Henkilökohtaisen PIN-koodin saamiseksi asiakkaan täytyy esittää kuvallinen henkilökortti kirjastossa asioidessaan. PIN-koodin saa mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta.
Kuvallisen henkilökortin esittäminen vaaditaan siksi, ettei kukaan voisi käyttää väärin jonkun toisen ihmisen (kadonnutta, varastettua) kirjastokorttia ja/tai kirjaston käyttäjätunnusta ja siten aiheuttaa vahinkoa toiselle ihmiselle, vaikkapa lainaamalla toisen ihmisen kortilla suuren määrän kallista aineistoa, jonka jättäisi palauttamatta.
Asiasta säätää myös henkilörekisterilaki. Kirjaston asiakasrekisteri voidaan rinnastaa muihin henkilörekistereihin.
On se mahdollista, mutta ranskankielistä kirjallisuutta listaan tulee 11 308 nimekettä, joten varmaan on viisainta rajata haku esimerkiksi kaunokirjallisuuteen. Se käy näppärimmin valitsemalla HelMet-tietokannasta Muut hakutavat ja siitä sen kirjaston luokkahaku jonka haluat. Helsingin ranskankielisten romaanien luokka on 5.4, jolla saat 4 044 kirjaa. Haun tulos: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=5.4&searchscope…
Kieliharjoitteluun oiva materiaali ovat äänikirjat. Saat ne erilleen edellisestä hausta valitsemalla hakutuloksesta Rajaa/järjestä hakua ja siitä CD-levyn (tai kasetin, jos haluat C-kasetteja) ja painamalla lopuksi Jatka.
Voit myös tehdä seuraavanlaisen haun äänikirjalistauksen saamiseksi, jolloin...
Sopranosin ensimmäisen tuotantokauden ensimmäinen DVD on ehditty luetteloida kirjaston tietokantaan, mutta valitettavasti itse DVD-levyä ei ole kuitenkaan onnistuttu saamaan kirjastojen kokoelmiin ainakaan toistaiseksi, päinvastoin kuin sarjan muita osia. Varauskaan ei siksi onnistu, koska ko. DVD:tä ei vain vielä ole missään HelMet-kirjastossa.
Tv-sarjan muita osia eli DVD-levyjä Sopranos 2 - Sopranos 6, jotka sisältävät ensimmäisen tuotantokauden jaksot 3-13, on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, joten noiden muiden Sopranos sarjan ensimmäisen tuotantokauden DVD-levyjen varaaminen pitäisi onnistua HelMet-järjestelmän kautta.
HelMet-tietokannassa näkyy teoksen saatavuustiedoissa, minkä HelMet-aluen kirjastoissa teosta pitäisi olla. Joissain...
Muun muassa Jaakko Tervo, Jorma Kurvinen, Sinikka Laine, Laila Kohonen ja Varpu Vilkuna ovat sijoittaneet nuortenkirjojaan Ouluun. Oulu-aiheiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen voi tutustua Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kirjallisuussivuilla:
http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/oululaisia.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/ (Sinikka Laine)
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ottaa vastaan kirjalahjoituksia. Kokoelmista vastaavat päättävät sitten otetaanko ne kokoelmiin. Kirjastomme yhteystiedot: http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/hkunta.htm
Tietoa setelien arvoista löytyy kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2008. Teos ja teoksen vanhempia painoksia löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Sirje on vanha virolainen nimi, joka on saatu kansanrunon sanonnan "sinisirje linnukene", sinisulkainen lintu, pohjalta. Samasta sanonnasta on peräisin rinnakkaismuoto Sirja, joka löytyy myös suomalaisesta almanakasta 30.9. (lähde: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999)
Hei!
Rukous Levolle lasken, Luojani löytyy esim. Matin ja Maijan laulukirjasta.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani!
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi!
Laulun on säveltämyt Sofie Lithenius.
Sanat on alunperin kirjoittanut tuntematon amerikkalainen tai englantilainen henkilö
ja ne on suomeksi julkaistu vuonna 1860 lastenlehdessä Varpunen, jota toimitti Rietrikki Polen.
Taustatietoja tästä virrestä löytyy sivulta http://evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/651baf477…
Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt.
Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377):
ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä
tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
HelMet-tietokannasta löytyy tarkennetulla haulla, rajauksina aineisto=kirjat ja kieli=suomi, hakulauseella runot AND (lapset OR vauvat OR syntymä OR lapsettomuus) 43 teosta. Hakutuloksissa on runsaasti huteja, mutta osumiakin on.
Poimin muutaman kokoelman tähän:
Aikio-Arianaick, Inger-Mari
Maailmalta tähän
Kustannus-Puntsi 2006
asiasanoja: raskaus, vauvat, äitiys
Helmiä simpukoista : kun lapsettomuus koskettaa
Pilot-kustannus 2006
asiasanoja: lapsettomuus
Huuhka, Niina
Kolme poikaani: Ilo, Voima ja Tahto
Pilot-kustannus 2007
asiasanoja: adoptio, lapsettomuus, kuolema, surutyö, äidit
Kaskinen, Anna-Mari
Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin
Kirjapaja 2006
asiasanoja: isyys, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, vauvat, äitiys
Runo puhuu lapsesta...
Hans Kajtorp (1916-1991) ruotsalainen maalari. Opiskeli taidetta Ranskassa ja Italiassa. Matkusteli paljon mm. Algeriassa, Filippiineillä, Japanissa ja asui 1947-1948 Nizzassa. Maalasi pääasiassa maisemakuvia. Lähde: SVENSKA konstnärer 2000 : biografisk uppslagsbok.
Hei!
Onneksi olkoon! Nimenmuutos on tehtävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Mukaan on syytä ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen...
Claudia on naispuolinen vastine miehennimelle Claudius. Molemmat pohjautuvat latinan sanaan ”claudus” (”ontuva, rampa”). Nimi esiintyy myös kirjoitusasussa Klaudia, joka löytyy suomen ortodoksisesta kalenterista 18.5. Nimen iiriläis-englantilainen muunnos on Gladys, ranskalaisia muotoja ovat Claude (myös miehen nimi) ja Claudine.
Suomessa Claudia yleistyi vasta 1900-luvun jälkipuolella, Klaudia jo vuosisadan alussa. Kaikkiaan muoto Claudia oli vuoteen 2007 mennessä annettu noin 770 tytölle, Klaudia lähes tuhannelle. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa nimi on ollut suositumpi muodossa Claudia, luultavasti osaksi saksalaisen huippumalli Claudia Schifferin (s. 1970) ansiosta. Toinen tunnettu nimenkantaja on italialainen filmitähti...
Kuluttajansuojalain 12 § - 19 § käsittelevät tavaran virhettä ja virheen seuraamuksia.
Milloin tavara on virheellinen
Tavara on virheellinen jos se ei sovellu sille tarkoitettuun käyttöön tai jos se ei vastaa myyjän tavarasta antamaa kuvausta ja mallia tai näytettä. Tavaran tulee myös olla pakattu asianmukaisella tavalla, jos pakkaus on tarpeen (12 §). Tavaran mukana on oltava käyttöohje ja käyttöönotto- ja asennusohjeet, jos tavara vaatii asentamista. Jos kauppaan sisältyy asennuspalvelu, se tulee olla oikein suoritettu, muuten tavarassa katsotaan olevan virhe. (12a §)
Virheilmoitus
Voidakseen vedota virheeseen, ostajan on ilmoitettava myyjälle virheestä "kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se...
Kirjallisuutta:
Perintömetsä : sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus / Matti Kiviniemi, Pirjo Kärki
Julk. Metsäkustannus, 2008
Metsänomistajan verokirja / Ville Hukkanen
Julk. Verotieto, 2007
Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat myös hyviä tietolähteitä. http://www.metsalehti.fi/fi-FI/metsalehti/
http://www.metsalehti.fi/KysyJaVastaa/Read.aspx?messageID=4b0184b1-2785…
Perintökaari 23 luku käsittelee perinnönjakoa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23
Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/09_Sukupolvenvaihdos/index.jsp
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Pohjois-Savo/koulutust…
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Asiakasedut/...
Heikki Klemetin kirjassa Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY 1950) on seikkaperäinen artikkeli nimestä Birling. Kirja löytyy Rikhardinkadun ja Käpylän kirjastoista sekä Pasilan varastosta. Kirjassa kerrotaan, että Birling on ainakin Kurikassa, Vähässäkyrössä ja Lapualla esiintyvä sukunimi ”sekä lukeneessa että pikkuporvarisäädyssä”. Sana johtuu mahdollisesti karhua merkitsevästä sanasta Bero (Pero). –ling-pääte on germaanisissa kielissä yleinen. Perimätiedon mukaan suku lienee tullut Suomeen Tanskasta 1500-luvulla.
Nimeä ei löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet.
Nimeä on kysytty aiemminkin, vuonna 2007 (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4fbd50c6-329… )....
Kyllä, Taru Sormusten Herrasta osat 1, 2 ja 3 ovat kaikki lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista cd-levyinä ja Heikki Määttäsen erinomaisesti lukemina. Voit etsiä pääkaupunkiseudun tietokannasta: www.helmet.fi sijoituskirjastoja ja esimerkiksi tehdä varauksia lähikirjastoosi.
Peräti kolmelle kollegella tuli kuvauksestasi ensimmäisenä mieleen Anton Tshehovin novelli "Aro". Novelli löytyy mm. novellikokoelmasta "Aro ja muita novelleja" (Otava, 1997).
