Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi -runoelma on julkaistu sekä painettuna että äänitteenä. Äänitteet ovat 1970- ja 1980-luvuilta, ja ne ovat lp-levyjä tai c-kasetteja. Cd-levynä sitä ei ole julkaistu.
Suomessa ei ennen 1950-luvun alkua tilastoitu äänilevyjen myyntiä, joten virallista tilastoa ei vuoden 1949 hiteistä ole. Suomi soi -sarjan osasta nro 4 (s. 83) löytyy kuitenkin neljä suosittua kappaletta kyseiseltä vuodelta. Metro-tyttöjen esittämän Ethän minua unhoita -kappaleen lisäksi ovat suosittuja olleet Henry Theelin Kuun virran sillalla, Marja-Leena ja käännösiskelmä Manana (Is soon enough for me), joka on Peggy Leen menestyskappale vuodelta 1947.
Samasta Suomi soi-teoksesta löytyvät suosituimmat suomalaiset iskelmät vuodesta 1951 vuoteen 2000.
Kirja näyttää olevan loppuunmyyty, mutta kirjastostahan sen saat luettavaksesi. Kirjan sijaintitiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/
Kirjoita hakuruutuun kirjan nimi ja klikkaa linkkiä "kaikki tiedot". Varauksen voit tehdä klikkaamalla varaa-painiketta.
Mikäli haluat ostaa kirjan, divari lienee paras vaihtoehto:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikka.net/
http://www.tie.to/kirjat/
Hei!
Tilastokeskus on avannut uuden portaalin osoitteessa http://www.virallinentilasto.fi Tiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Siellä on tilastoitu kotitalouksien kulutusta lajeittain, alueittain ja muidenkin kriteerien mukaan. Vuonna 2006 suomalaiset kätyttivät elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 3817 euroa vuodessa (=noin 320 euroa kuukaudessa). Puhdistusaineet löytyvät kohdasta kodin kulutustavarat, joihin on tuona aikana mennyt 208 euroa vuodessa (ks. sivu http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_tau_003.xls ) Yhteensä ruokakauppaan olisi mennyt keskimäärin 330 euroa. Vuoden 2007 inflaatio oli noin 2 prosenttia ja tämän vuoden alussa tuotteet ovat kallistuneet vielä enemmän,joten arvelisin...
Puolisoiden omistussuhteet eivät avioliiton solmimisen johdosta muutu, vaan kumpikin puoliso omistaa edelleen yksin sen omaisuuden, jonka hän omisti ennen avioliiton solmimista. Samalla lailla omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana tai saa perintönä, lahjana taikka lotossa, on yksin hänen omaisuuttaan. Katso myös
http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-avioliitoyhteinenomaisuus…
Vuonna 1930 ja sen jälkeen solmituissa avioliitoissa omaisuus on erillistä, siis sen puolison, jonka nimissä se on. Yhteistä on vain se, mikä on molempien nimissä eli puolisoiden yhdessä hankkimaa.(Norri: Perintö ja testament-ti: käytännön käsikirja, 2007, s. 21)
Puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeuden tarkoituksena on...
Sokerikon ja kermakon suunnittelija ei ole selvinnyt. Kirjaston kokoelmissa olevissa Nuutajärven tai muidenkaan suomalaisten lasiastioiden suunnittelijoita esittelevissä teoksissa ne eivät ole mukana, eivät myöskään Nuutajärvi - Notsjö -tuoteluettelossa. Myöskään osto- ja myyntiliikeiden sivustojen, kuten Vaarin varasto (http://www.vaarinvarasto.com/) tai Wanhan Puoti (http://www.wanhanpuoti.com/Yritys.htm) kautta niitä ei löytynyt. Suomen lasimuseolla on maksullinen tunnistuspalvelu:
http://www.riihimaki.fi/index.asp?id=4FF2459216C94BC685FBFAC7BD5CE219&d…
En löytänyt parempaa määrittelyä kuin arkistossa ollut vastaus:
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/upndown/download_file.asp?id=035… . Ks. sivu 12.
Kuntapuolella voidaan siis käyttää kahta erilaista mallia HTV1: palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 tai HTV2:palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365. HTV1-mallia käytetään, kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti.
Tina La Martinan äänitteitä ei löydy suomalaisista kirjastoista eikä myöskään Ylestä. Saattaa olla, ettei häneltä ole kaupallisia levyjä ollenkaan, mutta voit varmistaa asian YouTuben sivuilla olevan yhteystiedon perusteella: http://www.youtube.com/TinaLaMartina.
Porsse-kimpan kirjastoista "Ruma sota" toim. Näre & Kirves näyttää saapuneen jo Askolaan. Muihinkin kimpan kirjastoista kirja varmasti tulee piakkoin, koska sen julkaisuaika on ollut lokakuussa.
Kirjastoon hankittavien kirjojen tulo voi joskus kestää pitempään jos kirjastoa vertaa vaikkapa kirjakauppoihin. Kirjat tulevat kirjastoihin Porsse-kimpan alueella usein isommissa erissä kerran viikossa. Tämän jälkeen ne vielä luetteloidaan ennen kuin kirjat päätyvät hyllyyn.
Kannattaa muistaa, että voit aina esittää hankintatoiveen lähimpään kirjastoosi, jos näyttää siltä ettei toivomaasi kirjaa ole hankittu kirjastoon.
Porsse-kimpan kokoelmiin pääset tutustumaan internetin kautta esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjaston sivujen kautta: http://...
Hei!
Runo on suomennettu nimellä "Laulu".Suomentaja on Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet:Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa, kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Tässä muutamia kotimaisia kirjailijoita, joiden tuotantoa voisin suositella serkullesi: Virpi Hämeen-Anttila, Sesse Koivisto, Eila Kostamo, Eeva Tikka ja Tuula-Liina Varis. Toivottavasti heistä joku miellyttää!
Olet oikeassa, Marcel Khalifen levyjä ei ole HelMet-kirjastojärjestelmässä. HelMet-kirjastot ostavat levynsä tietyltä aineistotoimittajalta ja olemme hankinnoissamme pitkälti tämän yrityksen tarjonnan varassa. Voimme toki tehdä toimittajalle omia ehdotuksiamme ja tässä suhteessa saamamme asiakaspalaute ja hankintaehdotukset, joita voit toki tehdä aina kirjastoissa asioidessasi, ovat yksi kirjastotoiminnan kulmakivistä. Kiitos yhteydenosostasi. Välitän ehdotuksesi Marcel Khalifesta eteenpäin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Sören Olsson elää ja kirjoittaa edelleen. Hän on 43 -vuotias, perheestään hän ei kerro, mutta hän kävi peruskoulun ja lukion yhteiskunnallisen linjan Karlskogassa, kaupallisen linjan aikuislukiossa, oli töissä kaupassa, vanhainkodissa, opettajana. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1987. Sören asuu Örebrossa ja hänellä on kirjoituskämppä Movikenissä.
Olen referoinut nämä tiedot sivulta http://www.soren-anders.se/item.aspx?id=358
Suomeksi Sören Olssonista löytyy tietoja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia, jonka löydät oman kuntasi kirjastosta
Hei!
Audenin runo "Funeral blues" on suomennettu. Sen on suomentanut Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet kuuluvat näin: Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa,kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Runon on suomentanut Erkki Peuranen, alkusäkeet ovat: "Elämme, emme tunne maatamme jalkojen alla puheemme ei kymmentä askelta kanna "
Löytyy teoksesta Maailman runosydän s. 430.
Käytämme arkistokirjateippiä pienempiin vaurioihin, mutta irronneet kirjan sivut liimataan ja kirja pannaan painon alle kuivumaan. Liimaukseen voi käyttää esim. Eri Keeperiä tai muuta vastaavaa liimaa. Liima kannattaa levittää siveltimellä.
Kysymänne tarina löytyy Muumilaakson tarinoita -piirrossarjan jaksosta numero 32, Lampun henki. Siinä Niiskuneiti pyytää lampun hengeltä kaulakorua, jonka henki toimittaakin. Käy kuitenkin ilmi, ettei henki taio korua tyhjästä vaan on tuonut Niiskuneidille Vilijonkan korun.
Jakson tarina perustuu alkuperäisen Muumipeikko-sarjakuvan tarinaan Muumin lamppu, jossa tosin korun omistaja ei ole Vilijonkka vaan toinen naishenkilö.
Lampun henki -jakso on julkaistu dvd:llä nimeltä Lampun henki, jolta löytyvät lisäksi jaksot Kuuma lähde ja Kuplia. Muumin lamppu -sarjakuva on julkaistu albumissa Muumipeikko 9.
Taistelu sanan rinnakkaismuoto, jota on käytetty etenkin runokielessä.
Taisto nimen juuria voi hakea kahtaalta. Nimi on sota-ajan synnyttämä ja ilmeisesti peräisin itsenäisyystaistelun alkuajoilta. Toisaalta nimi on peräisin työväenliikkeemme varhaisvuosilta 1900-luvun alusta. Sen antamiseen lienee vaikuttanut työväenmarssin säe "tää on viimeinen taisto"
Lähteet:
Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Etunimet / Kustaa Vilkuna
