Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi...
Molemmat nimet ovat kauppamerenkulkijoiden antamia ja kumpainenkin niistä liittyy nimen sisältämään vuotuisjuhlaan. Joulusaaren nimesi brittiläisen Itä-Intian komppanian palveluksessa ollut hollantilainen kapteeni William Mynors nähtyään tämän jo aiemmin löydetyn saaren jouluaattona 1643. Pääsiäissaaresta puolestaan tuli Pääsiäissaari siksi, että kolme hollantilaisen Länsi-Intian kauppaseuran alusta osui amiraali Jacob Roggeveenin johdolla tälle karttoihin merkitsemättömälle saarelle pääsiäispäivänä 1722.
Lähteet:
Maailmantieto. 4, Islanti–Jugoslavia
Thor Heyerdahl, Pääsiäissaari : arvoitus ratkeaa
Patricia Schultz, 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihausta ei löydy yhtään "käyttäjää" kummallekaan muodolle ko. nimestä eikä sitä myöskään löydy Sukunimet-teoksesta.
Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, joka kuitenkin näkyy olevan kesätauolla 6.8.2023 asti.
Lehmänlanta sisältää paljon erilaisia mikrobeja. Haitallisia bakteereja ovat muun muassa voihappobakteerit, Bacillus-bakteerit ja enterobakteerit. Enterobakteerit kuuluvat Enterobacteriaceae-heimoon, johon kuuluu mm. Escherichia, Salmonella, Enterobacter ja Yersinia -sukuja. Tavallisimpia näiden bakteerien aiheuttamia sairauksia ovat ruokamyrkytykset ja muut ripulina ilmenevät suolistotulehdukset.
Enin osa lehmänlantaa käsittelevästä kirjallisuudesta näyttää keskittyvän sen jatkokäyttöön, enkä tutkimistani lähteistä onnistunut löytämään seikkaperäistä selvitystä lannan bakteeristosta. Tuoreen sonnan bakteeripitoisuus voi olla peräti 1010–1013 kpl/g. Tunnettuja bakteerilajeja siinä on yli 60. Näiden osuus lannan bakteeristosta on noin 80...
Japanilaisen Sanrion luomista hahmoista on helmet-kirjastoissa saatavissa muutamia Hello Kitty -sarjakuvia ja kuvakirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shello%20kitty__Ff%3Afacetm…
Hello Kitty -hahmo Kuromista ei ole erillisiä kirjoja helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Renatta tai Renata -nimellä tunnettu laulu on alun perin espanjankielinen ja Alberto Cortezin tekemä. Suomeksi sen on levyttänyt Four Cats -yhtye vuonna 1962 Jaakko Salon kääntämänä.
Laulun sanat vaihtelevat hieman esityskielen mukaan, mutta pääasiassa laulaja kertoo ihastuksestaan Renatta-nimiseen naiseen ja ylistää hänen kauneuttaan.
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Kappale on Hullujussin Rope ja Kake vuodelta 1975. Laulu tosin alkaa sanoin "Ihmejätkät Intiasta, molemmilla hymy nasta", kysymyksen säkeet tulevat vasta tämän jälkeen.
Rope ja Kake - YouTube
Isä meidän navajon kielellä: https://www.wordproject.org/bibles/resources/our_father/n/NihiTaa'_nava…
Löydät Isä meidän -rukouksen monilla eri kielillä alla olevilta sivustoilta. Voit hakea itse hakemistosta rukousta haluamallasi kielellä.
https://www.wordproject.org/bibles/resources/our_father/in_many_languag…
https://ministrants.com/lords-prayer.php (tällä sivulla osa myös ääniraitoina)
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet ovat luettavissa Pasilan kirjastossa ja mikrofilmien lukulaitteelle täytyy etukäteen varata aika Varaamon kautta, tästä linkistä löytyvät ohjeet: Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet | Helmet
En kuitenkaan löytänyt Savon Sanomia Pasilan mikrofilmattujen lehtien listasta, joka löytyy täältä: mikrofilmatut lehdet.pdf
Kansalliskirjastosta sen sijaan löytyy mikrofilmillä Savon Sanomat: savon sanomat | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Suosittelen siis vierailua Kansalliskirjastossa, yhteystiedot ja aukioloajat näet täältä: Etusivu | Kansalliskirjasto
Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa käydä kirjastostasi...
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat...
Kirjastojen kokoelmista löytyviä 1800-luvusta kertovia teoksia ovat esimerkiksi:
Santeri Ivalo: Aikansa lapsipuoli
Väinö Kataja: Nälkätalvena
Joel Lehtonen: Punainen mylly
Anni Blomqvist: Luoto meressä
Ritva-Elina Pylväs: Alisa : Väylän tytär
Kaari Utrio: Familia : eurooppalaisen perheen historia 5, Lapsen vuosisata 1800-luku
Carl Masterton: Hovimäki : Heräämisen aika (Hovimäki-sarjan 3. osa)
Raija Oranen: Aurora
Lisää lukemista voit etsiä Kirjasammon 1800-luvun kirjailija- ja kirjaluettelosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj:http%253A%252F%252Fwww.ku…
Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.
Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:
Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.
Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista Jouni (Jovdna,...
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös runo Koti s. 305, jossa...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei pysty etsimään tietoja kyseisestä riikinkukosta.
Esineestä kannattaa lähettää kuvat taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä arvoa.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Musiikin käytöstä opetustoimessa säädetään Tekijänoikeuslaissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P14. Pykälissä 14,14a ja 21 käsitellään musiikin käyttöä opetustoimessa. Pykälässä 21 lukee: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Musiikin soittaminen opetustoimessa on siis nähdäkseni sallittua. Tekijänoikeutta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia asiantuntijoilta Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Jalkapallokenttien hoitoon käytetään nykyään paljon enemmän aikaa, rahaa ja erilaisia tekniikoita. Jotta ruoho pysyisi hyvänä, pitää huolehtia esimerkiksi oikeanlaisesta valaistuksesta, kastelusta ja tuuletuksesta. Myös ruoholajit pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi kentällä käytetään keinotekoista ruohoa tukemassa oikeaa ruohoa.
Lisää tietoa (englanniksi): https://www.topendsports.com/sport/soccer/field-science.htm
