Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
En onnistunut löytämään kappaleesta suomenkielistä nuottia. Sävelmä löytyy mm. Eino Grönin cd:ltä Romanttinen Eino Grön, v. 2000. Levy löytyy mm. musiikkiosastoltamme Porin kaupunginkirjastossa. Voit etsiä levyn saatavuutta monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi. (Korjattu saatavuustiedot 2009)
Laulun sanat ovat Juha Vainion käsialaa ja löytyvät kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on, v. 1993. Kirja löytyy pääkirjaston aikuisten lainausosastolta.
Valtaosin luterilaisissa Pohjoismaissa reformoitu kalvinilainen ja zwingliläinen kristillisyys on tunnettu lähinnä ulkomaisina kristinuskon haaroina. Uskonpuhdistuksen täällä vieraammasta reformoidusta haarasta ja sen historiasta on edelleenkin kirjoitettu varsin vähän suomeksi, usein vain aihetta sivuten ja/tai luterilaisesta näkökulmasta, mutta tuskin ollenkaan nimenomaan reformoitua kristillisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Tässä suhteessa suomenkielisessa teologisessa kirjallisuudessa näyttää siis olevan jonkunlainen aukko.
Monissa kirkkohistorian yleisesityksissä ja -teoksissa esitellään myös uskonpuhdistuksen reformoitua haaraa. Varsinkin Zwingliä käsitellään varsin monissakin suomenkielisissä kirkkohistorian ja teologian...
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut...
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Yleisistä kirjastoista (HelMet-kirjastot) sitä ei löydy.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa lehteä on Helka-tietokannan mukaan varastossa vuodesta 2002 alkaen. Lehtien laina-aika on 7 vrk, lainausoikeus kaikilla Helka-kortin haltijoilla.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/index.htm
Helka-kortti: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Vuosikerta 2002 löytyy myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) pääkirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
sekä Tietotekniikkatalon kirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
TKK:n kirjastot eivät lainaa aikakauslehtiä. Kirjastojen käyttöoikeus on kaikilla.
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Käyttökelpoisia lähdeteoksia voisivat olla erilaiset teknisen alan kirjallista viestintää käsittelevät kirjat. Ainakin seuraavissa teoksissa on käsitelty ohjeistuksen ja käyttöohjeiden laatimista:
Nykänen: Toimivaa tekstiä: opas tekniikasta kirjoittaville (2002),
Kylänpää: Viestintätilanteet: oppi- ja harjoituskirja (2003),
Kauppinen: Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja (2004).
Väinö Svahn murhasi kolme ihmistä kesällä 1971 Hausjärvellä ja Hyvinkäällä ryyppyseurueen juhlinnan yhteydessä. Uhrit olivat Mikko Karating, 48, Irja Vesterinen, 61, ja Pentti Heinonen, 40. Rikosten tekotapana oli kirves ja puukko.
Väinö Svahn oli itse tuolloin 57-vuotias. Svahn asui Hyvinkäällä, ja mitään viittausta Jämsään en löytänyt. Hän sai elinkautisen tuomion, mutta sitä en onnistunut löytämään, että elääkö hän vielä.
Väinö Svahnin tekemästä kolmoismurhasta löytyy lisää tietoa Hannes Markkulan kirjasta Suomalainen murha.
Aino Ukkalan selkokielelle mukauttama, Yrjö Kokon ihanainen tarina ”Pessi ja Illusia” (Ilias, 2004) löytyy tosiaankin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Mutta kirjaa on toki lähellä Janakkalaa ainakin seuraavissa kirjastoissa: Hyvinkäällä niin pääkirjastossa kuin Hakalan kirjastossa, Riihimäellä sekä Hämeenlinnassa. Saatavuustietoja pääset kätevästi tarkistamaan vaikkapa Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet > valitse kirjastot: Kanta-Häme ja kaikki > tekijä: ukkala, aino, nimeke: pessi ja illusia > hae.
Hämeenlinnan seudun kirjastot tekevät yhteistyötä. Janakkalan kunnankirjasto kuuluu esimerkiksi Hämeenlinnan ja Lammin kirjastojen kanssa samaan Vanajanverkkoon, jonka...
Radovan Karadzicin runokokoelmaa Musta satu ei tunnu olevan saatavana Suomen yleisistä kirjastoista, ei myöskään Ruotsin kirjastoista. Kati Juuruksen artikkelissa vuodelta 1996 (ks. alempana) sanotaan, että Helsingin Sanomien toimituksessa kirja on.
Nimiruno löytyy suomennettuna blogista Sirontaa keulassa: http://ok1808.vuodatus.net/blog/1443487
Helsingin Sanomissa julkaistiin vuonna 1996 Kati Juuruksen artikkeli Runoilija, jonka jumalakin hylkäsi (HS 12.5.1996). Se oli kritiikkiarvuuttelu, jossa Claes Anderssonia, Jari Sinkkosta ja Pekka Tarkkaa pyydettiin arvioimaan Karadzicin suomennettu runokokoelma Musta satu. Arvioijille ei kerrottu, kuka runot on kirjoittanut. Helsingin Sanomissa 27.7.2008 Tommi Nieminen kertoi Juuruksen...
Eino Leinon runoa Marjatan laulu ('keinutan kehtoa, laulatan lasta…') ei löydy Leinon englanniksi käännetyistä runoteoksista. Toivo Kuulan kyseiseen runoon säveltämä yksinlaulu (op.8 nro 2) on kuitenkin sanoitettu englanniksi (Cradle Song, alkusanat 'Baby is now in his cradle reclining', käänt. Alex Bryan). Laulu löytyy muun muassa Karita Mattilan levyltä From the Heart of Finland : Favourite Finnish Songs Sung by Karita Mattila. Laulujen sanat on painettu levyn kansilipukkeeseen. Levy on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta tällä hetkellä lainassa. Voitte halutessanne tehdä siitä varauksen netissä (kirjasto.kuopio.fi) tai ottaa yhteyttä musiikkiosastolle (182325).
Kirjaston säännöissä sanotaan, että kadonneista kirjoista peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva niteen hinta, kuitenkin vähintään 17 e aikuisten aineistosta ja 9 e lasten aineistosta.
Faux Motown ei ole vakiintunut musiikkityylin nimitys vaan uudempaa Motown-vaikutteista musiikkia kuvaileva ilmaus, jolle esimerkiksi levyarvostelijat ovat vain löytäneet paljon käyttöä englannin kielessä. Suoraa lyhyttä suomennosta voi olla vaikea keksiä, mutta esimerkiksi uus-Motownista (uusi Motown-tyylinen musiikki) voisi ehkä puhua?
Levy-yhtiö Motownin ja sen tähtien ja studiomuusikoiden rooli oli 1960-luvulla niin merkittävä afro-amerikkalaisen musiikin tekemisessä kansainvälisesti suosituksi, että tietyntyylistä soul- ja r&b -musiikkia alettiin kutsua Motown Sound -nimellä.
Tyylisuunnalle on ominaista mm. rumpujen ja bassokitaran tärkeä rooli sekä solistin ja taustalaulajien välinen dialogi. Tunnettuja tyylisunnan artisteja...
Turun pääkirjaston tieto-osaston kokoelmissa on teos Martynn Randall: Volkswagen Passat 1996-2000 bensiini- ja dieselmallit. Kirja kattaa 1.6- ja 1.8-litraisilla nelisylinterisillä bensiinimoottoreilla (1595 cm[sup 3] ja 1781 cm[sup 3]) sekä 1.9-litraisilla nelisylinterisillä dieselmoottoreilla (1896 cm[sup 3]) varustetut mallit.
Teoksen saatavuustiedot voi tarkistaa Vaski-aineistotietokannasta, osoitteesta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Asiasta kirjoitetaan Helsingin sanomien verkkoliitteessä Suosikkirakennukset –sarjan artikkelissa Kirkko, josta sukeutui konserttisali: ”Joku nostaa katseensa kohti valtaisaa kuparikupolia. Hän lumoutuu optisesta, avaruudellisesta vaikutelmasta.
Tuskin turisti on jaksanut lukea opaskirjoista, kuinka matemaattisen tarkasti nuoret arkkitehdit Tuomo ja Timo Suomalainen olivat miettineet kupolin muodon.
Yhtä vähän hän kykenee kuvittelemaan sitä, että kupoliin on uponnut 22 kilometriä ohutta kuparinauhaa. Ja sitä, että akustiikan kannalta on aivan ratkaisevaa, että nauhojen väliin on jätetty tuskin silmin havaittava tyhjä tila. Ja niiden takana on vielä ääntä imevää materiaalia kaiun estämiseksi.” (http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/...
Kirjastojen kokoelmista löytyy kielikursseja ns. interaktiivisina multimediapaketteina, siis CD-ROM-levyinä. Nämä ovat omalle kotikoneelle asennettavia ohjelmia. Kielitaitoaan voi omatoimisesti harjoittaa myös sellaisten opiskelupakettien avulla, joihin sisältyy kirja sekä cd-levyjä tai kasetteja.
Kokoelmatietokannoista kielikursseja voit näppärästi hakea naputtelemalla hakusanakenttään esimerkiksi seuraavia termipareja: kielikurssit englannin kieli, kielikurssit saksan kieli tai kielikurssit espanjan kieli. Tarkennetussa haussa kannattaa rajata aineisto(laji)ksi CD-ROM, CD-levy tai kasetti. Julkaisujen tarkemmissa tiedoissa ohjeistetaan järjestelmävaatimuksista sekä mahdollisista käyttörajoituksista.
Kirjastoissa lainattavana olevaa...
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Vuoden 1970 väestölaskennan mukaan (Osa 7A, SVT C:104) 20-24 -vuotiaiden (syntymävuodet 1946-1950) ikäryhmästä 29 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 20 % keskikoulun.
Vaasan läänin seutukaava-alueella vastaavat luvut olivat yo-tutkinto 37 % ja keskikoulu 22 %.
Muun, lähinnä yleisivistävän, koulutuksen osuus oli 7 %.
