Fennica-tietokannan - Suomen kansallisbibliografian (https://fennica.linneanet.fi ) mukaan Lord Byronilta olisi suomennettu teos Kolme runokokoelmaa, mutta Ode to Napoleon Bobaparte ei ole siinä mukana. Teos sisältää seuraavat runokoelmat: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki.
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://helka.linneanet.fi/webvoye.htm ) hakusanoilla Byron and Napoleon (komentohaku) antoi tulokseksi seuraavat kaksi teosta, joista toinen on englanninkielinen ja toinen saksankielinen. Ehkä näistä teoksista löytyi tulkinnan avain.
- Cronin, Richard: The politics of romantic poetry : in search of the pure commonwealth, St. Martin’s Press 2000
- Eggert, Gerhard: Lord Byron und Napoleon, Mayer & Müller...
1800-luvusta ei ole olemassa ihan vastaavanlaista teosta, vaan näissä löytämissäni kirjoissa käsitellään eri näkökulmista 1800-lukua:
"Ihmisen aika:kaksi vuosisataa", toim. Ari Anteroinen...(et al.) 1998.
Teos löytyy ainakin Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
Söderlund, Ernst: "Uusimman ajan valtio- ja yhteiskuntahistoria" (1979). Tämä teos on Pasilan kirjavarastossa.
Salis, J.R. von: "Uudemman ajan maailmanhistoria" osat 1-3 (1965, 1966). Myös nämä löytyvät Pasilan kirjavarastosta.
"Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys" (1921).
"XIX vuosisata sanoin ja kuvin" (1902). Tämä on kaksiosainen teos. Löytyvät myös pasilan kirjavarastosta.
Löytyi myös yksi englanninkielinen teos:
"The illustrated atlas of the nineteenth century world",...
Eino on vanha nimi, jo 1500-luvulla Suomessa käytetty. Se on suomalainen versio saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald. Enewald-nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Agniwald, joka tarkoittaa "miekalla hallitseva". Myös Enewald-nimeä käytettiin Suomessa jo keskiajalla.
Miekka puolestaan on Raamatussa alkuaan Jumalan sanan vertauskuva (Ef.6:17, Hebr. 4:12, Ilm. 1:16.)
Eino -nimi mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Virallisessa suomalaisessa almanakassa Eino on ollut vuosina 1908-1909 ja on sitä edelleen vuodesta 1912.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Eino -nimi yhdistetään äänteellisesti samantapaiseen nimeen Enos. Nimi tulee hepreankielisestä sanasta aenosch, ihminen. Vanhassa testamentissa Aenosch on Aadamin...
Ainakin näistä kahdesta kirjasta voisi olla apua:
Ikävalko, Elisa: "Käytännön tiedottaminen : yhteisöviestinnän käsikirja." (1999) Tämä kirja löytyy esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
"Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus", toimittanut Jari Koskinen. (2000)
Tämä kirja on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Töölön kirjastossa.
Haku Helmet-tietokannasta (http//www.helmet.fi ), joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistohaku, antoi tulokseksi hakusanoilla ”muisti kehittäminen” joukon suomenkielisiä kirjoja. Hakutuloksena saatu kirjaluettelo on ohessa liitteenä.
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, jolloin saa näkyviin myös kirjojen saatavuustiedot ja voi tehdä varauksia. Hakuohje: klikkaa linkkiä ”tarkenna hakua” ja kirjoita avautuvaan hakuruutuun hakusanoiksi ”muisti kehittäminen”. Pudotusvalikoista voit tehdä haluamasi aineisto- ja kielirajaukset. Lopuksi paina hae-painiketta.
Kirjojen tarkasta sisällöstä esim. siitä, sisältävätkö ne päässälaskuharjoituksia, saa selvyyden vasta kirjoja selaillessa. Päässälaskemisesta sinällään...
Fennica - Suomen kansallisbibliografia, joka löytyy osoitteesta https://fennica.linneanet.fi sisältää tiedot mm. kaikista Suomessa ilmestyneistä kirjoista. Sieltä ei löytynyt viitettä Tsertkovin toimittamasta Thoughts of life-teoksen suomennoksesta.
Hain Tsertkovin toimittamaa Thoughts on life-teosta myös WorldCat-tietokannasta, joka on maailman suurin bibliografinen tietokanta, mutta kyseinen teos ei siellä esiinny.
Leo Tolstoin suomennetut teokset voi tarkistaa yllä mainitusta Fennica-tietokannasta. Kirjoita hakusanoiksi Tolstoi Leo ja valitse hakutyypiksi tekijähaku.
Luettelosta näkyy mm., että Tolstoilta on suomennettu sarja mietekirjallisuuden luokkaan kuuluvia teoksia nimellä Joka päiväksi: elämän oppi, eri maiden ja aikain...
Vanhoja levyjä kannattaa tiedustella divareista tai jos mhdollista, vierailla levymessuilla. Tässä sinulle lista levydivareista:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
Näitä nimien kiinaksi kääntämiseen liittyviä kysymyksiä on tehty aikaisemminkin. Saat annetut vastaukset esille kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi "kiinan kieli" lainausmerkkeineen http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Oheisista linkeistä on sinulle apua:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Etunimi Hemmo on suomalainen lyhennelmä pohjoismaisesta nimestä Hemming, suomalaisittain Hemminki, joka oli tavallinen jo keskiajalla Suomessa. Vuonna 1929 Hemmo otettiin almanakkaan Hemmingin rinnalle 22.toukokuuta.
Etunimiä ja niiden alkuperää käsitellään esimerkiksi Anni Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)sekä Pentti lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999).
Laina-aikaa tulee aina lisää 4 viikkoa kuluvasta päivästä. Jos esimerkiksi uusitte lainanne 12.6. eräpäiväksi tulee 10.7. Lainat voi uusia verkon kautta tai soittamalla johonkin kirjastoon 3 kertaa, mikäli aineistosta ei ole varauksia. Soittaessanne kirjastoon tarvitsemme kirjastokortin numeron. Poikkeuksia laina-aikojen kanssa emme ikävä kyllä voi tehdä.
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Lydia tai Lyydia tarkoittaa Kreikan lyydialaista. Purppuranmyyjä, Paavalin käännyttämä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristitty. Lydia ja Lyydia ovat olleet melko yleisiä etunimiä Suomessa 1800-luvulta lähtien. Etunimestä on monia puhuttelumuotoja, muun muassa Lyyti, Lyylikki ja Lidia. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lyydia on ollut kaikkein yleisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Yhteensä nimen kantajia on Suomessa ollut 16051. Amanda tarkoittaa latinan kielessä rakastettavaa ja ystävällistä. Meillä Suomessa Amanda-nimi on myöskin melko vanha ja yleisempi kuin Lyydia. Puhuttelunimiä ovat muun muassa Manta, Manti ja Manttu. Lisää etunimivastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun...
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X kirjoittamalla valkoiseen laatikkoon esim. KOULUT ARKKITEHTUURI, YLIOPISTOT ARKKITEHTUURI. Voi käyttää myös sanaa KOULURAKENNUKSET. Näiden avulla löytyvistä kannattaa erikseen mainita
Yliopiston Helsinki. - Helsingin yliopisto, 1990.
jossa esitellään Helsingin yliopiston rakennuksia
ja
Makkonen, Leena
Opintiellä : helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980. - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004.
Samalla tavalla voi tehdä hakuja esim. käyttämällä sellaisia sanoja kuin KANSAKOULUT ja OPPIKOULUT tai yhdistelemällä esim. KANSAKOULUT HELSINKI
Tässä huomionarvoinen on
Somerkivi, Urho
Helsingin kansakoulun historia. - Helsingin kaupunki, 1977....
Internet Explorer -selain ei jaksa suorittaa Frank-monihaun kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia. Onnistuin tekemään Mozilla firefoxilla haun kaikista kirjastoista, mutta vaikuttaisi siltä, että etsimääsi levyä ei ole missään Suomen kijastossa.
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
Matilda- nimisiä lauluja on paljon.
Saat ne esille HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi, valitse ylhäältä musiikki, sen jälkeen hakuvalikosta nimi ja kirjoita ruutuun Matilda.
Voit myös hakea Matildan lauluja vapaassa käytössä olevasta Suomen kansallisdiskografiasta
http://viola.linneanet.fi
Valitse hakutyypiksi Nimeke ja kirjoita siihen Matilda.
Lastenlauluista löytyi ainakin Matildan laulu ja Matilda-Gorilla,
aikuistenlauluista "Matilda, Matilda, Matilda, sä pois mun lanttini veit Venezuelaan.", "Tanssi Matilda" lisäksi löytyy joululaulu "Matildan uni"
Minkäänlaista tietoa kukkakaalin kanssa symbioosissa elävästä madosta ei löytynyt. Kukkakaali on hyvin vanha viljelykasvi. Siitä on löydetty mainintoja jo 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällöin sitä viljeltiin Egyptissä, Turkissa ja muualla Vähän-Aasian alueella. Ja 1500-luvulla kukkakaalia viljeltiin jo suurimmassa osassa Eurooppaa. Jos tällainen mato eläisi kukkakaalin kanssa symbioosissa, luulisi asian olevan yleisesti tiedossa. Kukkakaalia viljeltäessä yritetään päinvastoin pitää huolta siitä, etteivät mitkään tuhohyönteiset tai niiden toukat, kuten esimerkiksi kaalikärpästen tai kaaliperhosten toukat, pääse vahingoittamaan kasvia.
Tietoa kukkakaalista:
Samuelsson, Lars-Eric: Kodin kasvimaa (1997)
http://www.nicehouse.fi/puutarha/...
Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Konsultaatiotyön perusteita (Tokola, Hyyppä, 2004) löytyy ainakin seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Näistä kirjastoista ei kuitenkaan voi tilata kirjoja Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjaston Helsingin toimipisteessä on kaksi kappaletta vapaana.
Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Kirjastokortin saa, kun on henkilöllisyystodistus mukana. Yhteystiedot:
http://kirjastot.diak.fi/yht_helsinki
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa kirja näyttää myös olevan vapaana. Yhteystiedot: http://lib.tkk.fi/
Kirja löytyy myös Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastosta Leppävaaran toimipisteestä. Sieltä...
Vuonna 1960 apuhoitajan koulutus kesti 12 kk. Myöhemmin koulutuspituudeksi tuli kolme lukukautta. Apuhoitajan virkanimike muuttui perushoitajaksi vuonna 1988.
Perushoitajien koulutus aloitettiin vuonna 1987. Peruskoulupohjaisena koulutus kesti 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto eli lähihoitaja-koulutus kestää peruskoulupohjalta 2,5 v
ja yo-pohjalta 1,5 v. Tutkinnon laajuus on 100 opintoviikkoa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen lähi – ja perushoitajien liiton SuPer ry:n sivuilta osoitteesta http://www.superliitto.fi/?cat=57 .
Vanha perushoitajan/apuhoitajan tutkinto antoi pätevyyden toimia perushoitajana
sairaanhoidossa. Uusi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto jakautuu yhteisten
opintojen...
