Asetan ehdolle seuraavaa. Näitä voi kysellä kirjastosta:
1.
Tekijä Fritz, Oz (esitt.)
Teoksen nimi All around the world / Oz Fritz
Julkaisutiedot [S.l.] : Sub Rosa, 2004
CDLEVY
äänimaisema
ambient
kollaasit
2.
Tekijä Denny, Martin (esitt.)
Teoksen nimi Afro-desia : The exotic sounds of Martin Denny
Julkaisutiedot [S.l.] : Liberty Records, Caroline Records, p1995
Huomautus Julkaistu alunperin 1959.
Sisällys Tsetse fly. Ma'chumba. Jungle drums. Cubano chant. Baia. Swamp fire. Temptation. Simba. Mumba. Aku aku. Raftero. Siboney.
Esittäjä Martin Denny, The Randy Van Horne Singers (voices), Julius Wechter (perc), Augie Colon (perc), Harvey Ragsdale (b, mar).
Kieli Soitinmusiikki
Aineistolaji CDLEVY / CDSKIVA
sademetsät
äänimaisema...
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Valitettavasti kirjastojen tiedostoista ei löydy ”Havukka-ahon ajattelija” –videota.
MTV:ssä on esitetty ”Havukka-ahon ajattelija” 11 –osaisena sarjana vuonna 1971.
Ohjaus oli Kaarlo Hiltusen ja pääosassa oli Lauri Leino, mutta myöskään sitä ei ole kirjastoissa.
Tekeillä on Kari Väänäsen ohjaama elokuva, joka pohjautuu em. teokseen
Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaava valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.
http://kaupunginosat.net/kallio
Kallion kaupunginosan huvilakausi alkoi 1820-luvulla Siltasaaren läntisimmästä osasta, Saarniemestä ja jatkui 1920-luvun lopulle asti Hämeentien puulaakivillojen muodossa. Siltasaaren läntisimmän osan Saarniemen alueelta ensimmäisiä huvilatontteja alettiin vuokrata 1820-luvulla. Lisäksi kaupunki alkoi vuokrata 1880-luvulla Eläintarhasta huvilatontteja. Parissa vuosikymmenessä tonteille nousi 15 huvilaa. Villat olivat herrasväen käytössä....
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Tsaarinpoppeli on teoksen Mitchell: Euroopan puuopas mukaan risteymäsyntyinen poppeli, sen "vanhemmat" ovat laakeripoppeli ja toinen mahdollisesti amerikanmustapoppeli. Sen verran sillä on tsaarien kanssa tekemistä, että sen tieteellinen nimi Populus Petrowskiana tulee Venäjän Pietari-tsaareista.
Manni-nimestä on ennen 1850-lukua tietoja lähinnä Kokkola-Viipuri -linjan lounaispuolelta, runsaimmin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Sen taustalla saattaa olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi (esim. ruots. man, saks. Mann) tai miehennimi, kuten Herman, Magnus tai Emanuel. Manni-nimiä on voinut kulkeutua Suomeen suoraan germaaniselta taholta. Sukunimeksi Manni on kehittynyt joko talonnimestä tai sotilasnimestä.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
Todennäköisesti tarkoitat Yhdysvalloissa alkaneita Rock'n'Roll Marathon -juoksutapahtumia, joista ensimmäinen juostiin vuonna 1998 San Diegossa.
Lähde esim:
http://www.coolrunning.com/engine/3/3_6/original-rocknroll-marath.shtml
Hei
Kiitos kysymyksestä.
Tässä on linkki, josta löytyy maksullisia sähköpostiosoitteita
tarjoavia yrityksiä.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=446fd0a0-2002-4009-bec3…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole teosta Sotiemme aikainen Hyrynsalmi, mutta Kajaanin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan. Sen saa sieltä tilattua kaukolainana Jyväskylään (varausmaksu 1 €). Jos haluatte kaukolainata teoksen, ottakaa yhteyttä kaukopalveluumme: kaukopalvelu@jkl.fi tai puh. 014 266 4131.
Kirjaa on myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Ikävä kyllä Pekka Lehdon elokuvaa "Kaivo" ei löydy lainattavaksi mistään. Se on kyllä ollut aikanaan myynnissä videomuodossa.
Suomen kansallisfilmografiassa (osa 11) on elokuvan kattava esittely sekä runsaasti viitteitä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin.
Löysin Burdan sivuilta, englanninkielinen versio http://www.burdafashion.com/en/index.html , haulla dirndl useamman mallin. Kolme mallia oli lehdestä, niissä luki seuraavat numerot Burda modemagazine 10/2004, 9/2006, 9/2008. Mallit ovat hieman modernisoidun näköisiä (ks. kuvat haulla). Mallit 7870 ja 8448 ovat traditionaalisen mallin kaavoja, mutta ne näyttävät olevan ostettavia kaavoja. Kaavat voi ostaa tästä palvelusta, löysin myös toisen portaalin Mode-schnitte.de, josta niitä voi tilata (Burda 7870
http://www.burdaschnitte.de/product_info.php?info=p309_7870-Burda-Schni…
Burda 8448,
http://www.burda-schnitte.de/product_info.php?info=p308_8448-Burda-Schn…)
Löytyi myös englantilainen nettikaavakauppa Habithat, jossa oli dirndl-kaava...
Voisit yrittää sisustuslehtien arviointipalstoilta : Avotakka, Glorian antiikki tai netin keskustelupalstoilla (Suomi24 - Keskustelu - Taide ja design - Design). Lähetä kuva jollekin palstalle, jospa joku siitä tunnistaisi tuolin ja suunnittelijan.
Tänä vuonna (2009) on ilmestynyt kolme Merja Jalon Nummela-sarjan kirjaa: Haamukilpailut (osa 63), Kolme kuningatarta (osa 64) ja Tuulinen torni (osa 65).
Alkuvuodesta 2010 on ilmestymassä Vaunukello-niminen Nummela-sarjaan kuuluva kirja.
Tämä löytämäsi kirja näyttäisi olevan ainoa. Tämäkin kirja on ainoastaan suomeksi, mutta kirja on julkaistu myös englanniksi:
One hundred words for equality: a glossary of terms on equality between women and men (1998).
Helsingin seudulla kirjoja on vain Eduskunnan kirjastossa, valitettavasti vain kirjastossa luettavina käsikirjoina. Eduskunnan kirjaston on kaikille avoin, julkinen kirjasto. Kirjaston Internet-sivut löytyvät täältä:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Koska kirjoja ei Helsingin seudun kirjastoista saa kotilainaksi, voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi. Kirjoja on monissa yliopiston kirjastoissa. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/...
Käymällä lähimmässä kirjastossa, jossa tarkistetaan, ettei sinulla ole
selvitettävää; lainoja, maksuja yms. suorittamatta. Senjälkeen voidaan tietosi poistaa asiakasrekisteristä ja kortti hävittää.
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Miguel Hernandezin runokokoelmassa Poemas de amor on kysymäsi runo, joka alkaa "Desde que el alba ..." Toinen kysymäsi runo kuuluu tähän samaan runoon, sen loppupuolelle. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastosta. (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/)
Samainen runo löytyy myös esim. seuraavalta sivulta:
http://www.poesiaspoemas.com/miguel-hernandez/desde-que-el-alba-quiso
Hei,
Keisari Kaarle Suuri (742-814) näyttää todella antaneen määräyksen
tiettyjen kasvilajien kasvattamisesta. Määräys sisältyi noin vuonna 795
tai 800 (vuosiluku vaihtelee eri lähteissä) annettuun säädöskokoelmaan
nimeltä Capitulare de villis. Alkuperäinen teksti on ollut
latinankielinen. Se löytyy netistä osoitteesta
http://www.hs-augsburg.de/~harsch/Chronologia/Lspost08/CarolusMagnus/ka…
Valitettavasti en ole löytänyt listaa suomenkielisenä.
Englanninkielisenä se löytyy kuitenkin osoitteesta:
http://www.gardenvisit.com/history_theory/garden_landscape_design_artic…
Saksankielisenä se löytyy täydellisempänä osoitteesta:
http://de.wikipedia.org/wiki/Capitulare_de_villis_vel_curtis_imperii
Terveisin
Raimo Pekkanen
Viikin tiedekirjaston...
