Runo Hönttä-Lönttä on ruotsalaisen Brita af Geijerstamin tekemä. Se löytyy ainakin Aarteiden kirjan 2-osasta Kerro äiti! Tämä 50-60-luvuilla suosittu kirjasarja löytyy kirjaston varastosta.
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
Kysymyksestä ei oikein käy ilmi, minkälaisia ohjeita tarvitset kannettavasi käyttöön. Jos kone toimii muuten, mutta tarvitset siihen tietoliikenneyhteyden, kannattaa ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Alla on esimerkkejä yrityksistä, joiden sivuilta löytyy tietoa kiinteistä ja langattomista laajakaistayhteyksistä. Niiden sivuilla on myös tarkempia asennus- ja käyttöohjeita sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
http://www.welho.fi/yksityisille/laajakaista/tabid/155/Default.aspx
http://www.elisa.fi/laajakaista/
http://www.sonera.fi/Laajakaista/
http://www.dna.fi/Yksityisille/Laajakaista/dnalaajakaista/Sivut/Default…
Suomen kansallisbiografia on internetissä käytettävissä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen asiakaskoneilla http://www.kansallisbiografia.fi
Kirjoittakaa hakuruutuun Wiklund. Voitte tulostaa artikkelin. Suomen kansallisbiografia on myös useissa kirjastoissa kirjana käsikirjastossa. Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Helmet-kirjastojen kokoelmista voit etsiä kirjoja Etelä-Afrikasta käyttämällä tarkennettua hakua, linkki löytyy sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Hae sanalla "etelä-afrikka", valitse alasvetolaatikosta "tietokirjat", rajaa aineistoksi kirjat ja halutessasi kieleksi "suomi". Näin saat 69 viitettä, joita klikkaamalla saat sitten selville saatavuuden eri kirjastoissa.
Jos haet tietoa Internetistä, kannattaa käydä läpi valmiiksi koottuja linkkejä (googlettamalla sanalla "Etelä-Afrikka" tulee liikaa sekalaista tietoa).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen (lähinnä englanninkieliset) linkit:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3f9c546c-2aaa-4fed-8108…
Suomi-Etelä-Afrikka-seura:
http://www.afrikka.net/
Seuran...
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX -tietokanta antaa haulla pk-yritykset laatu* (* merkki laajentaa hakua katkaisten sanavartalon) muutamia viitteitä, esim:
Kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittausjärjestelmän rakentaminen elintarvikealan pienyrityksen käyttöön : esitutkimus / Miia Laaksonen, Sari Forsman, Helena Immonen, Julkaistu: Helsinki : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2004
Andersson, Paul
Laatutoiminta suomalaisissa yrityksissä, 2004; verkkoversiona sivulla http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/4035EB9EE20E0041…
Teoksessa kerrotaan mm. erilaisista laatujärjestelmästandardeista.
ISO 9001 pk-yrityksille : mitä tehdä : ohjeita tekniseltä komitealta ISO/TC 176, Julkaistu: Helsinki : Suomen...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla nainen on varmoja etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sana on johdos samasta vartalosta, joka esiintyy verbissä naida. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanalla on vastineita myös ugrilaiskielissä, esimerkiksi mansin naj "rouva, jumalatar, ruhtinatar" ja hantin samaa merkitsevä näj ja sanavartalon suomalais-ugrilaiseksi asuksi on rekonstruoitu naje. Tätä on arveltu johdokseksi kantauralilaisesta, alkuaan indoeurooppalaisesta vartalosta näxi-. Kuten verbi naida, myös nainen on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen. Vanhimmassa kirjakielen muodossa nainen oli kuitenkin harvinainen...
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kirjastot ovat laatineet yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia kirjalistoja, joiden pohjalta oppilaat suorittavat lukudiplomeita. Hämeenlinnan lukudiplomin kirjalistat löytyvät osoitteesta:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/Lukudiplomi/diplistat.htm
Eteläsavolainen lukukettu taas löytyy osoitteesta:
http://www.juwanet.org/kirjasto/lukudiplomi/
Helsingin kaupunginkirjaston lastensivuilla seikkailee Kirviö, joka antaa lukusuosituksia osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/lukemista/
Opetushallituksen ylläpitämä Netlibris löytyy osoitteesta:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
Kaikilta listoilta löytyy sekä kotimaista- että käännöskirjallisuutta.
Lukemisen riemua!
Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Asia selvinnee parhaiten vertaamalla elokuvan sisältöä Maria Montessorin kirjoitettuun elämäkertaan - tosin näissäkin kirjoittaja on tietysti saattanut käyttää jonkinlaisia kirjallisia vapauksia, joten ehdotonta totuutta ei liene mahdollista selvittää.
Yhtään Montessorin elämäkertaa ei näytä suomennetun, mutta HelMet-kirjastosta löytyy englanniksi seuraava teos:
Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi tämä:
Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1512015~S9*fin
Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa Montessorin elämästä:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/...
Kyseinen runo löytyy Sirkka Turkan kokoelmista "Vaikka on kesä" (Tammi 1983) ja hänen kootuista runoistaan "Runot 1973-2004" (Tammi 2005) Varsinaista nimeä runolla ei ole.
Tälle termille ei tiettävästi ole omaa suomenkielistä termiä käytössä ainakaan puolustusvoimissa. Naamiomaalaus on osa aluksen maastouttamista ja se toteutetaan Suomessa joko kesä- tai talvinaamiointimaalauksena. Käytössä on "yleistermi" naamiomaalaus sekä kuviollinen naamiomaalaus tai kuvionaamiomaalaus. Maalaus tehdään yleensä kolmella eri värillä ja muodoltaan erilaisista värikentistä.
Helsingin kaupungintalo on historiansa aikana vaihtanut väriä moneen kertaan. Alkuperäinen Engelin valitsema väri oli keltainen. Tämän jälkeen se on ollut valkoinen, vaaleanruskea, rosa, vaaleankeltainen, harmaa ja vaaleansininen. Vaaleansiniseksi se maalattiin vuonna 1970 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä. Haalistunut väri maalattiin uudelleen vaaleansiniseksi vuonna 1998. Kaupunginmuseo ja museovirasto katsoivat tuolloin, että julkisivun väri oli valittava edellisinä vuosikymmeninä käytettyjen - harmaan, sinisen tai siniharmaan - joukosta. Katsottiin, että keltaiseen oli vaikea palata, koska ympäristö oli muuttunut Engelin ajoista.
Myös talon käyttötarkoitus on vaihdellut: kaupungintalo on ollut hotellina, ravintolana,...
Ottobre design -käsityölehteä ei ole tilattu vuonna 2009 Tuomelan kirjastoon. Sen sijaan se tulee Hämeenlinnan pääkirjastoon, kirjastoauto Pietariin, Jukolan kirjastoon ja Lammin kirjastoon. Yksittäisiä numeroita voi varata omaan lähikirjastoon ja jos lehti on toisessa toimipaikassa hyllyssä, ei sen varaaminen maksa asiakkaalle mitään. Varauksen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai verkossa http://hameenlinna.kirjas.to kunhan sinulla on kirjastokortti ja salasana.
Osa kirjastoon tulevista aikakausilehdistä poistetaan ja myydään pääkirjaston poistokirjamyynneissä. Ottobre design-lehden vanhoja numeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjastossa kuluva vuosi + viisi vuotta. Varastoitujakin numeroita ja vuosikertoja voi pyytää...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei ole, mutta muualla Suomen kirjastoissa joitakin on:
- Kuin kaksi marjaa, 1-4
- London cats
- Vaaralliset hölösuut
Voit pyytää elokuvia kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kyyti-verkkokirjastossa tehdään varaus seuraavasti: Hae ensin teos, jonka haluat varata (esim.tarkennetulla haulla). Klikkaa sitten teoksen nimeä, että pääset Teoksen tiedot-sivulle ja näet teoksen saatavuustiedot. Klikkaa Varaa teos -linkkiä, joka on teoksen saatavuustietojen yläpuolella ja alapuolella. Valitse noutopiste riviltä Kymenlaakson seutulainaus. Paina Varaa-painiketta. Kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja salasanalla ja paina Jatka-painiketta.