Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Esimerkiksi veteen tehdyn kaurapuuron rasvahapot löytyvät Finelin sivulta https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/1513
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
Selitystä kissan tämänkaltaiseen käyttäytymiseen ei suoraan löytynyt. Seuraavista Helmet-kirjastojen kissakirjoista voisi kuitenkin löytyä joitain vastauksia kuvatunkaltaiseen toimintaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skissa%20k%C3%A4ytt%C3%A4yt…
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kyseinen kirja kuuluu Pasilan kirjavaraston kokoelmaan. Saat yhteyden kirjavarastoon puhelimitse tai sähköpostitse, jos sinulla on mahdollisuus olla yhteydessä itse varaston henkilokuntaan ja asia on kiireellinen.
Kirjavarasto palvelee maanantai - torstai 10 - 20
perjantai 10-18 ja lauantai 10-16
Yhteystiedot:
Puh. (09)31085230kirjavarasto@hel.fi
Helmet-kirjavarasto | Helmet
Kirjastojen yleisölaitteiden kohdalla käytäntö on, että ainoastaan talon omille standardipaksuisille papereille saa tulostaa.
Keskustakirjasto Oodin UV-tulostimella voi printata lähes millaiselle materiaalille tahansa. UV-tulostimen voi varata käyttöönsä Varaamossa.
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen.
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita.
Kirjasampo-palvelussa on mahdollisuus etsiä kirjoja kansikuvien perusteella.
Voit hakea teoksia kaikilla kannen kuvassa olevilla elementeillä, kannen kuvittajalla, kirjan kirjoittajalla, nimekkeellä ja vuosiluvulla.
Valitettavasti emme ole toistaiseksi tunnistaneet kyseistä kirjaa. Vastauksen kommentteihin saa jättää viestin, jos joku palvelua seuraava tuntee kuvaukseen sopivan kirjan.
Linkit:
Kansikuvahaku | Kirjasampo
The Patty Duke Show'ta (suom. Serkukset) on esitetty Mainos-TV:n toimesta Suomessa ainakin syksyllä 1965 säännöllisesti joka toisena torstai-iltapäivänä.
Eli vastauksena kysymykseen: kyllä on tullut.
Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä.
Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia oli...
