Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
HelMet-verkkokirjaston Omien tietojen Lainaushistoriaan kirjautuvat lainat sen tallentamisen aloittamisen jälkeen siinä järjestyksessä, kun ne on lainattu. Lainaushistorialistan järjestystä ei valitettavasti pysty muuttamaan, mutta otamme mielellämme vastaan kaikki palvelun kehittämisehdotukset.
Koska Ison-Britannian imperiumi oli mahtavimmillaan Viktorian aikana, on sen asioita ja vaiheita käsitelty runsaasti kaikissa yleisen historian yleisesityksissä, joita ei tässä ole tarpeellista erikseen luetella.
Englannin historioista voi mainita seuraavat:
Trevelyan, G. M.
Englannin historia 2. - WSOY, 1948.
Daniell, Christopher
Englannin historia. - Puijo, 1995 (myös uudempia painoksia). - (Matkaopas historiaan).
Kansakuntien vaiheet 3 : Länsi-Eurooppa. - WSOY, 1952.
Britannia : saarivaltakunnan Eurooppa-suhteiden historia. - Atena, 2002.
Imperiumin muista osista on myös:
Chambers, John
Australia. - Unipress, 2006. - (Matkaopas historiaan).
Fisher, Andrew
Skotlanti. - Puijo, 1998. - (Matkaopas historiaan).
Neville, Peter
Irlanti. -...
Mikäli teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksia Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastojen kokoelmiin alla olevilla lomakkeilla. Ehdotuksen voi myös kohdistaa jollekin tietylle kirjastolle. Voit jättää hankintaehdotuksen myös lähikirjastosi henkilökunnalle.
Espoo: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Helsinki: http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Kauniainen: http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Vantaa: http://libvantaa.org/palaute
Jos teoksia löytyy joistakin maakuntakirjastoista, niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoilla on myös sähköiset kaukopalvelukaavakkeet:...
Muutama -pronominia käytetään viittaamaan lukumäärältään epämääräisiin asioihin. Merkitys on siis jokunen, joitakin, eräitä. Sanan merkitys on aina monikollinen.
Määritelmän mukaan muutam -sanaa ei voi käyttää kahdesta juuri tuon lukumäärän epämääräisyyden vuoksi. Kaksi on kaksi eikä muuksi muutu.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja, 2006
Tiedot suomalaisten yritysten perustajista, hallitusten jäsenistä ja osakkeenomistajista löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksesta, mutta maksullisena. KATKA-YREKA –tietopankki osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/katka-yreka.html, jossa on myös yritystietoja,on maksutta käytettävissä PatRek asiakaspalvelussa ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuilta Helecon tietokeskuksesta osoitteesta http://lib.hse.fi/FI/-kohdasta ”Muita verkkopalveluita” löytyy ”Yrityspalvelin – vuosikertomukset” - kohta, josta pääsee lukemaan vuosikertomuksia. Niistä voi löytää tiedot ainakin yrityksen perustajasta ja hallituksen jäsenistä.
Tekijänoikeuskysymykset ovat todella vaikeasti tulkittavia. Yleisperiaatehan on, että tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kirjailija kuoli. Mutta yksittäistapaukset voivat poiketa tästä. Tekijänoikeuden piirissä ovat myös kääntäjät.
Tekijänoikeuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Onkin varmasti viisainta kysy neuvoa Opetusministeriön Tekijänoikeusneuvostolta. Kuka tahansa voi pyytää neuvostolta lausunnon ja lausuntopyyntö voi olla vapaamuotoinen.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Lisätietoja:
Tekijänoikeusneuvoston sihteeriltä, hallitussihteeri, OTK Marko Rajaniemi, etunimi.sukunimi@minedu.fi
Yhteystiedot:
Tekijänoikeusneuvosto
Opetusministeriö
PL...
Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu...
Kyseinen elokuva ei näyttäisi kuuluvan minkään Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. On mahdollista, että elokuvalla ei ole lainausoikeutta. Soundtrack sen sijaan löytyy monestakin kirjastosta.
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Tervetuloa lainaamaan! Ota kirjastoikorttisi mukaan ja kuvallinen henkilötodistus niin saat korttisi uudestaan käytöön.
Tervetuloa käyttämään kirjastoa!
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (Otava). Munter-nimestä ei siellä ole valitettavasti mainintaa.
Internetissä Väestetörekisterikeskuksen sivulla löytyy vain lukuja, mutta ei tietoa nimen alkuperästä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykyisenä nimenä Munter on 182:lla henkilöllä (Suomi 166, ulkomaat 16).
Ruotsin kielessä "munter"-sanan merkitys on sanakirjan mukaan hilpeä, hauska, iloinen. Saksan kielessä merkitys näyttäisi olevan kutakuinkin sama.
Kun Google-hakukoneeseen syöttää kaksi termiä munter nimi, tulee hakutulokseen Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen linkki:
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm...
Varsinaista tutkimusta aiheesta ei näyttäisi ainakaan Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisluettelosta Lindasta löytyvän. Sen sijaan hygienian puhtauden ja terveyskasvatuksen historiasta löytyy runsain mitoin aineistoa, esimerkiksi Turun yliopitossa vuonna 2003 tehty Suomen historian pro gradu: Kotilehto, Riitta: "Siis yleinen puhdistus toimeen!" : uuden terveyskäsityksen vaikutuksia ja puhtaanapitoon liittyviä toimenpiteitä Raumalla 1880-1917. Lisäksi löytyi Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu vuodelta 1996 Silvan, Maija: Leikki-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvästä kirjallisesta terveyskasvatusaineistosta
Aihetta sivuavia artikkeleita:
Lääketiede saduissa
Duodecim nro 23, vuosi 1998...
Tuttavasi on oikeassa. Tosin en löytänyt hänen selitystään ”onnen ansaitsemisesta” mistään lähteistä, mutta ajatushan on hauska. Kirjassa Bruce-Mitford: ”Viestivät merkit & paljastavat symbolit” (1997) sanotaan hevosenkengästä näin:
Hevosenkenkä on tehty raudasta ja raudassa on voimaa, joka voittaa pahan silmän. Ovensuuhun avoin pää ylöspäin ripustettu hevosenkenkä tuo onnea ja auttaa myös sen säilyttämisessä. Eli onni ei ”putoa” pois! Hevosenkengän ripustaminen ylösalaisin sitä vastoin tietää onnen katoamista.
Tietoa löytyi myös kirjasta Lempiäinen: ”Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan” (1995):
Planeettojen ja täydellisyyden lukuna seitsemän on kansanperinteessä ollut onnen luku. Sen tehoa on vielä vahvistettu liittämällä se...
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
Suomennos löytyy Marx ja Engelsin Valitusssa teoksissa seuraavasti:
Valitut teokset / Karl Marx, Friedrich Engels, 1978
osa II sisältää 35 sivua
osa IV sisältää suomennoksen esipuheesta.
Valitut teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja ovat tilattavissa sieltä.
Teosta on ruotsinnettu ja löytyy myös englanninkielisenä HelMet-kirjastoista.
