Sanattomia lauluesityksiä ei voi hakea kirjastojen tietokannoista millään tietyllä yhdellä tavalla, jolla löytäisi kaikki sanattomat lauluesitykset. Asiasanalla vokaliisit voi löytää jotain, mutta sitä ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Vokaliisi tarkoittaa sanatonta laulamista ja sanatonta laulua sävellyksenä. Toinen asiasana, jolla voi löytää sanattomia lauluesityksiä, on scatlaulu. Se on jazzissa käytetty laulutekniikka. Tätäkään asiasanaa ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Piki-verkkokirjastossa (pikikirjasto.fi) on käytössä kielivaihtoehto "ei kielellistä sisältöä", mutta sekään ei auta tässä tapauksessa, koska tätä vaihtoehtoa ei ole käytetty sanattomia lauluesityksiä...
Kysymyksesi kuuluu kirjallisuusterapian alueeseen, joten kannattaa
tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Hoivasanat: opas kirjallisuusterapiaan. Duodecim 2008.
(tai vanhempi painos Hoitavat sanat: opas kirjallisuusterapiaan. 2005)
Surevan lapsen kanssa. Suomen mielenterveysseura 2003.
Ayalon, Ofra: ketjureaktio: lapset ja avioero.
Myös Hilkka Ylösen väitöskirjasta Taikahattu ja hopeakengät - sadun
maailma (Jyväskylän yliopisto 1998) saattaa olla hyötyä, sillä se
käsittelee satujen vaikutusta lasten tunne-elämään, samoin Hilkka Ylösen toimittamasta Satulaivan matkassa: sadut lasten apuna vanhempien erotessa. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto 2007.
Voit kysyä teoksia Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Vasta-alkajalle sopivilta vaikuttavat esim. seuraavat soitonoppaat: Dean, Dan: Sähköbasso 1, Engblom, Janne: Rock & pop : basson alkeet ja Jauhiainen, Edi: Aiotko rock-basistiksi?, joka sisältää myös cd-levyn.
Verkosta löytyy opinnäytetyönä julkaistu opas aloittelevalle bassonsoittajalle Bassoaapinen, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16145/Bassoaapinen%20-%20…
Varauksia teokselle on yhteensä 27 ja olet varausjonossa neljäntenä. Jos oikein tulkitsin teoksen, jota tarkoitat, sinulla pitäisi olla mahdollisuuksia saada teos parin viikon kuluttua. Tosin ei ole mahdollista luvata, että ihmiset palauttaisivat aineiston määräaikaan mennessä takaisin kirjastoon.
Jos CD-levyä ei ole enää musiikkiliikkeiden kautta hankittavissa, levyn kappaleet ovat ladattavissa hintaa vastaan esim. MTV3 Storen kautta: http://download.mtv3.fi/album/Tarja_Lunnas/Kunsiltaa/D24FE7A1-9809-4002… , jos sinulla on sellaiseen mahdollisuus.
Kirjaston kautta CD-levyn voi saada kaukolainaksi.
Nimestä Teresa, Terese, Teresia on muunnoksia monessa maassa. Merkitys: nainen Theran (eli nyk. Santorinin) saarelta; myös suojelijatar tai elonkorjaaja. Katolisella kirkolla on monta pyhäksi julistettua Teresaa, tunnetuimpana Avilan Teresa. Tunnettu on myös äiti Teresa, joka sai Nobelin rauhanpalkinnonkin 1979.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999.
Kirjaa on aikuisten osastolla vapaana ja varastossakin pari kappaletta. Lisäksi lähikirjastoista löytyy vapaita kappaleita.
Näet itse kirjan tilanteen osoitteessa http://weborigo.lappeenranta.fi tai kirjaston kotisivut osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto -> Aineistohaku.
Jos haluat, että kirja varataan sinulle, ilmoita sähköpostitse (kirjasto@lappeenranta.fi) tai puhelimella 05-6162341.
Kyseessä on kirjailija Camilla Läckberg ja hänen teoksensa Tyskungen. C. Läckbergin teoksista on suomennettu kolme: Jääprinsessa, Kivenhakkaaja sekä Saarnaaja. Tyskungenia ei ole vielä suomennettu. Kirjoja löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi useista kirjastoista.
Kirjakustantaja Alfamerin valikoimasta löytyy traktorikirjoja mm. kirja International Harvester (Farmall) http://www.alfamer.fi/international-harvester-farmall-p-14965.html
Classictractors Online Shopista löytyy teokset International 434 Operators Manual ja International 434 Service Manual
http://www.classictractors.co.uk/shop/asp/product.asp?P_ID=1243&strPage…
Kirjastoista Suomesta löytyy muutama kirja International traktoreista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähaun mukaan http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ Minervalla ei ole vielä omaa nimipäivää. Toimiston mukaan nimeä harkitaan almanakkaan, jos se on annettu ensimmäiseksi etunimeksi yli 500:lle lapselle. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? Tammi, 1992. kirjassa on ehdotus, että Minerva voisi viettää nimipäiväänsä samana päivänä Minna, 26.5.
Ainakin HelMet-kirjastoissa on olemassa yksi kirja, joka saattaisi olla hyödyllinen tähän tarpeeseen, nimittäin Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet ja siihen liittyvä Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet - tehtävien ratkaisut, kts. www.helmet.fi . Lisäksi on esim. Ohjelmoitava logiikka ja Airila, Mekatroniikka. Vaikka näissä ei ole tehtäviä ratkaisuineen, voivat esimerkit kuitenkin olla valaisevia, ehkä myös jokin niistä kirjoista, jotka saa esille valitsemalla hakutermiksi ohjaustekniikka tai automaatio. Apua kannattaa myös etsiä TKK:n kirjastosta ja sen Teemu-kokoelmatietokannasta, https://teemu.linneanet.fi/ .
Kyseessä on Antonin Dvorakin Slaavilainen tanssi op72 nro 2, jonka Reino Helismaa on sanoittanut suomeksi nimellä Olkoon näin. Tapio Rautavaara levytti sen vuonna 1964. ( http://aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Slaavilainen+tanssi+op+72+no+2 )
Sävellyksen yhtenäistetty nimeke on Slovanske tance, op72. Nro 2, Allegretto grazioso; sov., lauluääni, piano, suomi (Olkoon näin) / Dvorak. Se löytyy mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 12. Tietysti Dvorakin alkuperäissävellyksenkin nuotteja kirjastoissa on; voit parhaiten etsiä niitä yhtenäistetyllä nimekkeellä (jättäen pois siitä nuo sovitusmaininnat).
Nämä kaksi löytämääni linkkiä osoittaisivat vahvasti, että ensisijainen taudinlevittäjä olisi verta imevä hietakärpänen.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot#Vis…
http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm
Olisiko mahdollista, että katsomasi ohjelma olisi Prisma 26.11. Jakso kertoi hengenvaarallisesta heisimadosta, joka lähestyy Suomea.
Löysin myös Helsingin Sanomien arkistosta artikkelin kyseisestä heisimadosta. Artikkeli on suora kopio Hesarin arkistosta.
Ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki tulossa Suomeen
Aamulehti, 01 joulu 2008, s.5:- Eviran yksikönjohtaja Antti Oksanen Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksiköstä arvioi, että ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki saattaa tulla Suomeen jo...
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään mitään tietoa tästä yhdistyksestä/yrityksestä. Vanhat tietosanakirjat, Helsingin puhelinluettelot, Viipurin puhelinluettelo 1939 ja osoiteluettelot eivät näytä Merkuriliittoa tuntevan. Apua ei myöskään ole Yhdistysrekisterin hakemistoista (http://yhdistysrekisteri.prh.fi:9057/haku.htx, http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/tietopalvelut/sahkoiset_palvelut…) tai yritysrekisteristä (http://www.020300200.com/?gclid=CNSA8sLN_JgCFcyR3wod9GCCmQ).
Helsingissä on 1910-luvulla toiminut kirjakustantamo Merkurius, joka on mm. julkaissut osoiteluetteloita ja tullitaksa- ja tullausohjekirjoja. Lienee eri asia.
Pirjo Mikkosen Sukunimet –kirjan mukaan sukunimeen Okkonen saattaa sisältyä etunimen Olavi kansanomainen muunnos Okko. Okko ja Okkonen on tunnettu sukunimenä jo 1500- ja 1600-luvuilla. Okkonen on yleinen sukunimi mm. Nurmeksessa, Joensuun seudulla, Sotkamon-Kajaanin alueella, Oulun tienoilla ja Kalajokilaaksossa. Lisää vanhoista lähteistä Mikkosen kirjassa.
Ko. uutuusluettelossa oli tosiaan nyt äänikirjoja vain englanniksi tai ruotsiksi. Kutakin luettelon äänikirjaa oli hankittu useimmiten vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulle. Suomenkielisiä äänikirjoja sen sijaan hankitaan yleensä useita kymmeniä kutakin.
Suomenkielisiä äänikirjoja CD-levyinä ei ole ollut vielä saatavana kovin paljoa, joten kaikkea, mitä kustantajat tarjoavat myös hankitaan.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa näyttää olevan aikuisten suomenkielisiä CD-äänikirjoja 415, englanninkielisiä 465 ja ruotsinkielisiä 511. Kasetteina aikuisten äänikirjoja suomenkielisinä on 1596 (vaikka niitä on poistettu vähentyneen kysynnän vuoksi), englanninkielisinä 547 ja ruotsinkielisiä 353. CD-äänikirjojenkin suhde suomenkielisten...
SFS-standardit kuuluvat Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaikkia standardeja pääsee lukemaan PDF-muodossa Suomen Standardoimisliiton verkkopalvelussa kirjaston asiakaspäätteillä, lisäksi vanhempia standardeja on säilytetty myös paperimuotoisena.
Kysymäänne standardia EN 779 ei meiltä löydy paperimuodossa, eli se on luettavissa ainoastaan PDF-muotoisena tietokoneella. Valitettavasti verkkopalvelun käyttöehdot kieltävät standardin kopioimisen, edes omaan käyttöön. Käyttöehtojen mukaan henkilökuntaa voi pyytää tulostamaan "lyhyitä otteita" standardeista.
