Kyllähän lahjoitukset periaatteessa kirjastoille kelpaavat, varsinkin jos ovat aineistoa, jonka voisi olettaa kirjaston asiakkaita kiinnostavan.
Kirjastojen hyllytila on rajallista ja siksi jo olemassaolevaa vanhempaa kirjastoaineistoakin, jota asiakkaat eivät enää lainaa, joudutaan joskus poistamaan aika paljon ihan vain tilan puutteen vuoksi, ja koska kirjastoihin tietysti saapuu koko ajan runsaasti uutta aineistoa, jolle sillekin pitäisi löytyä tilaa. Kaikkea lahjoitettua aineistoa ei voida siis aina ottaa hyllyyn ja osa voi joutua poistettavien kirjojen joukkoon myytäväksi.
Kannattaa ehkä tuoda mieluiten ensin lista lahjoitettavasti kirjoista näytille kirjastoon kokoelmaihmisten harkittavaksi. Kukin kirja harkitaan yksitellen, esim....
Helmet-kirjastojen aineistoa voi tilata kirjastosta toiseen 50:n sentin varausmaksulla. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse tai netin kautta osoitteessa www.helmet.fi Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokorttiin yhdistetty pin-koodi, jonka saa kirjastosta. Maksuttoman varauksen voi tehdä puhelimitse niin, että soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa etsitty teos sijaistsee, tekee suullisen varauksen ja noutaa sen kyseisestä kirjastosta.
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä.
Mutta eivät suomen kielen...
Yleiset kirjastot ovat julkista ja pääosin ilmaista palvelua, joka on suunnattu kaikille kansalaisille.
Käytännössä kuka tahansa, suomalainen tai ulkomaalainen, voi saada ilmaisen kirjastokortin - pääkaupunkiseudulla mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta tai kirjastoautosta. Edes lukutaitoa ei kysytä, rikosrekisteristä puhumattakaan. Vaatimuksina on vain kuvallisen henkilötodistuksen esittäminen ja se että asiakkaalla täytyy olla osoite Suomessa.
Kadonneen kortin tilalle voi saada myös heti uuden, mutta tällöin uusi kortti maksullinen. Jos kadonneella vanhalla kortilla on selvittämättömiä myöhästymismaksuja tms, asiakkaan täytyy ensin selvittää ne ennen uuden kortin myöntämistä.
Vanhat kirjastokortit vanhenevat aikanaan, mutta uuden...
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den....
Mitähän Balkanin sotaa mahdat tarkoittaa? WSOY:n Facta Tietopalvelu ketoo Balkanin sodista seuraavaa:
Balkanin sodat, Turkin ja Balkanin kristittyjen valtioiden väliset ja Balkanin valtioiden keskinäiset sodat 1912–13, joissa Balkanin valtiot jakoivat Turkin Euroopan-puoleiset alueet suurvaltojen valvonnassa.
Ensimmäinen Balkanin sota koski lähinnä Makedonian jakamista. Traakiassa bulgaarit voittivat turkkilaiset, Makedoniassa serbialaiset löivät vihollisen, ja lännessä kreikkalaiset etenivät Janinaan (Ioanninaan). Suurvaltojen välityksellä solmittiin aselepo 1912 ja rauha 1913. Turkin Euroopan-puoleista osaa rajoitettiin niin, että se käsitti vain Konstantinopolin ja alueen siitä länt. Enoksesta Midiaan ulottuvalla linjalla. Kreikka ei...
Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku löytyy täältä: http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita haluamasi kirjan nimi Teoksen nimi -kenttään. Kun löydät teoksen, klikkaa Näytä ja sitten teoksen nimeä. Seuraavasta aukeavasta näytöstä näet onko kirjaa Launeen kirjastossa ja onko se paikalla vai lainassa. Jos sarakkeessa Lainattavissa on jokin numero, aineisto on silloin yleensä paikalla ja voit käydä kysymässä sitä kirjastosta. Kaikkien Sue Graftonin kirjojen saatavuustilanteen voit tarkistaa kirjoittamalla Tarkennetussa haussa olevaan Tekijä-nimiseen kenttään Grafton, Sue ja klikkaamalla sitten hakunappulaa. Jos haluat rajata haun ainoastaan suomenkielisiin teoksiin, valitse Pääkielet-pudotusvalikosta...
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä.
Elonetistä löytyy nimellä "Och solen blev svart" alla mainittu ohjelma, joka on esitetty FST1:llä 19.1.1993:
Lektionen in Finsternis (1992)
Ohjaaja: Werner Herzog
Valmistumisvuosi: 1992
Maat: Iso-Britannia
Ranska
Saksa
Tuotanto: Le Studio Canal+
Laji: Lyhyt
Muut nimet: Lessons of Darkness (englanninkielinen nimi)
Och solen blev svart (ruotsinkielinen nimi)
Lähde: http://www.elonet.fi/title/ek4alu/
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
Helmet-kirjastoista löytyvän Abi Englanti -kirjan luettelointitiedoissa ei ole mitään mainintaa siitä, että mukana olisi myös harjoitustehtävien vastaukset.
Otava on julkaissut erikseen Abi Englanti ratkaisuvihkon, joka sisältää harjoitustehtävien vastaukset selityksineen: http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/abi/fi_FI/abi…. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tätä 75 sivuista vihkosta ei kuitenkaan ole saatavilla. Ratkaisuvihkoa ei löytynyt hankinnassakaan olevien teosten tietokannasta. No, ainakin siitä voi tehdä hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Helsingin yliopiston kirjastosta (Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36)...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei elokuviin erikoistuneita sanakirjoja juurikaan ole, sen enempää painettuna kuin verkkoaineistona – tai ei ole ainakaan käännöksiä englannista suomeen. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisiä sanastoja olisi kyllä jonkin verran saatavilla. Seuraavat teokset löytyvät myös Järvenpään kaupunginkirjaston kokoelmista:
- Film & TV technical terms in English and five Nordic languages. Proprius, 1983.
- Juntunen, Max: Elävän kuvan sanasto: elokuva- televisio- ja video-alan keskeiset termit ja käsitteet. Edita, 1997.
Jälkimmäisessä kuvailutiedoissa teoksen kieleksi on annettu vain suomi, mutta asiasanoissa on maininta myös englannista. Termeistä on siis todennäköisesti suomenkieliset selitykset ja sanojen...
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step...
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
Kysymyksessä on todennäköisesti Sirkka Valkola-Laineen säveltämä, Aila Nissisen sanoittama ja (ainakin) Lini Vainion, Pentti Tuomisen ja lapsikuoron levyttämä laulu 'Myyrälaulu'. Tietoa sen saatavuudesta (äänitteet, nuotit) saa esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla aloitussivun laatikkoon MYYRÄLAULU.
Kirjasto lähettää aina saapuneesta varauksesta ilmoituksen. Voit kuitenkin valita, haluatko ilmoituksen postitse vai sähköpostitse. Pääset muuttamaan tietojasi helmetin kohdasta "omat tiedot".
Yksityiskohtaisia ohjeita tietynmallisen viljasiilon rakentamiseen on kirjaston lähteistä melko vaikea löytää. Alan lehdissä käsitellään jonkun verran aihetta. Esim. Leppävaaran kirjastoon Espoossa tilatun Käytännön maamies -lehden numerossa 2007: 14 on Anttila-Lindemanin yleisluontoinen artikkeli "Pulttisiilon pystytys oli yllättävän iso urakka", joka käsittelee siilon pystytystä omin voimin, mutta kovin yksityiskohtaisia ohjeita ei tuossakaan artikkelissa kuitenkaan ole.
Tietynmallisen siilon rakentamiseen voinee saada parhaat ohjeet mallin valmistajalta (Sami: http://www.reikalevy.fi/ ) tai jälleenmyyjiltä.
Myös kokeneilta kollegoilta voisi saada hyödyllisiä ohjeita. Viljasiilojen rakentamisesta keskustellaan Internetissä mm....
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557...
Elias Lönnrot määräsi testamentissaan 27.4.1882, että hänen kuolinpesänsä kirjoista saisi Ida-tytär valita ensiksi ne, jotka tarvitsi, ja sen jälkeen saisi Helsingin yliopiston kirjasto ottaa osan. Loput kirjat määrättiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun. Seura sai pitää itsellään, mitä halusi, mutta sen kuului myös jakaa yleishyödyllisiksi arvioimiaan teoksia kirjastoille ja kouluille.
Ida-tyttären ja Helsingin yliopiston kirjaston osuus Lönnrotin kirjakokoelmista jäi vajaaseen sataan niteeseen. Suurin osa, 2 524 kirjaa, 17 karttaa ja 26 nippua pienpainatteita, siirtyi SKS:lle. SKS piti itsellään kuutisensataa kirjaa ja lahjoitti muut 1 900 parillekymenelle oppilaitokselle ja koulukirjastolle, lähinnä niille paikkakunnille,...
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
