenkin englanninkielisessä maailmassa se mielletään nykyään useammin feminiiniseksi.
Ks. esim. Behind the name: https://www.behindthename.com/name/ariel
Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed).
Tutkin Vaasan kaupunginkirjastossa olevia Karin Boyen runosuomennoksia sisältäviä antologioita. Ikävä kyllä en löytänyt niistä suomennosta Havet-runolle. Kirjastostamme löytyviä Boyen suomenkielisiä runoja sisältäviä antologioita ovat:
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa - Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa - Maailman runosydän - Parantava runo - Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja - Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa - Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa - Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta
Karin Boye Sällsskapet-sivustolta (karinboye.se) ei löydy tietoa, että tätä kyseistä...
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Sitä edelsi syksyllä 2022 julkaistu Kätketty medaljonki ja keväällä 2022 julkaistu Vaarojen kesä. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
.
Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta.
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta.
Toivomasi lehti ei ole luettavana Kallion kirjaston lehtialueella. Ainoa kirjasto Helsingissä, jossa lehteä voi lukea on Pasilan kirjasto. Kallion lehtikokoelmaa on käytännön syistä täytynyt pienentää. Lehtikokoelmaa mietitään taas syksyllä uudelleen. Otamme palautteet huomioon. Pasilasta lehteä ei lainata, tämän ja kahden edellisen vuoden lehdet ovat siellä pysyvästi luettavana. Jos haluat lehden ehdottomasti Kallion kirjastoon, voit varata Espoon kaupunginkirjastoon tulevan lehden ja valita varauksen noutopaikaksi Kallion.
Lehden numerot näet Helmetistä:https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1608246?lang=fin
Klikkaa varaa, kirjaudu kirjastokortin tunnuksessa ja pin-koodilla ja valitse haluamasi numero.
Lääkintöhallituksen Terveyskasvatustoimiston tilaama ja Kari Heiskasen ohjaama tv-elokuva "Naida vai palaa" on esitetty YLE TV1:ssä ainakin tammikuussa 1990. Elokuvan pääosissa olivat mm. Konsta Mäkelä ja Ona Kamu.
Elokuvasta löytyy VHS-tallenne ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista, minne sitä on mahdollista tulla myös etukäteen sovittaessa katselemaan.
Google vastaa vastauksella, jonka se on kääntänyt englannista:
Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista. hyödyntää havaintoja työssä ja arjessa selviämiseen. Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä muutoksia kognitiiviseen suoriutumiseen.
Kognitiivisella heikkenemisellä tarkoitetaan näiden taitojen huononemista.
Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
Vaski-kirjastoista löytyy näitä kaikkia, ks. linkit alla.
Carole King
Carly Simon
Elä ja anna toisten kuolla (Live and let die)
Ei aina käy niin kuin haaveillaan (You only live twice)
Ilmaan noussut oon (All time high)
Lisätietoa Bond-tunnareista: https://www.kaleva.fi/007-ja-lupa-musisoida/2475152
