En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Tätä huhua on tosiaankin kerrottu vuosikymmeniä. Asiaa on myös tutkittu. Yksi uusimmista tutkimuksista on Tuomas Teporan ja Aapo Roseniuksen teos Muukalaisten invaasio - siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla 1940-1950 (S&S, 2020). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjan esittely on luettavissa esimerkiksi Yle-sivulta
Äkkiseltään tuntuu, että lastenkodissa asuneiden lasten kertomuksia löytyisi enemmän kuin lastenkodeissa työskennelleiden. Monista lastenkodeista julkaistuista historiikeista voi löytyä sitten molempien näkökulmaa, sekä lasten että työntekijöiden. Varmaan kannattaakin lähteä liikkeelle laajalla haulla ja katsoa mitä ylipäätään aiheesta löytyy, julkaistujen teosten lähdekirjallisuudesta voi päästä taas eteenpäin. Hain ensin laajalla haulla 'lastenkodit' ja 'historia' pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta, josta löytyi seuraavanlaista aineistoa aiheesta:
Helmet -- lastenkodit historia
Sitten hain samalla haulla Finna-tietokannasta, josta löytyi laajemmin aineistoa aiheesta, lisänä artikkeleita ja kuvia, sekä myös tieteellisempiä...
Suosikki-lehden vuosikertoja vuodesta 1983 säilytetään ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Lehdet eivät ole lainattavissa. Voit kuitenkin pyytää niitä luettavaksi Pasilan kirjaston asiakaspalvelusta. Myös kirjavarastossa voi vierailla avoimien ovien päivinä, jotka ovat tänä syksynä keskiviikkoisin 16.8.-31.12.2023 klo 15-19.
Lyhyen katsauksen perusteella kahden kopeekan kolikoiden hinnat näyttävät liikkuvan 1970-lukuun saakka 1-3 euron tietämillä, ja siitä uudempien hinta jää alle euron. Rahojen hinnan arviointiin saa apua Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistyksistä; Etelä-Pohjanmaan numismaattisen kerhon jäsenten yhteystiedot löytyvät kerhon verkkosivuilta osoitteesta http://www.ep-numismaatikot.fi
Kyllä on, paperisilppuri sijaitsee Töölön kirjaston kellarikerroksessa.
Lähde:
Helmet.fi. Töölön kirjasto. Palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pukinmäen kirjaston kotisivuilla palautusluukusta kerrotaan tarkemmin seuraavaa: "Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi. Palautusluukun kautta palautetuista lainoista et saa kuittia, koska lainat eivät tätä kautta kirjaudu palautuneiksi kirjastojärjestelmään. Lainat kirjataan palautuneiksi vasta seuraavana kirjaston aukiolopäivänä. Aineistosta kertyy myöhästymismaksuja palautusten kirjaamiseen saakka."Palvelut | Helmet
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja.
Kyseessä saattaisi olla Kirjaliton vuonna 1999 julkaisema Hiiritalon kello (kirjoittaneet Tim ja Jenny Wood, kuvittanut Mandy Doyle). Valitettavasti en löydä kirjasta kuin nämä Kansalliskirjaston tiedot: https://finna.fi/Record/fikka.3871655 eikä teosta ole jäljellä muualla kuin vapaakappalekirjastoissa, joista sen voi saada vain lukusalilainaan.
Lapuan ja Kauhavan seurakuntien arkistojen aineistosta löytyy tietoja Finna-hakupalvelun kautta ja osa aineistosta on digitoitu. Esimerkiksi Lapuan seurakunnan arkistossa on lukkarinvaalien vaaliluetteloita ja erilaisia pöytäkirjoja, mutta otsikoiden perusteella ne eivät ulotu vuoteen 1870.
Kaarlo Jalkasen kirja "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918" (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1978) vaikuttaa erittäin kiinnostavalta lähteeltä, mutta en pääse katsomaan sitä juuri nyt. Ainakin Jalkasen kirjassa "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1721-1809" on lueteltu lukkareiden ja urkureiden nimiä. Jalkanen on kirjoittanut myös kirjan "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1809-1870", joka voi myös olla hyödyllinen lähde.
Juho Koskimiehen...
Kirjastot ottavat valikoidusti lahjoituksia vastaan, mutta niistä täytyy aina sopia vastaanottavan kirjaston kanssa. Voit keskustella asiasta vaikka oman lähikirjastosi kanssa. Emme ota vastaan nimekkeitä, joita meillä on ennestäänkin runsaasti.
Mikäli kirjoja ei ole valtavan paljon, voit tuoda niitä myös kirjastojen kierrätyshyllyihin. Niistä muut asiakkaat voivat poimia itselleen kirjoja, joita ei tarvitse palauttaa. Voit tarkistaa Helmetin Kirjastot ja palvelut -valikosta, missä kirjastoissa on kirjankierrätyspiste ja viedä kirjat sinne. Kirjankierrätyshyllyyn vietävistä kirjoista ei tarvitse ilmoittaa tai sopia etukäteen.https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus Syrakusalainen: Miksi aika on niin...
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Näiden mainitsemiesi kirjojen perusteella saattaisit pitää myös esimerkiksi seuraavista kirjailijoista.
Tana Frenchin Irlantiin sijoittuva Dublinin murhat-sarja. Jokaisessa teoksessa on eri päähenkilö, jonka vaiheisiin sukelletaan syvälle. French on todella mestarillinen kirjoittaja ja hänen henkilöhahmonsa ovat todella mielenkiintoisia. Kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, ensimmäinen osa on Pimennossa (WSOY, 2022, suomentanut Natasha Vilokkinen)
Clare Mackintosh on kirjoittanut paljon itsenäisiä trillereitä, jotka ovat kaikki hyviä ja koukuttavia, mutta jos kaipaat sarjalukemista, niin Macintoshin Walesiin sijoittuva Rikosetsivä Ffion Morgan -sarja, voisi olla sinua varten. Sarjan ensimmäinen osa on Tummat vedet (Gummerus, 2022)....
Duodecimin sivuilla on aika kattavasti selostettu autismin kirjoon kuuluvan henkilön ja neurotyypillisen henkilön aivojen eroavuuksia: https://www.duodecimlehti.fi/duo16150
Lisää tietoa aiheesta:
https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/asperger-osa-autism…
https://www.duodecimlehti.fi/duo94165
https://www.kaypahoito.fi/hoi50131
Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana.
1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään.
Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)...
Tutkimieni lähteiden perusteella yksiselitteistä vastausta tähän(kään) kysymykseen on tuskin edes olemassa: eriäviä näkemyksiä ja lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on kuitenkin siinä määrin runsaaasti.
Anu Valveen ja Elina Nuortien kirja Paska juttu tiivistää ihmisen kiinteiden jätösten kompostoinnin vaiheet seuraavasti:
1. Aktiivinen kompostointi: huussiin sonnitaan.
2. Lepovaihe: huussiastiaan ei sonnita eikä sinne laiteta muutakaan, vaan se lepää.
3. Jälkikompostointi: komposti saa kehittyä ja kypsyä aumassa tai kompostorissa sateelta suojassa.
Jälkikompostoinnin voi välttää, jos huussin tyhjennysväli on vähintään vuosi (jolloin siihen ei lasketa uusia päästöjä). Muuten jälkikompostointiaika on 6–10 kuukautta.
Valve ja Nuortie...
Silta on rakennettu vuonna 1961.
Lauttaluettelo lakkautetuista / sillalla korvatuista ylityksistä löytyy täältä:Lautat, lossit ja lautta-alukset – Tiet (mattigronroos.fi)
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on vinkkejä mitä arkistotietoja sota-aikaisesta palveluksesta on löydettävissä:
Palvelus armeijassa | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Jos joukko-osasto on tiedossa, sotapäiväkirjoista tai päiväkäskyistä voi löytyä lisävalaistusta. Monesta joukko-osastosta on myös oma historiikkiteoksensa. Arkistolähteiden lisäksi on mahdollista, että henkilö on luovuttanut tietojaan esimerkiksi paikkakunnan veteraanikirjaan tai Suomen rintamamiehet -matrikkelisarjaan. Nimi saattaa vilahtaa myös sota-aikaisissa sanomalehdissä, jotka ovat käytettävissä digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
