Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneissa tietoturvan taso on varsin korkea (henkilökohtaiset tilat, keskitetty tiedostojen tarkastaminen virusten varalta yms.). Internet on kuitenkin täynnä tiedostoja, joiden tarkistaminen on lähes mahdotonta, joten jos internetistä lataa tiedostoja, kannattaa koneessa olla tietoturvaohjelmistot. Vaikka Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneet on suunniteltu erittäin turvallisiksi, eivät nämä välttämättä tunnista ja poista haittaohjelmia. Näin ollen ne voivat siirtyä asiakkaiden omiin tietokoneisiin tiedostoja siirrettäessä.
Vaikka markkinoilla on monta maksullista versiota erilaisista tietoturvaohjelmista, löytyy myös ilmaisohjelmia. Näitä löytyy esim. Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään...
Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
Meeri-nimen pohjana on Mary, joka puolestaan on englantilainen muoto nimestä Maria. Maria taas on alkujaan heprealais-aramealainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa - mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Apinat kuuluvat eläinkunnan luokittelussa kädellisiin.
Kädellislajien todellinen määrä on kuitenkin epävarma, sillä esimerkiksi apinayhteisöjä asuu eristettyinä saarissa, sademetsissä tai vuorilla. Maailman luonto teoksen mukaan apinalajeja on 200 ja puoliapinoita yli 50 lajia.
Maailman luonto, Nisäkkäät, Weilin+Göös, 1998.
Katso myös:
Eläinfysiologian dosentti Seppo Turusen artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/turunen.pdf
Korkeasaaren paviaanien kohtalo vuonna 2004 herätti paljon keskustelua ja useampi taho ryhtyi myös toimiin, jotta paviaanit voitaisiin pitää Korkeasaaressa.
Asiasta kirjoitettiin yleisönosastoissa ja asian tiimoilta käytiin keskustelua myös kaupungin ylimmässä hallinnossa.
Mainostoimisto Bob Helsinki palkkasi...
Suomen Standardoimisliiton julkaisema Rakennusmaalaus, sanasto (SFS 4574, 1980) lienee kattavin Suomessa julkaistu yksinomaan rakennusmaalaukseen keskittynyt sanasto.
Rakennusalan yleissanastoissa on usein mukana myös maalaamiseen liittyvää sanastoa. Tällaisia teoksia ovat esim. Rakennusalan sanakirja : suomi-englanti-viro (Rakennusinsinöörien liitto, 1994) ja Irma Lehtipuun Englantilais-suomalainen asunto- ja rakennusalan sanasto (Otava, 1979).
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa Tekniikan sanastokeskuksen ylläpitämä TEPA-termipankki osoitteessa http://www.tsk.fi/tepa/ Termipankkiin on viety mm. Färg- och lackteknisk ordlista (1988), joka sisältää maalialan termejä. Termien käännökset löytyvät useilla kielillä, mutta määritelmät...
Kirjasta Nummelin, Juri: Eemu, Ukri ja Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä löytyy seuraava tieto:
"Mino viittaa joko kreetalaiseen kuningas Minokseen tai labyrintin pelottavaan härkäpäiseen hirviöön, Minotaurukseen. Oli miten oli, nimeä on annettu yhteensä 17 kappaletta, joista yksi on ollut nainen. Etelä-Euroopassa nimi on yleinen miehen etunimi. Firenzen koulun kuvanveistäjä Mino da Fiesole."
Muut etunimiä käsittelevät kirjat eivät tunnista Mino-nimeä. Tuo em. kirja on ilmestynyt vuonna 2005, joten lukumääräisesti Mino-nimisiä saattaa tällä hetkellä olla enemmän kuin tuo 17.
Jos vielä oot vapaa ei ole käännöskappale. Alkuperäinen Sävel on Toivo Kärjen ja sanoitus Juha Vainion. Tiedot löytyvät Suomen äänitearkistosta: http://yle.fi/aanilevysto/firs/
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista ei ainakaan vielä löydy kyseisen laulun nuotteja. Katsoin myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta, enkä löytänyt niitä sieltäkään. Laulun nuotit ovat ainakin julkaisussa Soi 3-4 (Rami-Jussi Ruodemäki et al.). Tätä teosta on ainakin Turun ja Porvoon maakuntakirjastoissa, joista se voidaan kaukolainata. Kaukolainaus voidaan tehdä oman lähikirjaston kautta täyttämällä kaukolainahakemus.
Valitettavasti näyttää siltä, että Dave Lindholmin laulua "Pieni ja hento ote" ei ole julkaistu nuottina. Ainakaan sitä ei löydy edes Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Laulun teksti ja kitarasoinnut kuitenkin löytyvät julkaisusta Biisi 2/82 (Helsinki : Johanna Kustannus, 1982):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/X%22pieni+ja+hento+ote%22&searchsco…
Suoria, selkeitä käännöksiä ei kaikista kysytyistä termeistä löytynyt.
"Pastern" on käännetty sanakirjoissa joko "vuohinen" tai "vuohisluu".
Wikipedian mukaan kuitenkin "The pastern is a part of the horse between the fetlock joint and the hoof" eli sijaitsee vuohisen ja kavion välissä. Edelleen "The pastern consists of two bones, the uppermost called the "large pastern bone" or proximal phalanx, which is located just under the fetlock, and the lower called the "small pastern bone" or middle phalanx, located between the large pastern bone and the coffin bone (also see Equine forelimb anatomy)".
"Ergot" on jotain joka kasvaa ja jota voi trimmata, katso esim. http://horses.about.com/od/partsofthehorse/g/ergot.htm
"Gaskin" - katso http://...
Teos on vasta ilmestynyt suomeksi käännettynä ja se on kyllä tilattu kirjastoihin, mutta ei ole vielä saapunut. Kyllä se pian tulee. Sitten kun kirjaa löytyy kirjastoista voitte varata sen netistä osoitteesta http://www.helmet.fi kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun avulla (tunnusluvun saa kirjastosta)
Helsingin Sanomat uutisoi 23.12.2008, että "korkeakoulutetuille esitetään oppisopimuksen tapaista täydennyskoulutusta, jossa lisäoppi saataisiin työssä. Opetusministeriön työryhmän mukaan koulutus voitaisiin käynnistää jo ensi vuonna." Ainakaan vielä tämä siis ei ole mahdollista.
Yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksissa sanotaan kuitenkin, että "työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön. Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita."
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kannattaa tutustua kirjastot.fi-sivustolle koottuihin koulutus- ja opiskelutietoihin ja etsiä sieltä itselle sopiva väylä....
Hei, valitettavasti Anna-Leena Härkösen sähköpostiosoitetta ei löydy. Ehkä palaute menee perille hänen kustantajansa Otavan kotisivujen kautta: www.otava.fi, siellä kohdassa Ota yhteyttä on alempana Anna palautetta -otsikko.
Anna-Leena Härkösellä ei ilmeisesti ole ihailijakerhoa, jonka kautta posti saattaisi mennä perille.
Attenborough’n ohjaama hieno ”Huuto vapaudelle” on jo onneksi tallennettu DVD-levylle. Elokuvaa taitaa tosin olla saatavilla vain yhdessä verkkokaupassa – ja erittäin niukasti! Tiedot löytyvät Googlen avulla sanoilla: ”huuto vapaudelle” attenborough dvd. Voitte myös tehdä DVD-versiosta hankintaehdotuksen omassa kotikirjastossanne. Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat ehdottaa hankintoja sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kävin läpi kaikki Suomen suurimmat kirjastoluettelot sekä Fennica-kansallisbibliografian. En löytänyt yhtään suomennettua teosta tai teoksen osaa Joseph Delteililtä. Hänen teoksiaan ei ole siis julkaistu suomen kielellä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta löytyi kaksi ranskankielistä teosta: "Le Mal De Coeur" ja "Mes Amours".
Valkopukuinen nainen on erillinen teos. Sen sijaan Salaperäinen nainen ja Naisen haamu ovat yksi ja sama teos. Naisen haamu ilmestyi suomeksi 1880 ja suomentaja oli A.O.F., Salaperäinen nainen ilmestyi suomeksi 1919 ja suomentajana oli Niilo Lehto. Valitettavasti en saanut selvitettyä alkuperäisteoksen nimeä, kirjoissa alkuper. englanninkielistä nimeä ei mainita.
Wilkie Collinsin englanninkieliset teokset löytyvät sivuilta:
http://www.wilkiecollins.com/
Kirjastoista löytyy runsaasti saksan kielikursseja, joista varmasti hyvinkin monet soveltuvat sinun tarpeisiisi. HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) voit etsiä niitä hakusanoilla "saksan kieli kielikurssit" (ilman lainausmerkkejä vapaassa sanahaussa). Napsauttamalla kutakin nimekettä voit tarkastella niiden tarkempia tietoja; useimpien kohdalla on selostettu, millaisiin tarkoituksiin mikin niistä soveltuu ja mikä niiden taso on. Listasta näet myös jo suoraan, millainen tallennemuoto on kyseessä. Nykyisin suurin osa kielikursseista on CD-tai CD-ROM -muodossa, C-kasettihan on väistyvä tallennustapa.
Tässä vielä suora linkki hakutulokseen, järjestettynä uusimmasta vanhimpaan:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X?saksan+kieli+...
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
