Vaikka mettinen ja mehiläinen ovat synonyymejä, toukomettinen ja toukomehiläinen eivät ole. Toukomettinen on 1600-luvulta periytyvä nimitys, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä (columba oenas) että sepelkyyhkyä (columba palumbus). Toukomehiläinen ei sekään ole mehiläislajin nimi, vaan runollinen ilmaus, jota on käytetty esimerkiksi kotimaisessa iskelmässä 'Suopursu kukkii': "Suopursu kukkii / siihen saakka kunnes raukeaa. / Sen kukka villi on ja pystypäinen. / Se kukkii vaikka tietää ettei saavu poimijaa, / ei löydä sitä toukomehiläinen.” City-lehti puolestaan on hyödyntänyt sanaa hieman toisessa sävyssä Joensuun Elli -elokuva-arvostelussaan: "-- helsinkiläinen merkonomi Jousimäki (Reidar Palmgren) alkaa surrata kuin toukomehiläinen."...
Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (...
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex keräävät tekijänoikeuslain vaatimat korvaukset ja maksavat ne musiikin tekijöille. Tietoa Teostosta ja Gramexista näiltä sivuilta:
http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf
http://www.gramex.fi/?mid=382
Maksetut summat vaihtelevat huomattavasti. Gramexin sivuilla kerrotaan, että Gramexin 2006 maksamien taiteilijakorvausten keskiarvo on 568 euroa. Lisää tietoa korvausten määristä mm. täältä:
http://www.gramex.fi/index.php?mid=209
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa on runsaasti lukion oppikirjoja. HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi voi hakea aineistoa vaikkapa teoksen nimen, tekijän ja aiheen mukaan. Laajan listan lukion oppikirjoista saa käyttämällä vapaata sanahakua hakusanoilla oppikirjat lukio.
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Hei, ehdottaisin kuitenkin Karman kuvittaamaa Vattumatoa. Osa kuvista on mustavalkoisia, suurin osa tarinasta tapahtuu vattumetsässä ja vattukuninkaalla on komea vadelmahattu. Sadusta on myös Veronica Leon kuvittama versio, mutta tässä kirjassa ei ole vattuhattuista hahmoa. Kukka- ja marjahattuisia hahmoja on myös Beskowin kuvakirjoissa, vadelmahattuja löytyy ainakin Vuosisadusta. Mutta jos mikään näistä ei ole se oikea lapsuuden kirja, voimme jatkaa etsimistä.
Nikko-nimen lähtökohta on Nikolaus-, Nikodemus- ja Nikolai nimissä. Nimen pohjana on kreikkalainen nimi Nikodemos 'kansanvoittaja' (nike 'voitto', demos 'kansa').
Julius on alkuaan latinan kielinen sukunimi, jonka on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä.
Aleksanteri on alkuaan kreikan kielen Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Joissakin nimikirjoissa ihmisten tai miesten puolustaja, miehuullinen.
Lisätietoja saa nimien eri muodoista, rinnakkaisnimistä, nimipäivistä ja nimien merkityksistä seuraavista lähteistä:
Kustaa Vilkuna: Etunimet - esim. v 1990 painoksesta
Pentti Lempiäinen: Suuri Etunimikirja v. 1999
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön v. 2007
Eeva Riihonen: Mikä lapselle...
Näyttää siltä, että ihan yhtä mahtavaa palvelua et saa tällä kertaa. :-) Kukaan ei muista kuvailemaasi kirjaa täsmällisesti, mutta ehdotuksia on tullut eri tahoilta, esim. Wilbur Smithiä ("Joen jumala" ja "Kätketyn haudan arvoitus"). Sitten on myös ehdotettu Philipp Vandenbergin "Faaraoiden kirous" kirjaa. Se ei ole romaani vaan rajatietoa sisältävä historiallinen teos.
Kysyjä ei tarkoita viestintäsalaisuutta, koska oletuksena on, että viestin saaja on jo itse viestin avannut. Viestintäsalaisuus ei estä kirjeen julkaisemista, mutta sitä rajoittavat rikoslain 24. luvun Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta kohdat, esimerkiksi pykälä 8: Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, ja pykälä 9: Kunnianloukkaus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 )
Jos kirje ylittää teoskynnyksen, sitä suojaa tekijänoikeuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 ). Tekijänoikeuden suoja loppuu, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tekijänoikeuslaki ei määrittele tarkemmin suojan kohteeksi pääsevän teoksen käsitettä tai ominaisuuksia.
Jukka Korpelan sivustossa on asiaa...
Iskelmälaulaja ja lauluntekijä Saana (oik. Sari Matala) on syntynyt Simossa ( http://www.simo.fi/yleistietoa/kartta.html ) 17.6.1973. Ammatiltaan hän on matkailualan tutkija ja työskennellyt mm. Lapin yliopistossa sekä Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa. Haastatteluja hänestä on julkaistu mm. Anna-lehdessä 2003 (nro 38, s. 106-108), Aamulehdessä 6.1.2006, Lapin Kansassa 20.10.2001 ja Kodin Kuvalehdessä 1996 (nro 18 sivut 50-53, 134).
Saanalta on julkaistu CD-levyn Elämä hymyilee (2001). Alkuperäiseen julkaisuun ei sisältynyt kappaletta "Muistatko", joka kuultiin Syksyn sävel 2001 loppukilpailussa, vaan levy-yhtiö (Sony) julkaisi CD:stä uuden version Syksyn sävel -kilpailun jälkeen. "Muistatko"-kappaletta on kysytty tässä palvelussa...
Helmet-järjestelmästä löytyy paljon kirjoja rullaluistelusta.
www.helmet.fi. Aloitusikärajaa ei ole; myös lapset harrastavat sitä.
Urheiluliikkeistä löytyy hyvät valikoimat rullaluistelutarvikkeita
kaikissa hintaluokissa.
Kurssejakin järjestetään.Kannattaa kysyä rullaluisteluseuroilta.
Suomen kieli ei ole ainoa kieli, jossa persoonapronominit eivät eriydy sukupuolen mukaan. Tämä on leimallinen piirre myös muille uralilaisille kielille. Suomen tapaan esimerkiksi viron ja unkarin kielissä yksikön 3. persoonassa on vain yksi pronomini.
Sukupuolta erottelematon hän-pronomini löytyy myös turkin kielestä (ja turkkilaisista kielistä ylipäänsäkin), persiasta (farsi), läntisistä malaijilais-polynesialaisista kielistä (esim. indonesia, malaiji ja Filippiinien kansalliskieli tagalog l. pilipino), georgian kielestä (kartveli) ja bengalista. Myös maailman suurin isolaattikieli korea kuului pitkään tähän joukkoon, mutta nykykoreassa "geu" on tätä nykyä maskuliini, ja hän-pronominin feminiininen muoto muodostetaan -nyeo-jälkiliitteen...
Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Elizabeth Walker on tiettävästi salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen Elizabeth Rotter. Kirjailija on julkaissut teoksia myös pseudonyymeillä Elizabeth Neff Walker sekä Laura Matthews. Rotter on kirjoittanut kymmenittäin enimmäkseen historiallisia ja nykyaikaan sijoittuvia rakkausromaaneja – ja jo 1980-luvun vaihteesta asti. Viimeisimmän teoksensa hän on ilmeisestikin julkaissut vuonna 2004. Varsinkin nimellä Laura Matthews hän on ilahduttanut lukijoitaan yli 30 romanttisella tarinalla 1800-luvun alun Englannista, sijaishallitsijan aikakaudelta.
Valitettavasti en onnistunut kaivamaan esiin Rotterin syntymäaikaa tai muitakaan viitteitä hänen iästään. Kirjailijalla ei kaiketi ole omia kotisivuja, eikä häntä ole oikein esitelty...
Kyseinen kappale on nimeltään Liisa ja alkaa sanoilla:
"Meillä on mielessä Liisan silmät.."
ja kertosäkeistössä lauletaan:
"Liisa - loistokaunokainen..."
Sanat löytyvät Toivelauluja 57 : iskelmien aarreaitta kirjasta. Kirja tai oikeastaan vihkonen löytyy esim. Tampereen pääkirjaston msuikkiosastolta. Kyseinen kirja ei ole lainattavissa. Sanat voi kopioida.
Netissä sivulla:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=63673
on osa kappaleen sanoista. Mutta ei kaikkia sanoja.
Magnus Carlsson, joka laulaa yhtyeessä Barbados, on syntynyt 24.6. 1974.
Barbadoksen kanssa Magnus Carlsson on levyttänyt seuraavat levyt:
1994: Barbados
1997: The Lion Sleeps Tonight
1998: Nu kommer flickorna
1999: Belinda
1999: Rosalita
2000: Kom hem
2000: When the Summer is Gone
2002: Världen utanför
Hän on levyttänyt myös soololevyjä:
2007: Live forever - The album
2007: Live forever - The album Bonus edition, only web release
2007: Live forever - The album Deluxe edition, only web release
2006: Spår i snön
2006: Magnus Carlsson
2001: En ny jul
Singesooloja:
2008: "Crazy Summer Nights" (4 in Swedish charts)
2007: "Waves of love" (18th in Swedish charts)
2007: "Live forever" (3rd in Swedish charts)
2006: "Wrap myself in paper" (2nd in...
Hei vaan!
Sophie Kinsella, oikealta nimeltään Madeleine Wickham, on britti ja asuu Lontoossa. Suosittu chick lit -kirjailija on syntynyt vuonna 1969, eli hän täyttää tänä vuonna 39 vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sophie_Kinsella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1090
Kinsellalla on internetsivut, joille pääset tästä linkistä:
http://www.randomhouse.com/bantamdell/kinsella/
Sophie Kinsella tunnetaan erityisesti Himoshoppaaja-kirjasarjastaan. Kaikkiaan häneltä on suomennettu kahdeksan teosta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet WSOYn julkaisemina. Teoksia on saatavilla sekä kirjakaupoissa että kirjastoissa. Itäkeskuksen Kinsella-tilanteen voit tarkistaa Helmet.fi -aineistotietokannasta.
http://www.helmet.fi/
Kirjaa ei ole vielä tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Tehkää hankintatoivomus Espoon kaupunginkirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Helsingin kirjastoihin on Total English intermediate -tasoa tulossa syksyn mittaan. Ennestään ei HelMet-kirjastoissa tosiaan ole Total English -kurssikirjasarjasta kuin Total English pre-intermediate. Maakuntakirjastoissakin on pre-intermediaten lisäksi vain elementary. Tieteellisten kirjastojenkaan tietokannoissa ei löydy intermediate-tasoa kyseisestä kurssista.
Tarkkaa ajankohtaa kurssin tulosta lainattavaksi Helsingin kirjastoihin on mahdotonta sanoa - ja vain kolmeen kirjastoon on tulossa, sitäpaitsi (Rikhardinkatu, Pasila, Töölö).
