Kysymänne tarina löytyy Muumilaakson tarinoita -piirrossarjan jaksosta numero 32, Lampun henki. Siinä Niiskuneiti pyytää lampun hengeltä kaulakorua, jonka henki toimittaakin. Käy kuitenkin ilmi, ettei henki taio korua tyhjästä vaan on tuonut Niiskuneidille Vilijonkan korun.
Jakson tarina perustuu alkuperäisen Muumipeikko-sarjakuvan tarinaan Muumin lamppu, jossa tosin korun omistaja ei ole Vilijonkka vaan toinen naishenkilö.
Lampun henki -jakso on julkaistu dvd:llä nimeltä Lampun henki, jolta löytyvät lisäksi jaksot Kuuma lähde ja Kuplia. Muumin lamppu -sarjakuva on julkaistu albumissa Muumipeikko 9.
Taistelu sanan rinnakkaismuoto, jota on käytetty etenkin runokielessä.
Taisto nimen juuria voi hakea kahtaalta. Nimi on sota-ajan synnyttämä ja ilmeisesti peräisin itsenäisyystaistelun alkuajoilta. Toisaalta nimi on peräisin työväenliikkeemme varhaisvuosilta 1900-luvun alusta. Sen antamiseen lienee vaikuttanut työväenmarssin säe "tää on viimeinen taisto"
Lähteet:
Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Etunimet / Kustaa Vilkuna
Verkossa ei tosiaankaan vielä näy kirjaa, mutta sitä on kyllä hankittu Helmet-kirjastoihin, joten tulossa on. Varauksen voi tehdä heti kun Helmet-verkkopalveluun ilmestyy ensimmäinen nide näkyviin.
Tässä joitakin nuorten kertomus- ja novellikokoelmia. Voit varmaan vielä itse katsoa, ovatko nämä kaikki sopivia 6-luokkalaisille.
Cantervillen kummitus
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta koiraa
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta delfiiniä
Eläimet ja minä
Heyne, Isolde: Tsaske pilvenpoika ja muita kertomuksia
Kallioniemi, Tuula: Aleksanteri Suuri ja muita koirajuttuja
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka
Toivola, Ritva: Kummitusjuna
Toivola, Ritva: Panssarimyyrä ja muita kertomuksia
Toivola, Ritva: Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia
Vuorio, Maria: Olen nähnyt sellaisen
Vuorio, Maria: Siitä ei kukaan tiedä
Lisää kirjoja löytyy Lastusta. Tarkennetun haun aihehaulla "novellit" (rajauksena:...
Runo löytyy Pasilan pääkirjastosta ruotsiksi nimellä 'Vattenfallet' ja teoksesta :
FRÅN DUBBELÖRNEN TILL HAMMAREN OCH SKÄRAN: Rusk dikt från 200 år
JULKTIEDOT 1989
STAND NRO 91-7922-009-6
HEL LUOKKA 2.2
Viikin kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 27.10-11.11.08. Tästä syystä Viikki on väliaikaisesti poistettu varaustenhakulistalta. Lisätietoja saa Viikin kirjaston sivuilta osoitteesta www.lib.hel.fiIviikki/
Lyseonmäen koulusta löytyi kokoelmistamme kaksi kirjaa, joissa kummassakin on lyhyehköjä mainintoja opettaja Rauha Kaukaisesta:
Heinolan koulu 150 vuotta : lukioon johtavaa koulutusta 1847-1997, 1997
Spes Heinolae: sata vuotta lukio-opetusta Heinolassa 1905-2005, 2005
Molemmat kirjat lainattavissa/kaukolainattavissa Heinolan kaupunginkirjastosta
Kirjasta "Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja" löytyy singlelistat, jotka on julkaistu v. 1959 n. 1-3 kuukauden välein. Vuodelta 1959 on 8 erilaista listaa, joissa on sekä ulkomaisia että kotimaisia iskelmiä.
Vuoden 1960 "Mitä missä milloin" -kirjassa on artikkeli kauden 1958-1959 suosituimmista iskelmistä ja lista 17:stä suosituimmasta kotimaisesta äänilevystä (siis LP:stä).
Kyseessä on Edit Polonin säveltämä laulu Vanha Sanna. Laulun sanoittajaa ei tunneta.
Laulu löytyy esim. teoksista Kokoelma yksinlauluja III ja Yksinlauluja nuorisolle 3.
Vanha Sanna muori perunoita kuorii,
pienen mökin portahilla istuu katsellen.
Kuinka linnut lentää pesihinsä entää;
vanha Sanna kuorii hiljaa miettien.
Päivä kirkas loistaa
vaan ei voi poistaa
sitä surumieltä joka kasvoiss kuvastuu.
Muistaa päivän menneen,
hänelläkin ennen
oli aina ilomieli, naurusuu.
Isä silmät sulki
tyttö kauvas kulki,
yksin, yksin vanha Sanna
mökissänsä on:
Sydän kaipaa lasta
kaipaa ainokasta,
lapsi minkälaisen
sait sä kohtalon?
Etkö lapsi tunne
kulkisitpa kunne,
kuinka vanhan äidin sydän
kaihost' sykkiipi?
Avosylin lastaan,
äiti ottais vastaan.
Tyttö...
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
Tässä muutamia lukuvinkkejä:
Binchy, Maeve: useita suomennoksia, mm. Talo Dublinissa, Italian illat
Durrel, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni
Hawes, Annie: Extra virgin
Herriot, James: Kaikenkarvaiset ystäväni
Karon, Jan: Pappila keskellä elämää -sarja
Krüger, Kobie: Riistanvartijan perhe
Mayes, Frances: Toscanan auringon alla
Willet, Marcia: Rakkaus talviaikaan
Värityskirjoilla ei ole omaa kirjastoluokkaa, vaan ne ovat siinä luokassa, johon ne aiheensa puolesta kuuluvat. Monet värityskirjat ovat kuvakirjaluokassa, joka on YKL-luokituksessa luokka 85.2
Lupakysymyksissä voitte kääntyä Suomen Kirjailijaliiton toimiston puoleen, (09) 445 392 tai (09) 449 752 tai info@suomenkirjailijaliitto.fi, http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp
Luotettavaa tietoa tekijänoikeuksista saa myös Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta: http://www.kopiosto.fi/
Skypen sivuilla on sekä englanniksi että suomeksi erilaisia ohjeita. Siellä on myös kohta käyttöjärjestelmistä. Ohjeita löytyy esim. skypeä avattaessa kohdasta ohjeita. Tämäntyyppinen kysymykseen löytyy vastaus parhaiten joko Skypen omilta sivuilta, erilaisista keskustelulistoista tai toisilta käyttäjiltä.
Googlettamalla: skype ja keskustelu saa monenlaisia vinkkejä
Varastokirjasto sijaitsee Kuopiossa ja sen kotisivulla (http://www.nrl.fi/) kerrotaan näin: ”Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi Seinäjoen kirjastosta poistetaan joku kirja, niin me tarkistamme, että onko sitä jo varastokirjaston kokoelmissa. Jos ei ole, niin me lähetämme kirjan sinne. Varastokirjaston tavoitteena on vähentää kirjastojen tilantarvetta, kun harvemmin tarvitut kirjat voidaan varastoida keskitetysti.
Jos asiakas tulee kysymään...
Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä skannereita on asiakaskäytössä pääkirjasto Metson käsikirjastossa, Messukylän ja Pellervon kirjastoissa sekä Sampolan ja Hervannan tietotoreilla.
Koneille voi varata aikoja joko kirjastosta tai itse netin kautta osoitteessa https://netloan.tampere.fi/login.aspx. Skannerikoneiden numeroita: pääkirjaston käsikirjasto kone 8, Sampolan kirjaston tietotori 16S, Messukylän kirjasto 4S, Hervannan kirjaston tietotori koneet 11 ja 12.
Todellista Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei ole ollut olemassa, sillä kyseessä on nimimerkki, jota käyttivät useat eri kirjailijat kirjoittaessaan Neiti Etsivä- ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Suomeksi on ilmestynyt yhteensä 105 Neiti Etsivä -kirjaa (englanniksi 175) ja 17 Dana-tytöt -kirjaa (englanniksi 34).
Lisätietoja löytyy suomeksi esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene) .
Teoksessa Rusava, Paulo, Telkin teitä, malkin maita löytyy lyhyt laulu Pimpula, pampula, paimenpoika 5-kieliselle kanteleelle sovitettuna. Sanat kuuluvat näin "Pimpula, pampula, paimenpoika, aja sinä lehmäsi vettä myöten, käy itse kiviä myöten." Nuotit löytyvät myös partituurista Rautio Matti, Pikku pelimannit : Viuluduettoja.
Runon nimi on 'Naisen kuva' ja se löytyy ainakin tällaisesta teoksesta:
TEKIJÄ Szymborska, Wislawa
TEOS Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine
JULKTIEDOT Helsinki : Like, 2003 (Keuruu : Otava)
Liittoutuneiden (USA ja Iso-Britannia) maihinnousua ranskalaiseen Pohjois-Afrikkaan 8.11.1942 kutsutaan nimellä Operaatio Soihtu (eng. Operation Torch). Operaation tavoitteena oli avata Välimeri merenkululle ja vaikeuttaa akselivaltojen sotatoimia Euroopassa. Liittoutuneiden joukkojen vahvuus oli yhteensä n. reilu 100 000. Tarkat määrät vaihtelevat hieman eri lähteissä. Vastassa olleiden ranskalaisten joukkojen yhteismäärä oli n. 60 000. Wikipedian mukaan liittoutuneista kuoli taisteluissa noin 480 ja loukkaantui noin 720. Ranskalaisista kuoli noin 1350 ja loukkaantui noin 2000.
Suomenkielisiä, varsinkaan tarkkoja, lähteitä tästä operaatiosta en saanut käsiini. Englannin kielistä materiaalia löytyy sekä kirjoina että internetistä....
