Suomenkielinen vastine englannin ilmaukselle littoral deposit on "rantakerrostuma". Rantakerrostumat ovat etupäässä hiekkaa ja soraa – hienoimmillaan hienoa hiekkaa, karkeimmillaan kivikkoa ja louhikkoa.
Peter Johansson, Raimo Kujansuu ja Kalevi Mäkinen, Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat. – Teoksessa Pohjois-Suomen maaperä: maaperäkarttojen 1:400 000 selitys
Suomen maaperä | fin5.pdf (europa.eu) Tietoaineistot - maaperäkartan käyttöopas - rantakerrostumat - GTK
Arktisen napajään luonnetta kuvaavat osuvasti William R. Andersonin ja Chris Blair, jr kirjassaan Pohjoisnavan alitse: "Yleisesti ottaen totesimme arktisen napajään äärettömäksi, alati liikkeellä olevaksi jäämassaksi, jonka luonne muuttuu lakkaamatta. Toisin paikoin sen muodostavat vain hyvin pienet jääpalaset ja jäähileet -- . Jäämassan valtaosan muodostavat kuitenkin epäsäännölliset jäälautat, joiden koko vaihtelee muutamasta jalasta kymmeneen, viiteentoista jalkaan, mutta harvoin siitä yli."
Kesäisin Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulaa ja kutistuu. Keskimääräisesti jään sulaminen päättyy syyskuun lopussa. Talvisin Pohjoisella jäämerellä jäälautat yhtyvät yhtenäiseksi jääpeitteeksi. Niin kuin Anderson ja Blair antavat ymmärtää, se ei...
Kyseessä on todennäköisesti ruotsalainen elokuva Tur & retur (Meno & paluu) vuodelta 2003. DVD elokuvasta on saatavilla Lastu-kirjastoissa: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.328054?sid=3068082367
Laulun nimi on Virran Olan sydän. Sen sävelsi Esa Nieminen ja tekstin kirjoitti Sana Mustonen. Laulu on julkaistu Suora lähetys -yhtyeen cd-albumilla Olen yksi meistä (AXR Music, 2012, AXR092). Nuottina laulua ei ole julkaistu, joten sanat täytyy kuunnella levyltä, tai esim. Youtubesta, josta Virran Olan sydän myös löytyy.
Kyseessä on japanilaisen Koji Shiraishin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Grotesque vuodelta 2009. Suomessa se on tunnettu myös nimellä Japanilainen painajainen.
Linkki International Media Databaseen https://m.www.imdb.com/title/tt1352369/
Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924). P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta sitä ”...
Kirjastojen yhteinen tietokanta Finna.fi löytää kaksi kirjaa Virginia af Forsellesista:
Juhani Kuuluvainen: Virginia af Forsellesin jäljillä: Strömforsin ruukkia kuvin ja sanoin (2009)
Strömfors Bruk: i de gamla mästarnas fotspår (2000, ei ilmeisesti suomennettu)
Tässä hakutuloksessa on mukana myös Forsellesia käsittelevä lehtiartikkeli ja opinnäytetyö: forselles, virginia | Hakutulokset | Finna.fi
Kumpaakaan yllä mainituista kirjoista ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa tai muissa Keski-kirjastoissa, mutta voit halutessasi tilata ne kaukolainaksi. Osa kirjastoista perii lähettämistään kaukolainoista maksun.
Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukista yleisemmin kertoo muun muassa kirjanen Ruotsinpyhtään ruukki: vanhojen mestarien...
Vesiesteen vedelle, jonka syvyys on syvimmästä kohdasta enintään 70 cm, ei ole määritelty IAAF:n virallisissa kilpailusäännöissä mitään tiettyä lämpötilaa. Veden lämpötilaanhan vaikuttavat ilman lämpötila ja muut sääolosuhteet - vesi tuntuu varmasti eri lämpöiseltä riippuen siitä, järjestetäänkö estejuoksukilpailu Intian Delhissä vai Rovaniemellä.
Katso myös: Official dimensions of the water jump (from 'IAAF Competition Rules... | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Kyseessä on varmaankin Salla Simukan romaani Sisarla (Tammi, 2016).
Kuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toistaiseksi kappale löytyy ainoastaan kirjasta Iisit biisit: ukulele (Otava, 2019). Siinäkään ei ole varsinaista melodianuotinnosta vaan ainoastaan sanat, sointumerkit ja komppiehdotukset ukulelelle. Vastaavia sointuehdotelmia löytyy myös verkosta, esimerkiksi Chordifysta.
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen kaupunginarkistosta löytynee ...
Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Helmet-verkkokirjasto uudistuu vuoden 2023 aikana. Samassa yhteydessä myös Helmet-kirjastojen palvelut mobiililaitteille uudistuvat ja Taskukirjasto-sovelluksesta luovutaan, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjastomme kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta. Helmet-kirjastojen johto on päättänyt, että emme itse kehitä omaa mobiilisovellustamme uudelle verkkokirjastolle, sillä sovelluksen kehittäminen ja ylläpito on haastavaa ja vaatii sekä rahaa että resursseja.
Helmet-kirjastojen palveluja voi kuitenkin myös jatkossa käyttää mobiililaitteilla, sillä uusi verkkopalvelu tulee olemaan täysin mobiiliyhteensopiva. Tämä...
Kirjan mahdollisesta julkaisusta suomeksi ei tällä hetkellä ole tietoa. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Kustantamot julkaisevat tulevat kirjansa yleensä puolivuosittain, ainakaan syksyn julkaisuohjelmasta tätä teosta ei löydy. Joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan yleensä loka-marraskuussa. Asiasta voi myös kysyä kustantamolta suoraan: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Tilastokeskuksen kulttuuritilaston mukaan elokuvalipun keskihinta vuonna 1972 oli 4,33 markkaa.
Summan voi muuntaa nykyrahaksi Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella. Vuoden 1972 rahamäärää 4,33 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 6,20 euroa.
Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden:
"Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:
– No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal."
Hietasen vastauksessa on...
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään käyttö...
Sanakirjamääritelmän mukaisesti manner on 'suuri yhtenäinen maa-alue'. Eteläisen pallonpuoliskon napa-alueella on iso manner. Se on korkealla merenpinnan yläpuolella ja siellä on massivinen määrä jäätä. Pohjoisnavan alla taas on merta ohuen kelluvan jääkalvon alla. Jos napajäätiköt sulaisivat kokonaan, eteläisellä pallonpuoliskolla olisi jäätikön tilalla iso manner, mutta pohjoisessa vain suurten mannerten ympäröimä Pohjoinen jäämeri saarineen.
Lähteet:
Timo Kalevi Forss, Martti Lintunen & Tommi Tukiainen, Napakirja : Arktis ja Antarktis
Kielitoimiston sanakirja | https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/manner
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18...
