Ville ja Pinja -levyllä on Edu Kettusen Krokotiili-niminen laulu. Saat levyn liittestä laulun sanat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on Itäkeskuksen kirjastossa ja Sellon ja Tikkurilan musiikkivarastoissa.
Erkki Kaleb Laurokarista löytyy hyvin vähän tietoa. Hän on säveltänyt ja sanoittanut Kohtalon kukka -kappaleen, joka tuli laajemmin tunnetuksi Taisto Ahlgrenin levyttämänä (1970). Kappaleen oikeuksia puitiin oikeudessa ja Laurokari pystyi todistamaan kappaleen omakseen. (Suuri Toivelaulukirja 6, s. 182.)
Tiettävästi Erkki Kaleb Laulokarin laulama Kohtalon kukka äänitettiin Hakaniemensillan alla Maria Schulginin radio-ohjelmaa varten marraskuussa 1967. (HS verkkolehti 10.6.2008 http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=121872&messageID=21056…; 28.1.2009)
Käytössämme ei ole kysymykseen soveltuvaa varsinaista markkinatietoa. Lemmikkikirjat ovat kirjastossa suosittuja. Koira- ja kissakirjoja lainataan ahkerasti. Viime kuukausien aikana kirjastoomme tulleista jyrsijäaiheisista lemmikkikirjoista kannattaa mainita
- Langos, Andrea: Nokkelat rotat (on ehtinyt olla jo lainassa)
- Steinkamp, Anja: Vikkelät hiiret (kuten edellinen)sekä
toukokuussa 2007 kirjastoon kolmena kappaleena tullut Linnavuori, Arja: Lemmikkijyrsijät gerbiili ja hamsteri (kirjastomme kappaleet ovat olleet suurimman osan vuodesta lainassa asiakkaalla)
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston runotietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy tieto yhdeksästä Koidulan runosuomennoksesta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/). Viisi niistä sisältyy Eestin runotar -antologiaan (WSOT, 1940) ja kolme Paavo Cajanderin suomentamina Runoelmia-antologiaan (Kirja, 1914). Äidin sydän -runo on ilmestynyt Hilja Haahden suomentamana antologioissa Äideistä parhain (Otava, 1997) ja Äiti (WSOY, 1931).
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Tervehtiä voi aina ja kaikkialla sanotaan Valonen, Helena, Hyvä minä : luontevan käytöksen kirjassa.[Helsinki] : Majakka, 2008 (Hämeenlinna : Karisto), 978-951-9260-72-3
Pääsääntö on kuitenkin että paikalle saapuja tervehtii jo tilaisuudessa, huoneessa, samassa tilassa olijoita.
Eihän sitä tarvitse papukaijan lailla jankuttaa samaa lausetta päivästä toiseen, pieni nyökkäys hymyn kera käy pidemmän päälle yhtä hyvin tervehdyksestä.
Old Bailey on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään Central Criminal Court. Maria Paukertin matkaoppaassa nimeltä Lontoo ympäristöineen (1990) nimi on suomennettu keskusrikostuomioistuimeksi. Internetistä löytyy muitakin suomalaisia käännöksiä näkökulmasta riippuen, esim. Englannin rikosoikeuden päätuomioistuin, Lontoon rikosoikeus ja Old Bailey -oikeusrakennus.
Vastausta kysymykseesi on haettu kirjastojen välisillä listoilla, mutta vielä ei kenelläkään ole ollut antaa vihjettä. Yritin tutkia kirjastojen kirjallisuuskuvauksia kirjastojen nuorten ja lasten sivuilta, mutta sieltäkään tällaista juonta ei löytynyt. Käyn vielä selailemassa teoksia tuolla varastossa, josko sieltä tärppäisi.
Seuraavilta verkkosivuilta voisit ehkä yrittää kysyä, tuntuisiko sisältö tutulta, sivujen pitäjät ovat ilmoittautuneet Neiti Etsivän lukijoiksi
http://siri08.blogit.fi/tyttokirjallisuusprojekti-neiti-etsiva-sarja/
http://neitietsiva.suntuubi.com/?cat=1
Linkin Parkin nuotteja pianolle ei löydy Lukki-kirjastoista, eikä löytynyt Helsingin seudun kirjastoistakaan. Kitaranuotteja löytyy. Esimerkiksi Linkin Park: Hybrid Theory (2001) sis. sanat, melodia, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Linkin Park: Minutes to midnight (2008) sis. sanat, melodian, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Kokoelmassa HITS 2007 (F-kustannus, 2007) on Linkin Parkin kappale What I've done, sis. sanat, melodia, sointumerkit.Internetissä on ostettavissa Linkin Parkin pianonuotteja kappaleille, esim. http://www.musicnotes.com, näitä voi hakea Googlella http://www.google.fi. Linkin Parkin nuotteja voi katsoa Lukki-kirjastojen aineistotietokannasta http://lukki.kirjas.to ja Suomen yleisten...
Laila Hietamiehen teokset "Kylä järvien sylissä" (1998) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat "Siniset Viipurin illat" ja "Kesän korkea taivas".
"Mäeltä näkyy toinen mäki" -teos (1981) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat: "Maa suuri ja avara", "Hylätyt talot, autiot pihat", "Vierailla poluilla, oudoilla ovilla" ja "Edessä elämän virrat".
Löydät Laila Hietamiehen (nykyisin Laila Hirvisaaren) äänikirjat verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to, kun rajaat haun tarkennetussa haussa koskemaan vain aineistolajia "äänikirjat".
Tähän kysymykseen on myös vastattu aikaisemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=23828155-a07…
Hietamiehen tuotanto löytyy myös kustantajan verkkosivuilta: http://www.otava.fi/...
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Veikka tulee nimestä Veikko, muita nimiä esim. Vesse, Veke,Veka, Veksi ja Veksa. Veikko, (Weikko vuosina 1908-1927), esiintyi Kansanvalistusseuran Kalenterissa jo 1882. Veikko-nimeä käytettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran 1864. Puhekielessä Veikkoa on käytetty veli-merkityksessä, Veikon edelläkävijä oli Veljyt eli Vely. Ensimmäinen "veli" kirkonkirjoissa oli Welly v. 1841. Lisätietoa Veikka, Veikko, Veli-nimistä löytyy mm. teoksista Kustaa Vilkuna: "Etunimet" Otava 1990 ja Pentti Lempiäinen: "Suuri etunimikirja" WSOY 1999.
Kun todistajan on vannottava käsi Raamatulla vala,se Lakikielen sanakirjan mukaan ilmaistaan englanniksi: ”The witness shall swear the following oath on the Bible”. Affirm taas merkitsee mm. todistaa, vahvistaa.
Lähde: Joutsen, Matti: Lakikielen sanakirja : englanti-suomi = English-Finnish law dictionary
Helsinki : WSOY, 2000.
"Uuden suomalaisen nimikirjan"(Otava 1988) ja Kustaa Vilkuna: "Etunimet" (Otava, 1990) mukaan nimi on englantilais-saksalaisen Aline -nimen latinalainen asu. Nimen alkuosa viittaa muinaissaksaan, athal= jalosukuinen. Nimi oli yleinen Englannissa jo 1100-luvulla, Aline oli alkuaan Adeline. Alina otettiin Suomessa almanakkaan 1872 muodossa Aliina. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" (WSOY 1999) todetaan nimelle olevan useita juuria, se voi olla lyhentymä Adelinasta. Kantasana voi olla myös Helena tai Helene tai nimi voi olla Alin sisarnimi saksalaisten nimitutkijoiden mukaan. Suomen ortodoksisen kalenterissa Alina on muunnos Akylina-nimestä.
Apinoilla, kuten kaikilla istukkanisäkkäillä, on napa. Tosin muilla kuin ihmisillä se ei ole kovin helposti erotettavissa, vaan se saattaa näkyä vain karvattomana viivana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Napa_(anatomia)
Kaikilla nisäkkäillä, joilla on istukka, on myös napanuora (istukattomia nisäkkäitä ovat kenguru ja vesinokkaeläin). Villieläinemot, myös apinat, yleensä purevat poikastensa napanuoran poikki ja usein syövät istukan. Se pätkä napanuorasta, joka jää kiinni poikaseen, kuivuu pois itsestään ja jättää pienen jäljen, navan.
http://yahoo.rogers.com/yahoo/answerman/index.jsp?id=am081015
Kirjan päähenkilön nimi on Winston Smith, eikä kirjassa tietääksemme esiinny Winston Graham -nimistä henkilöä. Internetistä hakiessa kyllä löytyy maininta ( http://www.irishinscotland.com/id5.html ), että Graham olisi kirjan päähenkilö, mutta mahtaneeko se olla sitten virheellinen tieto. Wikipediassa on lueteltu kirjan henkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Eighty-Four#Characters
