Orimattilan kirjastossa kysymääsi kirjaa (,jonka nimi kokonaisuudessaan on Kunniamme päivät: Suomen sota 1939-40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina / toimittanut Maan turva ; [toimittanut Toivo Rautavaara ja Juhani Konkka]) ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea se löytyy. Voit saada kirjan kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen opettavainen satu nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siinä perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Teoksessa Tekniikan kemia (2008) sanotaan, että vetyä (H - hydrogenium)esiintyy vapaana kaasuna vähän, mutta se muodostaa enemmän yhdisteitä kuin mikään muu alkuaine. Se on kevein alkuaine ja sen reaktioissa tarvitaan aina joko korkea lämpötila tai katalyytti, joka nopeuttaa reaktioita.
Nestemäistä vetyä eli nestevetyä käytetään nykyisin kantorakettien polttoaineena. Nestevedystä käytetään lyhennettä LH2. Lyhenne tulee siitä, että neste on englanniksi liquid ja vapaa vety on tavallisesti molekulaarisessa H2 muodosssa mistä nimen H2-osa. Tällaisia ajoaineita voidaan varastoida vain kylmänä ja siten vain rajallisen ajan ennen laukaisua. Nestevedyllä jäähdytetään moottorin suutinta ennen sen polttamista, tavallisesti nestehapella. Tuloksena...
Sisäasiainministeriön ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön ylläpitämän Kodin turvaopas -sivuston sähköpaloja käsittelevässä osuudessa neuvotaan sammuttamaan kaikki kodinkoneiden palot seuraavasti: "Ensimmäiseksi on irroitettava pistotulppa pistorasiasta tai katkaistava sähkö koko asunnosta. Palo voidaan sammuttaa sammutuspeitteellä, jauhesammuttimella tai paksulla matolla. Ellei tilannetta hallita itse, soitetaan hätänumeroon 112 ja palokunta tulee paikalle."
Sähkökiukaasta kerrotaan lisäksi näin: "Sähkökiukaan sisällä lämpötila on 500 - 600 astetta ja yläpuolella katossa 140 astetta. Moni tulipalo on syttynyt pyykin kuivaamisesta kiukaan yläpuolella. Pyykkiä ei saa koskaan kuivattaa kiukaan yläpuolella. Valmistajan tulee kiinnittää...
Runo löytyy suomennettuna ainakin Maailmankirjallisuuden kultaisesta kirjasta, osa 3: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, s. 478.
Lähde: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Hei!
Kaukopalvelupyynnön voi jättää sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm olevalla lomakkeella.
Pyynnön voi käydä tekemässä myös jossakin kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Kysymänne kirja löytyy ainakin Kouvolan ja Kotkan
kaupunginkirjastoista. Piki-kirjastoista sitä ei löydy.
Etälainaus eli kaukolainaus onnistuu niin että otat yhteyttä lähimpään kirjastoon joka pyytää teoksen kaukolainaksi täältä Kouvolasta. Kaukolainoja ei lähetetä suoraan asiakkaalle vaan se on kirjastojen välistä toimintaa.
Näillä alkusanoilla ei ainakaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löydy joululaulua. Onko sinulla laulusta muuta tietoa, esim. kuka sitä on esittänyt tai missä olet ko. laulun kuullut?
Etelä-Vantaan shakki järjestää junioritoimintana http://www.shakki.net/kerhot/EtVaS/ Shakki.netista osoitteesta http://www.shakki.net/pelaaminen/kerhot/ löytyy lista suomalaisista shakkikerhoista, joista voi kysyä nuorille suunnatuista shakkikerhoista. Asiaa voi tiedustella myös Suomen Keskusshakkiliittosta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/
Kouluilla voi olla myös omat kerhonsa.
Tietoa shakkiturnauksista ja niihin ilmoittamisesta löytyy Shakki.netistä http://www.shakki.net/pelaaminen/turnaukset/kutsut.html sekä Suomen Keskusshakkiliiton sivuilta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/kilk2008.htm ja http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/kilk2009.htm
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Eräpäivätiedotepalvelu käynnistetään uudestaan ensi vuonna. HelMetin etusivulla on tästä kertova tiedote.
Pahoittelemme katkoksesta aiheutuvaa haittaa.
Lainojen palauttaminen tai uusiminen ajoissa on aina asiakkaan vastuulla. Kirjaston tarjoama lisäpalvelu, kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä sähköpostiin lähetettävä eräpäivätiedote, ei poista tätä asiakkaan vastuuta.
Eräpäivien noudattaminen on myös tehty mahdollisimman helpoksi, koska
ajantasaista tilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta ja lisäksi asiakas saa lainoistaan eräpäiväkuitin.
Seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi voit toki keskustella...
Terho Itkosen teoksessa Uusi kieliopas (Tammi, 2000) kerrotaan, että s-loppuisten, alkuperältään vieraskielisten erisnimien taivutuksessa on kirjavuutta. Vanhan ajan nimet, jotka ovat usein kreikkalaisperäisiä, noudattavat yleensä taivutustyyppiä Hellas: Hellaan (poikkeuksiakin on, esim. Midas: Midaksen). Suomen kieleen "kotoistuneet" erisnimet, joita ei enää välttämättä tunnista alkuperältään vieraskieliseksi, voivat taipua kahdella eri tavalla: Tuomas: Tuomaan tai Tuomas: Tuomaksen. Molemmat taivutustyypit ovat siis oikein. Joulukuun 21. päivästä käytetään vakiintunutta muoto Tuomaan päivä (ks. Nykysuomen sanakirja V-VI, WSOY 1990). Lisätietoa s-loppuisten erisnimien taipumisesta löytyy Itkosen teoksen lisäksi esimerkiksi Timo Sorjosen...
Kirjan tekijänoikeuksiin liittyviä merkintöjä voi olla erilaisia, cop. on lyhenne sanasta copyright tai copyrighted. Merkintä ilmaisee ajankohdan, jolloin teoksen tekijänoikeudet on rajattu. (Lähteet: The Cassell Dictionary of Abbreviations, 1996 ja Niiranen, tekijänoikeuden tietosanakirja, 1998.)
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Kyseessä lienee Bazar-kustantamon 2008 julkaisema John Boynen teos "Poika raidallisessa pyjamassa" (suom. Laura Beck). Kirjan sisältöä kuvaillaan mm. seuraavilla sanoilla: ystävyys, pojat, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit, Auschwitz.
Dani on Dan-nimen tavoin lyhentymä nimestä Daniel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumala on tuomarini". Dan-nimeä voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, jolloin merkitys on "tuomari". Irlannin mytologiassa Dan on äitijumalatar, ja nimen iirinkielinen merkitys on "tummatukkainen".
(Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimirja WSOY 1999)
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Tällaista tiedostoa ei tiettävästi ole olemassa. Arkistolaitoksen sivuilta löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto:
(http://kronos.narc.fi/menehtyneet/)
Tietoja Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä suomalaisista. Tietokannasta löytyy yli 95 000 henkilöä, joita voitte etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai vaikkapa kunnittain. Palvelu mahdollistaa tietojen hakemisen myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan.
Lisätietoja sotiamme koskevasta verkkoaineistosta saa mm. Makupalat -Talvisota - jatkosota 1939-1945.
(http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3755aa43-82e8-4adb-bf34…)
Painettuna löytyy melko laaja kirjasarja: Suomen rintamamiehet 1939-45. Pääosin divisioonittain jaotellusta...
