Huomenta!
Sinun sadunkuulijasi ovat todella pieniä. Suosittelisin heille kuvakirjoja, joissa on suuria värikkäitä kuvia. Paksulehtiset muotoonleikatut kirjat ovat myös hyviä noin pienille. Satukokoelmista suosittelisin Satusaari-sarjaa(ilm. 2004) Siihen kuuluu useita kirjoja, joista voisi valita tarinoita. Kuvakirjoista on myös tehty kokoelmia esim. Grindley: Ystävyys on suuri onni, samoin
Satumaassa-sarja, jossa on hyvin maineikkaita tekijöitä.
Olemme täällä kirjastossa huomanneet, että pienten satutuokiot voisivat kulkea tietyssä, samassa rytmissä. Alku voisi olla aina samanlainen. Ehkä käsinukke voisi aloittaa hetken. Kenties joku vaate, jonka voisit pukea päälle satuhetken alkaessa ja sitten lopussa voisit riisua pois. (Hieno hattu,...
Nimi Räihä on ollut vanha nimi Karjalassa ja Savossa. 1500-luvulta tiedetään mm. kylännimet Räihänvaara ja Räihälä (Reicheleby). Henkilönnimestäkin on mainintoja jo 1500-luvulta esim. muodossa Reijen, Reihe ja 1600-luvulla Karjalassa Räihä, Räihänen.
Räihä-sana merkitsee riehakasta, mikä saattaa olla nimen taustalla. Myös jokin ortodoksinen ristimänimen muunnos (esim. Räihä Jenneijeff, 1600-luku, Sortavala) saattaa olla tämän sukunimen taustalla.
Lähde Mikkonen, Seija - Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Helmet-kirjastoihin kirjaa Naiset ja raha : matkalla arjen vaurauteen / Simonen, Leila on hankittu yhteensä 27 kappaletta. Niteet eivät vielä ole saapuneet toimipisteisiin. Varauksen voi tehdä heti, kun niteitä näkyy Helmet-aineistohaussa. Kannattaa siis seurata Helmet-hakua aktiivisesti. Kirjaa ei voi kaukolainata, koska se on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Suomeen tulleista Romanian romaneista löytyy netitse luettavia lehtiartikkeleita ainakin englanniksi ja saksaksi:
http://www.hs.fi/english/article/Beggars+on+their+knees+cause+consterna…
http://yle.fi/uutiset/news/2008/04/finlands_roma_discuss_situation_of_r…
http://www.iht.com/articles/reuters/2008/08/07/news/OUKWD-UK-EUROPE-ROM…
http://libidopter.twoday.net/stories/5435447/
Sisäasianministeriö julkaisi vuonna 2008 julkaisun nimeltä Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta, jossa on englanninkielinen tiivistelmä. Julkaisu on lainattavissa mm. Eduskunnan kirjastosta.
Suomen hammaslääkärilehden numerosta 2005:4, s. 208-211 löytyi artikkeli: Paikallispuudutuksen komplikaatiot (kirjoittajat Johanna Säkkinen, Mia Huppunen, Riitta Suuronen). Siitä selviää, minkätyyppisiä komplikaatioita puudutuksessa voi ilmetä: toimenpiteen aikana voi puudutusneula katketa, potilas voi olla yliherkkä puudutusaineelle, puudutusainetta voidaan laittaa liikaa tai puudutusaine ei tehoa. Missään em. tapauksissa kuulonmenetyksestä ei puhuta. Myös toimenpiteen jälkeen komplikaatiot ovat mahdollisia: voi syntyä hematooma (kudoksiin vuotaa verta), voi syntyä leukalukko tai voi tulla poikkeavia tuntoaistimuksia ja hermosärkyjä. Puudutusaineen joutuminen silmäkuopan alueelle tai silmän lihasten hermojen läheisyyteen voi aiheuttaa...
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Internetistä osoitteesta http://www.cissehammar.com/Lukupiiri.htm löytyy tietoa kirjallisuuspiirin perustamisesta ja monesta siinä huomioitavasta seikasta.
Salla Simukasta löydät tietoja teoksesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa. 2004.
Salla Simukan kirjailijaesittely on mukana myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämässä Sanojen aika -kirjailijatietokannassa. Sanojen ajan lähteitä-osiossa on lisäksi linkkejä muihin häntä käsitteleviin esittelyihin ja haastatteluihin. Sanojen aika –tietokanta on osoitteessa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Lehtiartikkeleita ja –haastatteluja:
Hietaniemi, Helena: Remonttia ja juoksulenkkejä. Kodin kuvalehti 2007 : 20, s. 30-35. (Haastateltavina tutkimussuhteeri Riitta Pasanen ja tytär, kirjailija-suomentaja Salla Simukka).
Nummenpää, Kaisa: Tyttörakkaudesta kiihkotta. Nuorisotyö 2005 : 5, s. 20-21. (...
Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin:
Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-...
Frågor
Hvart flyger vinden / i sommarns qväll?/ Hvart smyger doften,/ Hvart vaggar vågen/ Så klar, så säll?
Hvart ilar molnet/ På fästet, säg?/ Och nattens stjerna,/ Som skyms af molnet,/ Hvart går dess väg?
Säg, menskolifvet,/ Hvad famnar det?/ Förloradt, mattadt/ Och slocknadt slutligt,/ Hvar hamnar det?
Jouko Turkan tv-sarjan "Seitsemän veljestä" (vuodelta 1989) kaksi ensimmäistä osaa löytyvät ainakin Tampereelta, Oulusta, Hämeenlinnasta ja Mikkelistä. Kaikki ovat maakuntakirjastoja, joten niistä kaukolainoja saa muualle Suomeen varsin näppärästi. Voitte kysyä veljeksiä kaukolainaksi oman kotikirjastonne kautta.
DVD-levylle Turkan metsäläisten temmellystä ei ilmeisestikään ole vielä tallennettu.
Turun kaupunginkirjaston Uutistorilta on saatavilla vanhoja Helsingin Sanomia mikrofilmeinä. Tällä hetkellä Uutistorilta on heti saatavilla Helsingin Sanomia mikrofilmeinä 23.12.1993 alkaen. Tätä vanhemmista mikrofilmeistä täytyy tehdä varastohakupyyntö vähintään päivää ennen mikrofilmien lukua, viikonloppuisin varastohakuja ei tehdä. Mikrofilminlukulaitteisiin kannattaa varata aika etukäteen Uutistorin numerosta 02-2620621.
Uuno Kailas on kirjoittanut runon nimeltä "Valkoinen lintu", joka alkaa säkeillä: "Se valkolintu povessain / asusti kauan, pesässään."
Runo löytyy ainakin seuraavista valikoimista Kailaan kynäilyjä:
- Ja tomust' alkaa avaruus: valikoima Uuno Kailaan runoja. Karisto, 1984.
- Runoja: Tuuli ja tähkä; Purjehtijat; Silmästä silmään; Paljain jaloin; Uni ja kuolema. WSOY, 1932 (1. painos).
Runo muuten tunnetaan myös nimellä "Paennut lintu" ja hieman toisin sanoin. Ensimmäiset säkeet kuuluvatkin: "Paennut lintu, povessain / se asui kauan, pesässään. / Ei sitä nähnyt yksikään, sen tunsin minä vain." Tässä muodossa runo ilmestyi kokoelman Silmästä silmään (1926) ensimmäisessä painoksessa.
Alkuperäisessä asussaan "Paennut lintu" sisältyy Kailaan...
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
"Flying buttress" -tokaisun taustalla on Churchillin usein siteerattu vastaus, jonka hän antoi kysymykseen, pitääkö hän itseään kirkon tukipylväänä ("pillar of the church"). Churchillin mukaan hän on suhteessa kirkkoon enemmänkin kuin rakennuksen tukikaari ("flying buttress"), koska hän kannattaa sitä ulkoapäin. ("I support it from the outside.")
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu. William Carlos Williamsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Kevät ja kaikki: runoja vuosilta 1917-1962 (1999). Siinä runoa ei ole. Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/) kautta löytyy tieto monista hänen runosuomennoksistaan eri antologioista ja lehdistä. Kysymäsi runo ei ole näiden joukossa.
