Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei löydy kaikkia Animorphs- ja Megamorph-sarjojen osia.
Animorph-sarjan osat 23, 29, 30, 51 ja 53 löytyvät, Megamorphs-sarjasta löytyy vain osa 4.
Osoiteesta http://www.helmet.fi/ voit itsekin käydä katsomassa, mistä kirjastosta näitä on lainattavana.
Tässä joitakin vinkkejä lasten kirjastonkäyttöä ja lastenkirjastotyötä käsittelevistä kirjoista, artikkeleista ja nettisivuista.
Kirjoja:
01.57 Leikki kaikkialla (Cultura 2000)
02.6 Hahto, Anja: Lasten kirjastonkäyttötutkimus 2000 (Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto 2001)
02.6 Kirja kantaa - tarina tukee (BTJ kirjastopalvelu 2002)
02.6 Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (BTJ kirjastopalvelu 2001)
86.11 Opi, oivalla, osaa : lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta (Suomen tietokirjailijat 2001)
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
Dahl, Rita: Peleillä pojat kirjastoon (Kirjastolehti 1/2007)
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Onko kieli poskessa vai peräti solmussa? : lasten- ja nuortenkirjojen kieli muuntuu ja...
Toisin kuin monet suomalaisetkin etunimet, nimi Minna ei juonnu Raamatusta. Minna (samoin kuin esim. Miina ja Minni) on lyhentymä Vilhelmiina-nimestä, joka on puolestaan Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa. Minnaa voidaan pitää myös lyhentymänä Hermine-nimestä, joka on Hermanin sisarnimi ja niin ikään alkuperältään saksalainen. Herman merkitsee sotilasta.
(Lähteet: Saarikalle Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007; Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja, WSOY 1999; Vilkuna Kustaa, Etunimet, Otava 2005)
Haminan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Torey Haydenin kirjat: Tiikerin lapsi, Auringonkukkametsä, Sähkökissa, Nukkelapsi, Pöllöpoika, Hiljaisuuden lapset, Toisten lapset, Aavetyttö ja Häkkipoika. Tämän tiedon voit löytää myös KYYTI-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) valitsemalla kirjastoksi Haminan.
Hei!
Runo löytyy kirjasta Askola, Irja: Lasinen lapsuus: kuvia suomalaisen lapsen elämästä. Kirjapaja 1990. Kirjan toinen tekijä on Anja Porio. Runolla ei ole nimeä, se on kirjassa sivulla 23.
Voit käyttää normaalisti Vaasan kaupunginkirjastoa, vaikka kotipaikkakuntasi on Helsinki. Lainaamiseen tarvitset meidän kirjastokorttimme, se voidaan tehdä sinulle samalla kertaa, kun tulet lainaamaan kirjoja (henkilöllisyystodistus oltava mukana). Voit tarkistaa etukäteen, onko tarvitsemiasi kirjoja Vaasassa Venny-verkkokirjastomme kautta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Tervetuloa asiakkaaksi!
Alfred Döblin lienee julkaissut esseensä “Der historische Roman und wir” vuonna 1936 Pariser Tageblatt-nimisessä lehdessä. (Lähde: Kittstein, Ulrich: Mit Geschichte will man etwas, s. 278, löytyy osoitteesta http://books.google.de/books?id=_x8RWyuRYLUC&pg=PA278&lpg=PA278&dq=d%C3… )
Sittemmin kirja on julkaistu teoksessa Aufsätze zur Literatur (Walter-Verlag, 1963), joka kuuluu sarjaan Döblin, Alfred: Ausgewählte Werkr in Einzelbänden.
Kirja on myöhemmin ilmestynyt nimellä ”Schriften zu Ästhetik, Poetik und Literatur" (julk. Erich Kleinschmidt, Walter bei Patmos Verlag GmbH, 1989).
Ensin mainittu teos Döblin, Alfred: Aufsätze zur Literatur/ Ausgewählte Werke in Einzelbänden on saatavissa mm. Helsingin yliopiston kirjastosta....
Kyseessä on TV1:n Teatteritoimituksen kaksiosainen sarja Häjyt vuodelta 1978. Se perustuu Heikki Ylikankaan kirjaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra (1974). Yleisradion internetsivuilla on kyselty samasta sarjasta, ja vastaus on luettavissa osoitteessa http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/hajyt. Videona tai dvd:nä sarjaa ei ole julkaistu.
Vuonna 1931 julkaistua kirjaa ei ole suomennettu. Englannin- kielisenä se löytyy ainakin Varastokirjastosta Kuopiosta, josta sen voi oman lähikirjaston kautta saada kaukolainaksi.
Suomennoksista voi etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta. Fennicassa on "tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Tietokannassa on lisäksi tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/
Hakuun pääsee tästä:
https://fennica.linneanet.fi/webvoy.htm
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Annukka on alkujaan joidenkin a-kirjaimella alkavien naisennimien, kuten Annan ja Annikin lempinimi. Anna taas on peräisin heprean 'armoa' tarkoittavasta nimestä Hannah.
Nobelin palkintoa ei myönnetä kirjailijalle yhdestä teoksesta, vaan tuotannosta ja elämäntyöstä. William Goldingin tunnetuin teos lienee Lord of the Flies, Kärpästen herra.
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1983/index.html
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan rahasi arvo on sen kuntoluokan mukaan 10-700 euroa. Rahojen kuntoluokat löytyvät mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Liiton sivuilta samoin kuin mm.Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa vanhoista rahoista:
http://www.snynumis.fi/
Nimi Abner on peräisin Raamatusta ja se tulee heprean sanasta Abner, ’valon isä’ eli Jumala. Raamatussa Abner oli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin serkku ja tämän armeijan päällikkö. Nimeä on käytetty 1500-luvun lopulta lähtien lähinnä anglosaksissa maissa, joissa se kuitenkin on harvinainen (Room, Adrian: Dictionary of first names, Cassell 2002).
Suomessa nimi on ollut myös käytössä; Väestörekisterikeskuksen verkkosivujen etunimihaun mukaan edellisen kerran Suomessa on kastettu Abner-niminen poikalapsi vuosien 1960 -1979 aikana. Suosituimmillaan nimi on ollut viime vuosisadan alussa, 1900 -1919 on kastettu kaikkiaan 39 Abneria (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Abnerilla ei ole suomenkielisessä almanakassa...
Hei!
Kadonnutta kahvilaa etsimässä löytyy Tampereen kaupunginkirjaston useistakin toimipisteistä. Sen saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekekenttään kirjan nimi.
Muita teoksia kahviloista löytyy samasta osoitteesta kirjoittamalla asiasanaksi kahvilat ja ruksimalla kohdat 'ei lasten aineistoa' ja 'tietokirjallisuus'. Näin saa 48 viitettä. Niistä voi valita itselle sopivia. Monet kirjoista ovat historiikkeja. Kahviloiden sisustamisesta löytyy pari teosta: Pegler: Cafe design v. 2002 ja Bars & restaurants - sisustus v. 2001. Osa teoksista on tietysti aivan epärelevantteja, kuten Turisti-matkailuoppaat.
Kahvi- ja ravintola-alan käsikirja on kovin,...
Kaikkia luonnonkuituja ja -tekstiilejä voi yrittää värjätä luonnonväreillä ja tekokuiduistakin osaa. Pellavakangasta ja -lankaa on kuitenkin suhteellisen vaikeaa värjätä kotikonstein ja luonnonväreillä. Tulos voi myös olla hailakampi kuin esim. villakangasta värjättäessä.
Internetistä löytyi keskusteluketju pellavakankaan värjäyksestä luonnonväreillä:
http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=5&t=23721&start=0&st=0&sk=t…
jonka neuvoissa suositellaan käytettäväksi paljon puretusaineita sekä pellavan käsittelyä lipeällä ennen värjäämistä.
Purettamisella tarkoitetaan värjättävän tekstiilin käsittelyä metallisuoloilla. Puretusaine estää värin irtoamista kankaasta ja eri puretusaineiden avulla saadaan aikaiseksi myös...
Esimerkiksi Avoimessa korkeakoulussa opiskeltaessa on opinnäytetyö yksi opintojen suoritustapa. Katso lisää alla olevan linkin kautta:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opintosuoritukset/
Teknillisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy lisää tietoa sivulta http://avoin.tkk.fi/
Taideteollisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy täältä: https://www.taik.fi/opiskelu/opiskelu_taikissa/avoin_yliopisto.html
Etsiessäsi tietoa esim. toisen henkilön käyttöön saatat olla kiinnostunut Avoimesta Naisten Korkeakoulusta http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13608
Itä-Suomen avoimesta korkeakouluhankkeesta on sivulla http://www.kainuunkesayliopisto.net/index.asp?pid=181
Katso myös avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta...
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kysymyksessä lienee Maria Johanna Ålander.
Syntyi 14.2.1858, kuoli 12.2.1900 Oulussa.
Vanhemmat: talonomistaja Jakob Ålander ja Anna Maria Pyhtinen.
Kansakoulu, päästötodistus Jyväskylä 1880.
Opettajana Alahärmän Kirkonkylän kansakoulussa 1880-1882 ja Oulujoella 1882-1900.
LÄHDE:
Jyväskylän seminaari 1863-1937 : muistojulkaisu / toim. J. M. Mikkola, Artturi Leinonen, Sulo Rekola. - Valistus, 1937.
Euroopan valtiot aloittivat Afrikan maiden valloituksen 1880-luvulla. Maiden välille syntyi kiistaa maiden jakamisesta. Kiistan selvittämiseksi järjestettiin 1884-85 Berliinin konferenssi, jossa Afrikan maat jaettiin Euroopan valtioiden kesken. (Lähde: Otavan suuri ensyklopedia)
Ainakin seuraavilla verkkosivuilla on käsitelty Berliinin konferenssia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_konferenssi_(1884)
http://en.wikipedia.org/wiki/Berlin_Conference
http://www.uff.fi/kouluprojekti/index.html
Lisäaineistoa löytyy esim. Googlesta hakusanoilla Congress of Berlin 1884 tai Berlin conference 1884. Kannattaa kokeilla hakua samoilla hakusanoilla myös tieteellisen tiedon hakuhakupalvelua Scirusta, jonka osoite on http://www.scirus.com ....
