Aihe koskee niin tiukasti nykyaikaa, että mitään perusteellisesti harkittua analyysia ei kenties ole vielä kirjoitettukaan.
Ehkä tausta-aineistoksi kävisi jokin tämäntapainen kirja: Brändätyt :
ostetaan ja myydään nuoria, 2003; Kulttuuri lapsen kasvattajana / toim. Anja-Riitta Lahikainen ym., 2008.
Tässä muita, joista saa aineistoa:
Tyttöjen kirja :
maailman paras glamouropas / Sally Jeffrie, 2009; Tyylitytöt / Maria Neuman, 2006; Tyttöjen jutut / Pirkko-Liisa Perttula, 2005; Lupa olla nainen / Kirsi Virtanen, 2008. Ehkä jotain poikiakin koskevaa olisi kahdessa kirjassa: Pokemonin perilliset : japanilainen populaarikulttuuri Suomessa / Katja Valaskivi, 2009; Farkkukirja / Tuula Poutasuo, 2006. Kuva-aineistoa voisi olla Muotimuksu-...
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
Helmet-kirjastojen hausta löytyy eläinten täyttämisestä seuraavat kirjat:
Heikki Kangasperko "Eläinten täyttäminen" (2000)
http://www.helmet.fi/record=b1328993~S9*fin
Aarne Hellemaa "Eläinten täyttäminen askarteluna ja taiteena" (1950)
http://www.helmet.fi/record=b1287494~S9*fin
Kaarlo Eemil Kivirikko "Eläinten täyttäminen ja säilyttäminen" (1924)
http://www.helmet.fi/record=b1342446~S9*fin
Hakuli, Teijo "Lintujen täyttäminen" (1986) http://www.helmet.fi/record=b1274629~S9*fin
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa artikkeleita eläinten täyttämisestä, esim:
Kaadolta seinälle julkaisussa: Erä 2006: 13, s. 54-57
Hippiäinen testaa konservaattorin sorminäppäryyttä julkaisussa: Eläinmaailma 2005: 1, s. 40
Eläinten täyttäminen on taidetta...
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiot…
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät...
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://fennica.linneanet.fi/) mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Yllätysmatkat (Tammi, 1989) ja Kummitusmatkat (Tammi, 1991) sisältävät seikkailukertomuksia, joihin lukija voi osallistua tehtäviä ratkaisemalla. Molemmat kirjat ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena, joten kirjastotietokannoista niitä kannattaa hakea mieluummin kirjojen kuin tekijöiden nimillä.
Porvoon kirjastoissa on tällä hetkellä hyllyssä joitakin espanjan kielen kursseja, joihin kuuluu cd. Alla olevat ovat uusimpia:
- Abi espanja / Alejandro Jover RodrÁEAoquez, Kaija Kaasinen
- Espanjan syventävä kurssi / [kurssin tekijä & tuottaja: Ewa Z. Gustafsson]
- Puhu espanjaa = Entrada española : käytännön espanjan alkeiskurssi
- ¡FANTÁSTICO! 2
Kirja on lähetetty Pohjois-Haagan kirjastoon, osoite Kaupintie 4, puh. 31085040. Kirja on sieltä noudettavissa jo tänään, kirjaston aukioloajat ovat maanantai-torstai 9-20, perjantai 9-16 ja lauantai 10-16.
V.A. Koskenniemeltä löytyy runo Marakatti, punatakki-, joka alkaa näin:
Marakatti, punatakki,
kerran antoi onnenlehden,
kunniata koreasti,
soreasti
posetiivin päältä tehden.
Runo kokonaisuudessaan löytyy mm. teoksesta Syksyn siivet (1949 painos, s. 43).
Posetiivin päällä istuva punatakkinen marakatti mainitaan ainakin yhdessä Internet-lähteessä. Jukka Lankinen kirjoittaa "Kainuun ja Kuhmon elokuvaelämän vaiheita" -nimisessä kirjoituksessaan, että mainoslausetta "Tulkaa kaikki katsomaan, mikä kumma täällä: marakatti, punatakki posetiivin päällä!" käytettiin houkuttelemaan ihmisiä Kainuun markkinoille 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa. Lankisen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/jukka_lankinen/index.html
Marakatti mainitaan...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on yhteinen kokoelmaohjelma. Sen valintaperiaatteissa sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri-ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko ohjelma löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoja on n. 60: reilun 40 kappaleen hankinta ei ole mitenkään poikkeuksellista. Hiukan samanaiheista Timo Hännikäisen Ilman: esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä -kirjaa on hankinttu...
Kokonaismäärä lienee ollut yli 400 000. Silvo Hietasen tutkimuksen
Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 : asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. - Suomen historiallinen seura, 1982. - (Historiallisia tutkimuksia ; 117)
mainitsee s. 105, että kesällä 1940 siirtoväen määräksi arvioitiin 458 000 henkeä. Hietanen kuitenkin arvelee, että todellinen määrä oli noin 440 000, joista 6000 oli Oulun ja Lapin läänistä. Myöhemmässä artikkelissa
Siirtoväkikysymys syntyy - ennakkonäytös vuosina 1939-1941, joka on ilmestynyt teoksessa
Kansakunta sodassa 1 : sodasta sotaan. - Valtion painatuskeskus, 1989
Hietanen arvioi todelliseksi luvuksi 420 000 (s. 240). Lukumäärien eroihin saattaa vaikuttaa myös se seikka, että syksyllä 1939 ja sodan...
Tästä nimestä on kysytty aikaisemminkin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b9286ba0-e47…
Suomalaisista sukunimikirjoista ei löydy Vilenius-nimeä, joten alkuperäinen suomalainen nimi se ei ole.
Teuvo Pakkalan Viisasta väkeä löytyy Teuvo Pakkalan laatimasta Aapisesta (1. p. 1908) sekä mm. Aarni Penttilän Aapiskukosta (1. p. 1938) tässä muodossa:
Yksi on Tuomas Tuppurainen
toinen Taavetti Tappurainen
vallan viisasta väkeä
laskivat kopalla ja kontilla mäkeä.
Pidempää versiota runosta ei löytynyt Teuvo Pakkalan kootuista teoksista eikä muistakaan Pakkalan tarkastetuista teoksista.
Uudenmaankatu on saanut nimensä Uudenmaan esikaupungin mukaan. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1800-luvulla Erottajan länsipuolista osaa eli nykyisiä Kampin ja Punavuoren kaupunginosia.
Lähde: Kaija Ollila: Puhvelista Punatulkkkuun (Helsingin Sanomat 1977)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottaja
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin tuolloin Pikkuesplanadiksi. Ensimmäiseksi istutettiin 68 vaahteraa.1826 Engel laati puistosuunnitelman ja puistoalueen keskellä kulki vaahteroiden ja jalavien reunustama jalankulkuakseli. Teatteritalon ympärille istutettiin jalavia, vaahteroita, poppeleita ja riippupihlajia. Salavia istutettiin myös, mutta niihin ei oltu tyytyväisiä ja niiden tilalle istutettiin...
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä ruotsinkielistä tietosanakirjaa CD -muodossa.
Itäkeskuksen kirjastossa on tällainen mutta vain käsikirjastokappaleena eli tätä voi katsoa kirjastossa aukioloaikana:
Stora focus : det klassiska svenska uppslagsverket på CD-ROM
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, c2001
Painos Ver. 10.0
Kauniaisten kirjastossa on myös CD-ROM focus, mutta sekin taitaa olla vain käsikirjastokappale: Focus. 2000
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, cop. 1999
Painos Windows
