Kirjat ovat kaukolainattavissa kotilainoiksi Kuopion varastokirjastosta. Tehkää kaukolainatilaus lähikirjastossanne. Kaukolainatilauksen voi tehdä myös nettilomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Runo löytyy P. Mustapään kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle, WSOY 1945 (1.p.)
Jos haluat lainata kirjan kirjastosta, sijaintitiedot löytyvät täältä
http://www.helmet.fi/
Manteli tuottaa yhden sadon vuodessa. Se kukkii jo maalis-huhtikuussa; sadonkorjuun aika koittaa elokuun loppupuolella. Hedelmät ovat soikeahkoja, hieman litteitä ja harmaanvihreitä, 3,5-6 cm pituisia, nukkakarvaisia ja ohutmaltoisia. Hedelmän sisällä oleva litteä kivi sisältää manteliksi kutsutun siemenen.
Veijo Meri arvelee kirjassaan Sanojen synty, että mustasukkaisuus on mahdollisesti käännösvirheen sisältävä lainasana ruotsista. "Ruotsissa mustasukkaisuus on svartsjuka, mustankipeys, oikeammin mustasairaus. Sjuka on sairaus. Ehkä tuo sjuka kuultiin Suomessa väärin sanaksi sock ja socka, jotka tarkoittavat sukkaa. Ruotsalaisella runoilijalla Lucidorilla oli 1669 sanonta bära svarta strumpor, pitää mustia sukkia. Ruotsin murteissa on sanonta draga svarta strumpor, ottaa mustat sukat, merkitys: olla mustasukkainen. Suomen sana on voitu saada näistä sanoista."
Luovutetun alueen seurakuntien kirkonkirjat löytyvät Mikkelin maakunta-arkistosta, josta niitä voidaan pyytää kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 1€ / mikrofilmirulla ja 4€ / mikrokorttitilaus. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/kaukolomake.html tai ottamalla yhteyttä puhelimitse numeroon 02-621 5846.
Oskar Merikannon yksinlauluja matalammille äänille sovitettuna löytyy kokoelmista Suomalaisia yksinlauluja 1 ja 2 : alto/basso. Kokoelmiin sisältyvät laulut Hell dig, liv!; Pai, pai, paitaressu; Kun päivä paistaa; Nuoruuden ylistys sekä Kuin hiipuva hiillos tummentuu.
Kirjastoon on lisäksi tilattu nuottikirja Merikanto, Oskar: Kootut duetot: matalammille äänille. Nuottien saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Rikoslain mukaan metsästysrikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, mutta yksittäisen tapauksen tulkintaan kirjastoissa ei ole asiantuntemusta. Rikoslaki löytyy Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Munkkiniemen kirjastoon voit tulla koiran kanssa. Tältä sivulta näet muut Helsingin "koiraystävälliset kirjastot" (koiran kuvaa ei ole ruksattu yli):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan nimen Ossi arvellaan yleisesti olevan lyhentymämuoto nimestä Ossian. Gaelin kielen Oisin/Ossin pohjautuu hirveä merkitsevään sanaan 'oss'. Muinaisiiriläinen Ossin on perimätiedon mukaan taruhenkilö, joka eli 200-luvulla Irlannissa. Vielä 1700-luvullakin hänen tarunsa levisi Skotlannin ylämaassa suullisena perimätietona, ja siihen perustuen James Macpherson kirjoitti kuuluisan teoksensa Ossianin laulut (1760-63).
Nimi Ossi voi kuitenkin olla lyhentymämuoto myös Osvaldista, Oskarista tai Osmosta.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hytönen viittaa sääskeen, itikkaan. Viime vuosisadalla sukunimen Hytönen esiintymisaluetta on ollut Keski-Suomi ja Savo. Hytönen sukunimen eri muotoja on ollut Hytöinen, Hyttöinen, Hyttyinen, Hyttinen.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (1992)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Finsk-svensk utbildningsordlistan
(http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/utbildningsordlista_05.html) mukaan lärarlag on suomeksi opettajatiimi.
Opettajatiimi-periaatteella tunnutaan suomalaisissakin kouluissa työskenneltävän. Mikko Takalan "Uus-opettajuus" ja innovatiivinen tiimikoulu -kirjassa puhutaan vanhasta, oppikoulun aikaisesta kateederiopetuksesta, yksintekemisestä. Tämä uusi tiimimäinen työskentelytapa kuuluu opettajan uuteen työkulttuuriin (s. 73).
Tiimityöskentelystähän puhutaan monilla muillakin työelämän aloilla. Sitä, mistä maasta malli on lähtöisin, taitaa olla mahdoton selvittää. Todennäköisesti se on syntynyt samoihin aikoihin useassa maassa.
Lista Ruotsin yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista löytyy täältä:
http://www.inetmedia.nu/bibliotek/universitetsbibliotek.shtml
Listassa on suorat linkit kirjastojen kotisivuille, joista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot. Kirjastojen sivuilta saattaa löytyä tietoa myös niissä järjestettävästä koulutuksesta ja konferensseista. Esimerkiksi Tukholman yliopiston kirjaston sivulta löytyy tietoa kirjaston henkilökunnalle järjestettävistä kursseista. (http://www.sub.su.se/subskurser/visakurs.aspx?kId=797)
Inetmedian sivuilta löytyy myös monia muita hyödyllisiä linkkejä. (http://www.inetmedia.nu/bibliotek/welcome.shtml) Sieltä löytyy esimerkiksi linkki Fråga biblioteken, jonka kautta tietoa voi kysyä myös suoraan Ruotsin kirjastoista....
Pyytäisin teitä ottamaan yhteyttä Rakennusteollisuuden keskusliittoon, sieltä saatte yksityiskohtaiset tiedot.
http://www.rakennusteollisuus.fi/
Kuluttajansuojalaissa puhutaan yleisellä tasolla toimitusehdoista ja tarjouksen vahvistamisesta:
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
Kirjailija Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961 Lundissa Ruotsissa ja elää edelleen. Lisää tietoa löydät Kirjasampo.fi:stä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Kuollutmeri on nimestään huolimatta kahdesta altaasta koostuva suolainen järvi, jonka pohjalla on asfalttikerrostumia ja siinä elää vain suolaisen veden bakteereja. Kuollutmeri ei ole vastakohta merille.
Lähteet: Maailman 100 suurinta ihmettä, Hki, Otava 2005; Maailman nähtävyydet, 7, WSOY, Porvoo, Hki, Juva, WSOY, 1982; WSOY iso tietosanakirja , osa 5:Kp-L, Porvoo, Hki, Juva, 2p. WSOY,1997
Facta-tietopalvelu kertoo näin: "Historiallisessa mielessä Suomesta voidaan puhua, siinä merkityksessä kuin se nykyään ymmärretään, oikeastaan vasta vuodesta 1809 alkaen. Esihist. ajalla asutus oli hajanaista eikä yhtenäisia maarajoja ollut. Keskiajalla Suomi joutui Ruotsin yhteyteen, ja pitkään nimityksellä Suomi ymmärrettiin Varsinais-Suomea. Ruotsin valtakunnan osana, vuoteen 1809 asti, Suomi oli alue muiden joukossa, osa valtakuntaa. Vasta Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 itsenäistymiseen 1917 asti, Suomi muodosti selkeästi omanlaisensa autonomisen alueen Venäjän valtakunnassa."
Suomen historiasta ja esihistoriasta löytyy myös tietoa muista tietosanakirjoista sekä historia-teoksista.
Talvikki -nimi on jo pakanuuden ajalta tunnettu, talvella syntyneen naisen nimi. Yleensäkin -kki loppuiset nimet kuuluvat naisille. Vanhin tunnettu Talvikki on vuodelta 1899. Tilastoja etunimistä ja sukunimistä Suomessa voi katsoa Väestörekisterikeskuksen sivuilta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Tietoja etunimistä on esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
Uuden kirjastokortin saa omasta kirjastostaan käymällä paikan päällä. Mukaan täytyy varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Hinta määräytyy kunkin kirjaston käytössä olevan hinnaston mukaan.
