Tatu Pekkarisen Savon ukon esitelmä rakkaudesta näyttäisi löytyvän vain vanhalta "savikiekolta", levymerkki Victor 3 80555 (78) ja äänitysvuosi lienee 1927. Yleisradion äänilevystössä levy on ja sen tunnus on Äänilevystö (Yleisradio) ÄDAT 361. Voisit ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon osoitteella aanilevysto@yle.fi, ja kysyä, onko heillä mitään mahdollisuutta kopioida levyn sanoja.
Tarkistin nimen kahdesta teoksesta. Nancy Mitfordin kirjassa Aurinkokuningas (W+G, 1966) salin nimi on Sodan sali. Maailman nähtävyydet -kirjasarjan osassa 1 (WSOY 1979) kerrotaan Versaillesista, ja mainitaan Sodan ja Rauhan salit. Hall of Battles tunnettaneen siis suomeksi nimellä Sodan sali.
Hei!
Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy kaksi nuottia:
Negro Folk-Songs : The Hampton Series books I-IV, jossa useita lauluja mieskuorolle sekä kokoelmalta Perusmerkkilaulut yksi kappale "Nobody knows the trouble I've seen".
Halutessanne voimme varata teille nuotit noudettavaksi Oulun kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Kaapo on, niin kuin arvelit, muovautunut nimestä Gabriel. Kaapo on yksi yleisimmistä Gabriel-nimen kansanomaisista suomennoksista. Heprean Gabriel merkitsee ”Jumala on väkevä mies” tai ”Jumalan väkevä mies”. Gabriel on otettu jo vuonna 1705 suomalaiseen ja ruotsalaiseen almanakkaan. Gabriel-nimestä voi lukea lisää alla mainituista lähteistä
Masi on toinen Matti- ja Matias-nimien kansanomaisista muunnoksista. Toinen nimimuunnos on Masa. Masi tarkoittaa palvelusaikansa melkein loppuun suorittanutta varusmiestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voit tutkia nimien yleisyyttä Suomessa: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Kielitoimiston sanakirja : 2.osa : L-R, 2006
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999
Uusi suomalainen nimikirja, 1988...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaitten käytettävissä filmiskannereita. Tietokoneita ja laitteita voi etsiä sekä varata netissä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/ . Tarkennetussa haussa voi erikseen etsiä diaskannerit. Niitä on Kontulan, Oulunkylän, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa.
Kohtaamispaikka@lasipalatsissa on julkaisutyöasemia, joilla voi skannata dioja ja negatiiveja.
Kirjastojen ja Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Kirjassa Mikkonen, Pirjo; Sukunimet (2000) annetaan nimestä Patama seuraavia tietoja:
Sana Patama merkitsee Itä-Suomessa "vetistä notkoa, kuoppaa", Länsi-Suomessa paikoin "suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa". Esim. Patamalakso ja Abrah. Patama 1839 Soinissa, Patama Luchta 1784 Alavudella. Patama-nimisiä taloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa(Alajärvi, Alavus, Honkajoki, Karstula, Kuortane, Lapua, Multia, Pylkönmäki 1798, Saarijärvi, Soini, Sumiainen), muutamia myös Savossa (Hirvensalmi 1860, Joroinen). Sukunimenä Patama tunnetaan lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuonna 2000 Patama nimeä kantoi 243 ihmistä Suomessa.
Sukunimikirjoja on lainattavissa ja käsikirjastokappaleina Vaasan kaupunginkirjaston...
Sivi-nimeä voidaan pitää joko pidentymänä skandinaavisesta nimestä Siv tai lyhentymänä nimestä Siviä. Siv on alkujaan Sif, pohjoismaisen mytologian ukkosenjumala Torin puoliso. Siviä puolestaan on murteellinen muoto siveä-sanasta, ja sen varhaisin tunnettu käyttö etunimenä ajoittuu 1860-luvulle. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Päätös, joka koskee julkisille kokoelmille ja tieteellisille laitoksille tarkoitettujen painokirjoitusten lähettämistä ja jakamista tuli voimaan vuonna 1919. Sitä on muutettu myöhemmin. Vapaakappaleasetus, jota on perusteellisesti muutettu useasti, on tullut voimaan vuonna 1980.
Katso lisää Finlexistä, http://www.finlex.fi
Vapaakappalelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20071433
Vapaakappaleasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800774
Animorphs-sarjaa on suomeksi julkaissut Tammi, mutta vuonna 2008 uusia osia sarjaan ei käännetty. Myöskään kevään 2009 julkaisuohjelmassa ei näytä Animorphseja olevan. Mahdollisesti sarjan julkaiseminen on lopetettu. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta vielä tarkemmin Tammelta ja antaa asiasta palautetta.
Kyllä, pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy myös somalin kielistä aineistoa. Voit hakea sitä www.helmet.fi -sivustolta seuraavasti:
Klikkaa etusivulta kohtaa tarkennettu haku. Laita varsinaiseen hakukenttään tähti (*) ja valitse kieli-valikosta somali.
Kyseessä voisi olla Viljo Kojon runo Muistoja menneiltä ajoilta, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Sininen pilvi (1920). Runo alkaa sanoin "Me oltiin jätkiä kumpikin"; "Mikko ja minä" löytyvät toisesta säkeistöstä:
Me oltiin jätkiä kumpikin
käsin känsäisin, housuin pihkaisin...
---
Nyt jätkänaskelin lampsittiin
tuhatmarkkaset lompsassa kaupunkiin
syyssontaista maantietä, Mikko ja minä.
Keijo Tahkokallio puuttuu useassakin kirjoituksessaan televisioon ja sen vaikutuksiin lapsen kehityksen kannalta, mutta yhtä kaikenkattavaa tutkimusta tästä tematiikasta en onnistunut hänen tuotannostaan löytämään. Tahkokallion ajattelu pohjautuu vahvasti Neil Postmanin teokseen The disappearance of childhood (1982), jossa Postman pyrkii kuvaamaan television vaikutusta lapsiin; Tahkokallio viittaa toistuvasti tähän tutkimukseen. Esimerkiksi kirjassa Mitä tehdä levottomille lapsille (WSOY 2003) Tahkokallio pohdiskelee televisiokysymystä Postmanin innoittamana otsikon "Kuvaruudun ihmeet" alla. Television vaikutusta tarkastellaan myös Tahkokallion kirjassa Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista (WSOY 2001...
Keskeisiä henkilöitä ovat opettaja Annie tyttärensä Mian kanssa, Johan ja lääkäri Birger.
Kahdeksantoista vuotta aikaisemmin pienessä norlantilaiskylässä oli tapahtunut kaksoismurha. Kirjassa murhien selvittäminen ei ole olennaista, vaan sen kuvaaminen, miten rikokset ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin ja heidän välisiinsä suhteisiin. Myös luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen kuvaaminen on tärkeää.
Kirjan nimeen lienee vaikuttanut rikospaikka.
Paitsi romaania itseään voit käyttää lähteinä myös esim. näitä: Ulkomaisia suosikkikirjailijoita Hki 2007, Ulkomaisia nykykertojia 1. Hki 1998,
Jorma Heinosen arvostelu lehdessä Keskisuomalainen 21.9.1995 (sisältyy julkaisuun Kirjallisuusarvosteluja B 9/95)
Karttakeskuksen verkkosivuilta käy ilmi, että uusimman Helsinki-Parainen -merikartta-cd:n (B-sarja) tiedot on päivitetty 20.4.2007 tilannetta vastaavaksi. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedServi…
Tämä uusi versio näyttää tosiaan olevan Helmet-kirjastoissa vain perinteisessä paperimuodossa, eikä cd-merikarttaa näy olevan vielä hankintajärjestelmässäkään tulevien joukossa. Kyseisestä merikartasta on mahdollista tehdä hankintatoivomus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
