Sana jade tulee WSOY:n Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan espanjan kielestä ja on "pyrokseeniryhmän mineraalin jadeiitin ja kovuuden, värin ja sitkeyden suhteen samankaltaisen amfiboliryhmän mineraalin nefriitin yhteinen jalokivinimi. Jade on tiivis, kuituinen, vihreä kivi, jota vars. Kiinassa on käytetty korujen ja pienoisveistosten raaka-aineena." Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie -kirjan (Nemo 2005) mukaan Suomessa on Jade-etunimestä käytössä useita muunnoksia, joista yleisin - kuitenkin alle kymmenen tyttölapsen nimi teoksen kirjoittamisaikaan - on Jadeliina. Muita, vielä harvinaisempia muunnoksia ovat Jadena, Jadetta, Jadette ja Jadelina. Nummelin antaa Jade-nimen alkuperäksi Kiinassa erittäin arvostetun vihreän...
Ei löydy. Levy on omakustanne, ja niitä hankitaan kirjastojen kokoelmiin hyvin harvoin.
Maanalainen levykauppa on yksi osoite, josta levyä kannattaa tiedustella:
http://www.maanalainenlevykauppa.com/epages/Gagar.sf/fi_FI/?ObjectPath=…
Pääkaupunkiseudun verkkokirjastosta Helmetistä ei löydy mainintaa Haimi Oy:stä. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda kertoo, että Haimi Oy –niminen teos löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, tällä hetkellä lainattavissa, laina-aika 28 vrk. Kirjasto sijaitsee Arabiassa
Aralis-kirjastokeskus on kaikille avoin julkinen kirjasto, joka kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjaston
sekä kolme taidekirjastoa:
- Taideteollisen korkeakoulun kirjaston
- Stadian kulttuurialan kirjastopalvelut
- Pop & Jazz Konservatorion kirjaston.
Aralis-kirjastokeskus: www.aralis.fi
Käyntiosoite:
Hämeentie 135 A,
00560 Helsinki
Postiosoite:
Hämeentie 135 C,
00560 Helsinki
Kenkäaiheisia runoja (tai runoja, joissa jalkineet ovat jollain lailla mukana):
Arnold Eidslott: Hylätty silmänräpäys (teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus: uskonnollista runoutta 1900- luvun Euroopassa, s.169)
Matthias Johannessen: Jokapäivänrunoja: 9 (teoksessa Ja tunturin takaa kuulet – Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa, s. 120)
Tuntematon tekijä: Kengät on tehty sopimaan jalkoihin (teoksessa Yön häntäluu: maailmanrunouden antologia, s. 80)
K’o-chiu Chang: Kevätyö sävelmään ”Punaisiksi kirjaillut kengät” (teoksessa Virralla, s. 43)
Gertrud von Le Fort: Minä viskaan pois äärellisen (teoksessa Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, s. 77)
Eva-Stina Byggmästar: Täytän saappaat vedellä (teoksessa Etupainoinen...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmissa on suomalaisista talonpoikaishäistä varsin paljon aineistoa, etupäässä artikkeleita. Artikkeleita voi etsiä kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta (https://arto.linneanet.fi/ ) ja kirjoja Helka-tietokannasta (https://helka.linneanet.fi/ ). Asiasanahauissa hakutermeinä kannattaa käyttää mm. termejä häät, morsian ja kosinta.
Aihetta käsitteleviä perusteoksia ovat esimerkiksi Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat: talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet (Otava, 1981) ja Terttu Kaivolan toimittama teos Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995).
Lisävinkkejä tiedonhakuun saa ottamalla...
Cd-levyjä ja DVD-levyjä voi puhdistaa esim. nukkaamattomalla liinalla: Vileda professional, microclean. Tämän mikrokuituliinan voi pestä myös 95 asteessa. Tahmean saa pois kostuttamalla liinaa ja sitten pyyhkimällä. Puhdistusliike on levyn keskiöstä ulkoreunaan suorilla vedoilla,siis mielummin ei pyöritysliike.
Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Keskustan periaateohjelma 19.6.2006, hyväksytty Oulun puoluekokouksessa 10.6.2006, löytyy Keskustan sivuilta www.keskusta.fi kohdasta Tietopankki -> Ohjelmat ja kannanotot (2. sivu).
Se mahdollisuushan on jo Helmetissä. Lainaaja voi valita lainaushistorian käyttöönsä, jolloin sinne tallentuu lainattu materiaali. Kun haluaa, voi lopettaa lainaushistorian käytön. Lainatut nimekkeet eivät näy esim. meidän virkailijakoneilla, ainoastaan lainaajalle itselleen
Helmetin kautta. Päästäksesi Helmetin kautta omiin tietoihin tarvitsee tuon nelinumeroisen tunnusluvun eli pin-koodin. Jos sitä ei vielä ole, sen saa käyttöön kirjastosta,kun on henkilöllisyystodistus mukana.
Tähän on vaikea vastata, kun ei ole tiedossa minkälainen dokumentti on kyseessä: artikkeli, raportti, muistio vai joku muu. Ja minkä kielinen julkaisu. Kotimaisesta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy hakusanoilla ”maatalous”, ”tukimuodot”, ”kehitysmaat” esim. Suomen kuvalehden artikkeli Tiilikainen, Teppo: Kehitysmaat moittivat EU:n maataloustukia julkaisussa Suomen kuvalehti 2004: 45, s. 15. Samoin Pauliina Pulkkisen artikkelit Helsingin sanomissa 7.8.2006 (”WTO-kierroksen suurimpia häviäjiä kehitysmaat”) ja 23.6.2006 (WTO:ssa ratkaisu vielä kaukana : Yhdysvaltojen, EU:n ja kehitysmaiden tarpeet menevät ristiin”). Maailman kauppajärjestö WTO on vastustanut maataloustukia. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on julkaissut...
Tommy Hellstenin kirjaa Uhanalainen ihminen on tulossa pääkaupunkiseudun kirjastoihin yhteensä 49 kpl. Kirjat ovat jo kirjastojen hankintaosastoilla, joissa ne luokitetaan, muovitetaan ja laitetaan lainauskuntoon. Kirjastoihin ne tulevat varmaan lähipäivinä, ja varauksen voi jo tehdä kirjasta HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta. Noutopaikaksi voi varata minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastoihin tulee kysyttyjä kirjoja aina useampi kappale ja niistä laitetaan vain osa Bestseller-kokoelmaan, suurin osa jää varattaviksi. Bestseller-kokoelman tarkoitus on, että kirjastossa kävijöille olisi aina jotain uutta kirjaa tarjolla, siksi näitä kappaleita ei voi varata. Bestseller-kokoelmaa täydennetään päivittäin uusilla...
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, joista kaksi kuuluu Lizzie McGuire-sarjaan:
Ota iisisti, Kate : Sanoma Magazines Finland 2004
Villiä menoa : Sanoma Magazines Finland 2004
sekä Keijut-sarjaan kuuluva saturomaani
Salaperäinen siemen: Sanoma Magazines Finland 2006.
Verkkokirjakauppa Amazonin haulla löytyy lisää: http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw?url=search-alias%3Daps&field-keywo….
Kaikkia kirjoja ei siis ole suomennettu. Joistakin kirjoista löytyy otteita ja arvioita englannin kielellä esim. Googleen kirjan nimen englanniksi sekä sanan review. Lizzie McGuire-kirjasarja perustuu Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan, josta saa tietoa esim. Wikipediasta osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .Kirsten Larsen...
Nykyisestä kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi löydät helposti Tamperetta käsitteleviä kirjoja. Kirjoita etusivulla olevaan palkkiin kaunokirjallisuus Tampere. Sen jälkeen klikkaa tarkenna hakua, josta voit rajata materiaaliksi kirjat, samoin voit valita kielen. Painamalla palkkia hae, saat esille Tamperetta käsittelevät nimekkeet. Vai tarkoitatko HS:n kunnalliskirjastoa? Se löytyy täältä, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kirjat/kaupunkikirjasto/kansallis.ht… .
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
