Tällä hetkellä henkilöt, jotka voisivat antaa juridisesti pätevän virallisluontoisen lausunnon asiasta, ovat lomalla.
Epävirallisesti kerrottakoon, että kirjastojen poistokirjoja näkee usein kirppu- ja kierrätystoreilla myynnissä. Kirjasto ei asiaan reagoi, koska kirjojen omistusoikeus on siirtynyt niiden ostajalle tai saajalle. Ne eivät siis kuulu kirjastolle enää. Kirjan iällä tai hankinta-ajankohdalla ei ole väliä. Näin maallikkona en näe estettä ostettujen tai saatujen kirjaston poistokirjojen eteenpäin myymiselle.
Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314….
Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden...
1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomalaisuuden Liitto rekisteröi suojattuja nimiä ylläpitämäänsä sukunimiluetteloon maksua vastaan.
Lisäksi suojatulla sukunimellä tarkoitetaan nimilain 12.1$ mukaan nimeä, jonka yleiseti tiedetään vakiintuneen kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa teoksesta Sukunimiopas - Suojatut sukunimet. Suomalaisuuden liitto 1994 (kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ), tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm
Nimilaissa on määritelty, mitä nimiä ei voida ottaa uudeksi sukunimeksi (4.luvun 12. pykälä). Laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Adelina on peräisin saksalaisesta Adelheid -nimestä, jotka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Tämä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuressa etunimkirjassa, joka on ilmestynyt vuonna 1999.
Sukunimen Hiirisalmi alkuperästä ei löytynyt tietoja. Ritva Korhosen kirjan Alastarolla ja Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut vuonna 1990, mukaan Hiirsalmi-niminen kylä ja salmi sijaitsevat Piikkiössä Varsinais-Suomessa.
Ruotsalaisesta Kielen ja kansanperinteen instituutista (Institutet för språk och folkminnen) kerrottiin, että nimi Hagert on saksalainen, mutta nimen omistajia on myös Amerikassa. Kirjan Dictionary of American Family Names (2003) mukaan Hagert on muunnos...
Lapin yliopiston Taide- ja kulttuuriopintojen laitoksen (TaKu, http://www.ulapland.fi/?Deptid=17142 ) koulutusohjelmiin sisältyy keramiikan opintoja.
Ammattiopisto Lappian Tervolan yksikössä (http://www.edu.llai.fi/nettimetku/tervola/terv.htm ) voi suorittaa keramiikkaopintoja. Myös Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston (http://www.pio.fi/sivu/fi/pio/ ) artesaaniopintojen yhtenä osana opiskellaan keramiikkaa.
Keramiikkaa voi opiskella myös mm. seuraavissa oppilaitoksissa:
- Kuopion Muotoiluakatemia (http://www.designkuopio.fi/ )
- Taideteollinen korkeakoulu (http://www.taik.fi/osastot/muotoilu/muotoilun_osaston_koulutusohjelmat/… )
- Forssan ammatti-instituutti (http://www.fai.fi/portal/koulutusalat/kulttuuriala/kasi-_ja_taideteolli...
Kyseessä lienee Yö Kaivopuistossa-niminen kupletti,joka alkaa sanoilla On Helsingissä yks´ huono puol'. Tämän kansansävelmän on sanoittanut Ahti H.Einola ja teksti ja nuotit löytyvät teoksesta Jauhiainen, Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit(ISBN 951-757-129-1). Laulu on äänitteenä C-kasetilla nimeltä Kandee mennä kalaan : ja 11 muuta valittua stadin laulua.
Lehti tulee Espoossa Tapiolan kirjastoon ja Helsingissä Itäkeskuksen kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tilatut lehdet löytyvät myös HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Kaikille kirjastoille tarkoitettua aineistoa voi tarjota Btj Finlandin (kirjastopalvelun)välitettäväksi.
Seuraavasta linkistä löytyy Btj:n kotisivut:
http://www.btj.fi/?path=aineisto_av
Yksittäisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n kotisivuilta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten...
Kuvaus vastaa pitkälle 1990-luvun alussa julkaistuja japanilaisia Candy Candy -animaatioelokuvia. Niitä voi pyytää videokasetteina kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta tai etsiä divarista. Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ko. elokuvia ole, mutta kaukolainatilauksen voit jättää meidän kauttamme.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on...
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Yksityishenkilöiden sähköpostiosoitteista ei ole olemassa luetteloa tai rekisteriä.
Helpointen saat osoitteen selville kysymyllä asianomaiselta itseltään, mutta voit kokeilla myös etsintää googlen kautta osoitteessa http://www.google.fi/ . Laitat vain hakukenttään henkilön nimen mieluiten lainausmerkkeihin tyyliin "matti meikäläinen". Kannattaa kokeilla myös toisella tavalla eli muodossa "meikäläinen matti". Google hakee nimeä erilaisista nettisivuista. Jos hakemasi henkilön tiedot ovat jonkun yrityksen tai yhteisön nettisivuilta, niin todennäköisesti löydät hänen tietonsa. Kannattaa muistaa, että tulokseksi tulee todennäköisesti suuri määrä samannimisiä vääriä henkilöitä.
Erityisesti nuorten suosiossa olevan Facebook-sivuston kautta...
Kävisikö tämä:
Tekijä Delerm, Philippe
Teoksen nimi Päivätorkut piloilla / Philippe Delerm ; suomentanut Annikki Suni ; rautalankavinjetit: Juha Markula
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 2002
Kirja löytyy myös HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=p%C3%A4iv%C3%A4torkut&searc…
Tekijänoikeuslain 20§:ssä todetaan taideteoksista yleensä: "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti."
Lisäksi tekijänoikeusasetuksessa 21.4.1995/574 mainituilla kirjastoilla ja arkistoilla on pykälän 16 a mukaan oikeus "valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta".
Ks. tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja tekijänoikeusasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574...
Kyseessä on Kulttikortti. Se on helsinkiläisille peruskoulun 8.-luokkalaisille jaettava vuoden voimassaoleva kortti, jolla pääsee ilmaiseksi tai alennettuun hintaan moniin Helsingin kaupungin kulttuurilaitoksiin. Muun muassa kirjaston aikuisten aineiston varausmaksua ei peritä Kulttikortin haltijalta. Lasten- ja nuortenaineistosta varausmaksua ei peritä muutenkaan.
Muita varausmaksusta vapauttavia kortteja ei Helsingissä tällä hetkellä ole.
Tarkempaa tietoa Kulttikortista: http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?lang=fi&page=kulttikortti&lang=fi
Belgialaisen Nic Balthazarin ohjaama filmi Ben X pohjautuu Balthazarin vuonna 2002 julkaistuun kirjaan ’Niets was alles wat hij zei’. Englanniksi käännettynä kirjan nimi olisi ’Nothing was all he said’, mutta mistään ei löydy viitteitä, että kirja olisi vielä ilmestynyt englanniksi. Montrealissa on tänä vuonna ilmestynyt kirjasta ranskaksi muokattu laitos nimeltään BenX.
Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua.
Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä.
Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
