Hakemalla PIKI:stä asiasanalla "maahanmuuttajat" ja valitsemalla ehdoiksi lisäksi aineistolajin kirja, kieleksi suomi ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden saa tulokseksi 76 aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Tässä haussa mukaan tulevat tosin kaikki maahanmuuttajuuteen liittyvät teokset riippumatta siitä, onko kirjailija taustaltaan maahanmuuttaja vai käsitteleekö kirja aihetta muuten. Kiinnostavien kirjojen kohdalla voi tietysti selvittää yksitellen esim. Googlen avulla (http://www.google.fi) kirjan ja kirjoittajan taustaa.
Kustannusosakeyhtiö Teos järjesti vuonna 2008 kirjoituskilpailun "kaikille vähintään 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä ja jotka eivät ole aikaisemmin...
Tällä hetkellä Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole kävelysauvoja, mutta tulevaisuudessa kirjastoon on tulossa lainattavaksi erilaisia liikuntavälineitä. En tosin ole varma, että tuleeko kävelysauvojakin. Liikuntavälineiden lainaus on kirjaston ja kaupungin liikuntatoimen yhteistyötä. Asiasta tiedotetaan joulukuussa.
Termiä kannattaa kysyä Käännöstoimisto Translatumin ilmaisesta kielioppi- ja termipalvelusta 'Kysy kielitohtorilta' : http://www.translatum.fi/index.php?id=4&gclid=COa1spTN3ZYCFQuT1QodYwhV3A
Täältä varmaan saat luotettavan käännöksen termille 'stickball'.
Elinkustannusindeksi, kulutushyödykkeiden hintojen muutoksia kuvaava indeksisarja, josta nyk. käytetään nimitystä kuluttajahintaindeksi.
Lähde: Facta-tietopalvelu: http://www.facta.fi/?aid=19674&search=true
Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin...
Kysymys on tosiaan aika vaikeasti ymmärrettävä, eikä siihen löytynyt vastausta. Täältä löytyvät suuntanumerot:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuntanumero
Ja täältä postinumerohaku:
http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo
Kotiseutukokoelmasta ei pääsääntöisesti lainata kirjoja. Kysymääsi teosta on kokoelmassa kuitenkin kaksi kappaletta, joten voit saada toisen lainaksi n. viikon laina-ajalla.
Lainaus tapahtuu marraskuun remontin aikana pääkirjaston 2. kerroksessa. Otan kirjan päivystäville virkailijoille valmiiksi esiin.
Inuyasha 36 on tilattu Vantaalle 27.10.2008, joten se on tulossa lähiaikoina. Kannattaa seurata uutuusluetteloa. DVD "Keisarin uudet kuviot 2" ei ole enää saatavissa kirjasto-oikeuksilla, joten valitettavasti emme pysty tekemään siitä täydennystilausta.
Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä:
Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan.
Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan...
Black lace -sarjassa on suomeksi ilmestynyt neljä kirjaa:
Alleyn, Fredrica : Cassandran salattu elämä (Gummerus, 1994)
Danson, Sophie : Intohimon kutsu (Gummerus, 1994)
Hope, Saskia : Kesytön Kate (Gummerus, 1995)
Pickford, Cherri : Sininen hotelli (Gummerus, 1996)
Kaikkia on saatavana Kyyti-kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi.
Sarja on kyllä jatkunut vuoden 1996 jälkeenkin, mutta kirjoja ei ole enää suomennettu. Englanninkielisenä sarjan kirjoja löytyy helpoiten verkkokirjakauppojen (mm. www.akateeminenkirjakauppa.fi, www.amazon.com) kautta, kirjastoissa niitä ei ole.
Annetta on italialainen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka on kristikunnan käytetyimpiä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia ja lyhentymiä. Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, joka tarkoittaa armoa.
Anna viettää Suomessa nimipäiväänsä 9.12. yhdessä Annen, Annin, Anun, Annikin, Annukan, Annikan ja Annelin kanssa. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä on mm. Annan ranskalainen muoto Annette. Annetta voi varmasti viettää nimipäiväänsä samana päivänä.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
http://en.wikipedia.org/wiki/Anna_(name)
Laulu on tanskalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Irene Mendelin. Laulu löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
Koulun laulukirja / toim. Aksel Törnudd. WSOY 1920, 3.p.
Laulun taika / toim. Jussi Ilvonen. Raittiuden ystävät 1977, 3.p.
Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
Sivulta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/lainavinkit/klassista_lapsille/
löytyy Kempeleen kirjaston kirjastonhoitaja Ulla Hirvosen tekemä suosituslista Klassista musiikkia lapsille.
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla ollaan tehty aiheluetteloita klassisesta musiikista. Niistäkin voi olla apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/21mviit.htm
Piki verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
voi hakea kyseisiä cd-levyjä asiasanoilla lapset ja taidemusiikki (vaihda nimekehaun kohdalle toinen asiasanahaku ja laita siihen toinen yllämainittu asiasana ja toinen asiasanahaun kohdalle). Tämä haku antaa pääasiassa vain kokoelmalevyjä, ja ei ole täysin kattava.
Suosittelisin tulemaan tai soittamaan pääkirjasto...
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Ilmeisesti ei ole. Tätä Yeatsin runoa ei löydy Lahden kaupunginkirjasto käännösrunouden runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Tietokannasta löytyy kyllä paljon muita Yeatsin runoja.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Ota yhteyttä kirjastoon, jonka omaisuutta kirja on. Olisiko tässä tapauksessa kyseessä Vallilan kirjasto? Sieltä kirjaa voidaan etsiä, jos väität palauttaneesi sen. Nide voidaan myös uusia, jotta ehdit etsiä sitä vielä kotoa. Jos kirjaa ei löydy mistään, voit korvata sen maksamalla kirjan hinnan.
Palautuneet kirjat eivät näy asiakkaan lainaustiedoissa.
Amazing grace on skotlantilainen kansansävelmä. Se on suomennettu ainakin nimellä Laupeuden ääni. Tieto on peräisin suomen kansallisdiskografiasta Violasta:
https://viola.linneanet.fi/
Runo on suomennettu ja se löytyy seuraavista antologioista:
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni
- Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa / toimittanut Maunu Niinistö
Tieto löytyi Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kuntien kirjastoissa ei lainattavia kappaleita kysymistäsi kirjoista näytä olevan. Kukkivat kummut -kirja löytyy lainattavaksi Oulun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista, ja Kotikuusen juurella on Åbo Akademin kirjaston kokoelmissa. Voit saada kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
