Viikin kirjasto on väliaikaisesti poistettu Helmet-haun noutokirjasto listauksesta, koska kirjasto on suljettuna remontin vuoksi 27.10. - 11.11.08. Voit valita varauksesi noutopaikaksi muista kirjastoista sinulle parhaiten sopivan.
Lisätietoa Viikin kirjaston remontista: http://www.lib.hel.fi/Page/1ead9a4b-a129-4399-879e-184f41de7b92.aspx
Kirja on novellikokoelma, jonka tekstejä yhdistää sama aihe. Kirjan nimestä voi sen päätellä, ja kirjan lukemalla selviävät sankarit ja tapahtumapaikat ja -ajat. Kirja on Rauman kaupunginkirjastossa hyllyssä. Tule siis lainaamaan, niin voit itse lukea kirjan.
Voisikohan etsimänne teos olla Eeva-Kaarina Arosen vuonna 2005 ilmestynyt romaani "Maria Renforsin totuus"? Kirja on pääosin vuoteen 1892 sijoittuva historiallinen romaani, jossa esiintyy oikeita, historiallisia henkilöitä. Tapahtumapaikkoina ovat Kajaani ja Vienan Karjala. Kirjaa selaamalla en kuitenkaan valitettavasti löytänyt mainitsemianne henkilöitä. Historiallisista henkilöistä kirjassa esiintyvät mm. tehtailija Henrik Renfors, hänen sisarensa Maria, joka toi perhosidonnan taidon Suomeen, sekä valokuvaaja I. K. Inha.
Helmet-haun lyhyeen tietoon on merkitty Hoitotieteen perusteet / Sirkka Lauri, WSOY, 1999, mutta kun tietue klikataan auki painosmerkinnästä selviää, että se sisältää myös vuoden 2001 painoksen. http://www.helmet.fi/record=b1363591*fin
Kirjasta on otettu uusi painos vielä vuonna 2007, mutta siihenkään ei ole tullut muutoksia. Kirjan ISBN numero on siinä myös sama: 9510242047
Runon nimi on Annin usko ja sen kirjoittaja on Immi Hellén. Runo löytyy useistakin lastenrunokirjoista, mutta se on esim kirjassa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja s. 175. Sävellyksen on tehnyt R. Raala eli Berndt Sarlin ja se löytyy esim. R. Raalan Laululeivosesta.
Vuoksenmaa-lehteä ei tule mihinkään kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Tapiolaan tulevat vain Karjala ja Karjalainen, Etelä-Saimaa -lehti tulee Leppävaaraan ja Kirjasto Omenaan.
Pääkaupunkiseudun lehtivalikoimaa voi selata osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kaukopalveluna voi tilata kopioita lehtiartikkeleista. Lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Maagi ja maagikko liittyvät magiaan, jonka esim. Wikipedia määrittelee seuraavasti:
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa maailmaan hallitsemalla yliluonnollista. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja rituaalisen kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_magia
Maagin määritelmä Wikipediassa:
Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, taikuria, tietäjää tai šamaania.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Vuonna 1992 Venäjän talous oli niin sekava että Suomen Pankki ei ole noteerannut ruplan kurssia ollenkaan. Venäjän Pankin sivuilta http://www.cbr.ru/eng/cURRENCY_BASE/daily.asp löytyy markan kurssi heinäkuulta 1992, mutta ei sieltäkään alkuvuoden arvoja.
Esim. Sielujen matkasta teet varauksen näin:
1. Klikkaa http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ ja sitten Tarkennettu haku. Kirjoita teoksen nimi -kenttään Sielujen matka. Paina enteriä tai klikkaa hakunappulaa. Klikkaa sitten linkkiä Kirja tai Näytä (molemmista pääsee samalle sivulle) ja sen jälkeen haluamasi kirjan nimeä, tässä tapauksessa ainoaa tarjolla olevaa (Sielujen matka). Nyt näet onko kirja paikalla kirjastossa.
2. Jos haluat varata teoksen (hinta 1€), klikkaa sivun alareunasta löytyvää linkkiä Varaa teos. Valitse kirjasto ja samalla rivillä olevasta pudotusvalikosta noutopiste (pakollinen valittava) ja klikkaa sitten varauspainiketta. Anna seuraavaksi kirjastokorttisi numero ja salasana (= 4 tai 5 -numeroinen PIN-koodi). Odota...
Pariisin rauhansopimuksen (asetus 691/1947) 26 artiklassa sanotaan, että Suomi tunnustaa NL:n oikeuden oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, ja että ryhdytään toimenpiteisiin omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi.
Ulkomaisen omaisuuden hoitokunnan paperit ovat Ulkoasiainministeriön arkistossa.
Siitä mitä omaisuudelle NL:ssa myöhemmin tapahtui ja hankkivatko saksalaiset sitä takaisin, ei ole tietoa.
Wikipedian mukaan kappalemittana kirja tarkoittaa 25 arkkia paperia. Kielitoimiston sanakirja määrittelee käsitteen myös mittana: kirja - paperimäärän mittana 25 arkkia. Edelleen Kielitoimisto määrittelee kirjan (paksuhkoksi) nidokseksi paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia.
Kirjan määrittely voi olla moninaista. Kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimikooksi on usein määritelty 48 sivua. Unescon määritelmä kirjalle (erotuksena sarjajulkaisuista) on: vähintään 48-sivuinen monografia.
Merkkien määrästä ei löytynyt tietoa. Todettakoon, että esimerkiksi lasten kuvakirjoissa ja runokirjoissa merkkien määrä näyttää olevan vähäinenkin.
Lähteet:
Kirjallisuuden sanakirja / Yrjö Hosiaisluoma
Kirja 2010 : kirja-alan...
Kauko Leanderin Harmaa kylä kertoo sisältyy nuottikokoelmaan Runne, Ossi : Uskon oikeaan rakkauteen. Fazer, 1965. Kokoelma löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta, pääkirjaston musiikkiosastolta, josta se on tilattavissa kaukolainana oman paikkakunnan kirjastoon. Lisäksi kyseisen kappaleen nuottikäsikirjoitus (sovitus Kullervo Linna) löytyy Suomen Jazz & Pop Arkistosta (JAPA). http://www.jazzpoparkisto.net
JAPA ei pääsääntöisesti lainaa aineistoaan, vaan se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa tarinoiden kirjoittamisesta ja erilaisista tekstityypeistä.
Goldberg, Natalie: Lukeva mieli : tekstin arkkitehtuuria etsimässä (Kansanvalistusseura, 2006)
Martinheimo, Asko: Parempi lause : uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen (WSOY, 2000)
Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta (WSOY, 1984)
Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin : ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi (Karisto, 2002)
Seppälä, Arto: Sanasi sun : luovan kirjoittamisen opas ja lukemisto (Maahenki, 2006)
Tobias, Ronald B.: 20 master plots (and how to build them)(Writer's digest, 1993)
Tiiviit ja käytännölliset englanninkieliset ohjeet novellin kirjoittajalle: http://jerz.setonhill.edu/writing/creative/shortstory/
Ohjeita ja...
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituuttin kokoelmatietokannan mukaan runo löytyy seuraavista teoksista:
Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu / Immi Hellén, julk. Helsinki : Valistus, 1930
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen; somistanut G. Paaer, julk. Helsinki : Valistus.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy Opinnäytetyö -niminen DVD (2008), jonka yhtenä asiasanana on tiedonhaku. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on muutama 90-luvulla tehty kirjastoaiheinen videokasetti, jotka esittelevät yleisesti kirjastoa, kirjastotyötä tai lasten kirjastonkäytön opetusta, ei niinkään tiedonhakua; Internetin käyttöä käsittelee Netti auttaa arjessa -videokasetti (2002).
Hei,
Voit saada lainaksi Suuri Toivelaulukirjan no 4 ja no 3. joissa kyseiset kappaleet ovat. Varauksen voit tehdä HelMetin kautta, jos Sinulla on kirjastokortti ja PIN-koodi. Voit tulla myös meidän kirjastoon ja lainata ao. kirjat tai ottaa valokopiot a´30 centtiä / kpl.
Kyseiset nuotit ovat sivuilla 24-25 Toivelaulukirja no 4 ja s. 104-105 Toivelaulukirja no3.
Akselin ja Elinan häävalssi löytyy myös Heikki Aaltoilan erillisestä pianonuotista.
Tässä lainaus kysy-palvelumme arkistosta löytyvästä aikaisemmasta vastauksesta:
"Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella."
Tarkempaa tietoa kirjastoapurahoista löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Otsikon "Apurahat ja lomakkeet" alta löytyy edelleen linkki nimeltä "Kirjailijoiden ja kääntäjien...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
