Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus...
Patsaan historia on kerrottu artikkelissa, joka on julkaistu kahdessakin ukrainalaisessa verkkolehdessä, toisessa ukrainaiksi, toisessa venäjäksi.
Patsas pystytettiin yleisvenäläisellä keräyksellä kootuilla varoilla. Se paljastettiin v. 1911. Patsas oli paikalla vain muutaman vuoden: Ukrainan jouduttua Neuvostoliiton osaksi patsas tuhottiin.
Aleksanteri II:ta pidettiin vapaamielisenä hallitsijana. Erityisesti häntä arvostettiin siksi, että hän lakkautti maaorjuuden Venäjän valtakunnasta. Maaorjat vapautettiin v. 1861. Aleksanterin patsaan paljastus Kiovassa oli ajoitettu siten, että osui vuoteen, jolloin juhlittiin maaorjien vapauttamisen 50-vuotisjuhlaa.
Patsaasta kertovien artikkelien osoitteet
http://www.interesniy.kiev.ua/old/...
Suomen taiteilijaseuran julkaisemasta matrikkelista KUVATAITEILIJAT 2004 on olemassa verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Myös Valtion taidemuseon verkkopalvelusta voi etsiä tietoja taidemaalareista, palvelu löytyy osoitteesta http://kokoelmat.fng.fi/. Tietoa kuvataiteilijoista maailmanlaajuisesti löytyy esim. Artists Indexistä osoitteesta http://www.wwar.com/.
Vuonna 1973 Suomen Chilen suurlähettiläksi oli nimitettynä Alexander Thesleff, mutta hänen varsinainen asemapaikkansa oli Argentiinassa, Buenos Airesissa. Chile toimi ns. jalkamaana. Santiago de Chileen oli Thesleffin lisäksi nimitetty asiainhoitajaksi I lähetystösihteeri Tapani Kaarle Brotherus.
Tapani Brotheruksesta on henkilötietoja Ulkoasiainhallinnon matrikkelissa 1918-1993, hän on Santiago de Chilen jälkeen toiminut mm. Oslossa, Teheranissa, Islamabadissa ja Ateenassa. Tarkempia tietoja hänen toiminnastaan voi kysyä ulkoasiainministeriön arkistosta, p. 09 - 160 55361
Paul Harrisin ”Clowns” sisältyy ainakin julkaisuun Moments musicaux, jonka tekijäksi eri kirjastotietokannat antavat nimen Åsa Gustavsson. Soitinkokoonpano muodostuu huilusta ja pianosta. Kyseessä on cd-levy.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista tuota julkaisua ei valitettavasti ole saatavilla. Muualta Suomenmaasta sen voi toki saada tännekin kaukolainana. Tosin eipä levyä taida olla lainattavana muualla kuin Oulun kaupunginkirjastossa! Etsin Harrisin teosta Frank-monihaun kautta maakuntakirjastoalueittain (http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet), käytännössä siis kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin myös erikoiskirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulujen tietokannat....
Vuonna 1952 painettu "Opas kaupunginkirjaston käyttäjiä varten" kertoo:
"Kortillanne voitte lainata sekä tieto- että kaunokirjallisuutta useampiakin teoksia samalla kerralla, lapset kuitenkin enintään neljä kirjaa. Kunkin kirjan lainausaika on yksi kuukausi, mutta tätä aikaa voidaan pidentää kuukaudella kerrallaan, elleivät muut ole tilanneet ko. teosta." Mitään ehdotonta kappalerajaa ei siis aikuisten osalta näytä olleen.
Kysyimme asiaa myös eläkkeellä olevalta kollegalta, joka oli tullut kaupunginkirjaston palvelukseen vuonna 1955, ja hän kertoi, että tuolloin ei lainojen kappalemäärässä ollut rajoituksia.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin rajoitukset oli poistettu, en onnistunut löytämään, mutta ilmeisesti tämä siis oli tapahtunut jo ennen...
Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
Sarjan toisessa osassa Pitkä kuuma kesä Dawsonin ja Joeyn suhde on edennyt vaiheeseen, jossa Dawson painaa kostean suudelman Joeyn huulille. Sarjan kolmannessa kirjassa parin suudellessa aikakin menettää kaiken merkityksen.
Olet ilmeisesti lukenut sarjan kirjat mutta, koska parin suhteet suudelmineen kiinnostavat edelleen, sinun kannattaneen lukea sarja uudelleen.
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Margit Sandemo kirjoitti 47 romaania käsittävän kirjasarjan nimeltä Jääkansan tarina (http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina ). Siihen kuuluvia kirjoja on runsaasti Suomen yleisissä kirjastoissa saatavana. Kysyjän omassakin kirjastossa on tähän sarjaan kuuluvista kirjoista Ihmiseläin, Luciferin rakkaus, Sarvipäinen enkeli, Tuli ja jää, Tulivuonon talo ja Valheella on lyhyet jäljet. Kirjoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kaukolainaksi, jota varten on käännyttävä oman kirjaston puoleen.
Runo La Llorona on Luis Martzin kirjoittama (ei pidä sekoittaa englannin kielen professori Louis L. Martziin). Se löytyy suomennettuna Helena Lemisen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman opinnäytetyöstä Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37279/stadia-1207127999-2.pd… ). Opinnäytetyön liitteenä on Lemisen kirjoittaman näytelmän "Frida Kahlo – rakkaus ja rohkeus" käsikirjoitus. Pdf-tiedoston sivulla 78, näytelmän kohtauksessa nro 17 ”Siivet”, Frida laulaa kyseisen runon. Käsikirjoituksessa on runon sekä espanjan- että suomenkielinen teksti.
Molempia mainittuja lehtiä pitäisi löytyä hyvin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Esim. Espoon kirjastojen Talo & koti -lehden tilauksia voi tarkastella HelMet -palvelussa Internetissä hakusanoilla: talo koti Espoo .
Lehtien numeroita voi varata paitsi asioimalla itse kirjastossa myös puhelimitse tai Internetin kautta.
Lehtien varaaminen HelMet-palvelun kautta on toistaiseksi hieman mutkikkaampaaa kuin muun aineiston varaaminen, mutta onnistuu. Ohje on HelMetin Ohjeet -osiossa: http://helmet.fi/search~S9*fin/k
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat...
Ensiksi mainittua kirjaa "Electromagnetic Testing" löytyy sekä Teknillisen korkeakoulun että Tampereen teknillisen yliopiston kirjastojen kokoelmista. Tampereella kirja kuuluu kuitenkin vain käsikirjastokokoelmaan, josta sitä ei lainata.
Toista kirjaa "Infrared and Thermal Testing" on kirjastoissa huonommin saatavana. Kirjaa ei näyttäisi löytyvän ainakaan toistaiseksi Suomessa kaupunkien, yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Myöskään pohjoismaisista kirjastotietokannoista ei kirjaa löytynyt, mutta ainakin Englannissa British Libraryn kokoelmissa kirjaa olisi.
Espoon kaupunginkirjaston kaukopalvelun periaatteiden mukaan teoksia joita ei ole Espoon kaupunginkirjastossa tai muissa pääkaupunkiseudun...
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
VHS-kasetit ovat tallennemuotona vähitellen poistumassa kirjastojen kokoelmista, eikä niitä käytännössä enää hankita uusia. Toisaalta näyttää myös siltä, ettei edes Ylen tallennemyynnistä ole saatavissa Hovimäen kolmatta kautta - siis ilmeisesti juuri noita jaksoja, jotka kirjastoltakin puuttuvat. Niinpä emme valitettavasti pystyisi hankkimaan niitä, vaikka VHS-kasetit vielä olisivatkin kirjastoihin hankittavaa aineistoa.
Ensimmäinen, toinen ja neljäs tuotantokausi ovat edelleen myynnissä, ja nehän kirjastoillakin siis on. Vaikuttaa hieman siltä, kuin kolmatta kautta ei jostain syystä olisi alun alkaenkaan tullut myyntiin, koska muuten se varmaankin olisi saatavana myös kirjastoista.
Yle on kuitenkin julkaissut Hovimäen alkujaksot 1-11...
Kauppalehden verkkosivustolla on pörssiyhtiöiden kohdalla myös kurssihistoria näyttöruudun oikeassa laidassa. Nokia Oyj:n sivu: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1050
Tuon mukaan kaikkien aikojen ylin noteeraus oli 65 euroa 20.06.2000. Kaikkien aikojen alinta ei historiataulukossa ole.
Lahden kaupungin pääkirjastossa on jatkuvasti omasta kirjakokoelmasta koottuja näyttelyitä esillä. Meneillään olevat näet kirjaston kotisivuilta, tällä hetkellä otsikoilla Suven sekalaiset ja Rötös ja rangaistus. Pääkirjaston lastenosastolla on melkein koko ajan vitriinissä lasten omia näyttelyitä. Mikäli tarkoitat aulatiloissa olevia ulkopuolisten esim. yhdistysten järjestämiä näyttelyitä, niin tällä hetkellä sellaista ei ole. Jos haluat varata aulan näyttelyä varten, yhteyshenkilö on kirjastonhoitaja Eija Eskola, p. 8125620. Aulassa on myös aina kuukauden taulu, joka on Kiveriön taidelainaamon kokoelmasta, tällä kertaa Anne Hakalan puupiirros "Lentoon". Lähikirjastojen näyttelyt löydät kotisivulta: Palveluhakemisto - Näyttelyt...
Ehdotuksesi on erinomainen ja kannattaisi kääntyä Jyväskylän kaupungin puolen ja lähinnä Keski-Suomen museon, se toimii Jyväskylän kaupunginmuseona. Tässä yhteystiedot:
http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/yhteystiedot
Doris Lessingin Ben in the world ei ole ilmestynyt suomeksi. Koska se on jatkoa romaaniin Viides lapsi, joka on Otavan julkaisema, on mahdollista että sama kustantaja joskus julkaisee jatko-osan.
Tässä pääsee Lessingin kotisivuille sekä Otavan
http://lessing.redmood.com/
http://www.otava.fi/fi_FI/etusivu/
