Rahtilaivoista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Vapaalahti; Hannu: Suomalaiset rahtilaivat 1970-80 osat 1 ja 2, Suomalaiset rahtilaivat 1960-1969, Malmberg, Thure: Bore 1897-1997, vuosista suomalaista merenkulkua, Karonen, Petri: Enso-Gutzeit oy laivanvarustajana: Oy Finnlines ltd ja merivienti vuosina 1947-1982, Pietikäinen, Matti: The Finnlines fleet 1947-1997 ja Vainio Martti: Hackmanin laivat: havaintoja Hackman & Co:n omistamista lavoista vuosien 1793-1991 aikana.
Muistelmateoksia ovat mm. kirjat Skogberg, Kurt: Bogsvall och kölvatten: Sjömansminnen och upplevelser från ”då och nu”, segelfartyg och supertankers i späänande jämförelse, Villa, Kyllikki: Vanhan rouvan lokikirja, Rouvari, Erkki: Nuoruuteni satamat, Lehtonen...
Jos kirjan nimi sisältää kaksi tai useampia sanoja, kirjoitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella eli näin: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Myös Raamattu kirjoitetaan isolla kirjaimella.
Monet Raamatun kirjat alkavat henkilönnimellä, jolloin ne kirjoitetaan tietenkin isolla kirjaimella, esim. Hesekielin kirja, Hoosean kirja, Esran kirja, Nehemian kirja, Markuksen evankeliumi jne.
Yleensä myös muut Raamatun kirjat kirjoitetaan isolla kirjaimella: Apostolien teot, Valitusvirret, Roomalaiskirje, Galatalaiskirje. Kielitoimiston sanakirjan mukaan Ilmestyskirjan voi kirjoittaa pienellä tai isolla kirjaimella. Alan kirjallisuudessa kuitenkin selvästi suositaan isoa alkukirjainta.
Lähteet:
Osmo Ikola: Nykysuomen käsikirja
Terho...
Fanni on Suomessa rinnakkainen kirjoitusasu nimelle Fanny, joka on alkuaan Franciscan englantilainen hellittelynimi. Miehennimestä Franciscus johdettu Fransisca (Suomessa myös muodossa Fransiska) merkitsee 'ranskatarta'. - Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä 'Jumalan soihtua' merkitsevästä Teofanosta eli Theofaniasta. Kirjoitusasu Fanni on aina ollut Fannya harvinaisempi. Fanny on ollut suosittu etenkin ruotsinkielisten tyttöjen nimenä, ensin 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla ja uudelleen 2000-luvun alussa.
Aurora on kreikkalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee 'aamuruskoa'. Nimeä kantoi roomalaisten aamuruskon jumalatar. Suomessa Aurora-nimeä teki tunnetuksi keisarin hovineito Aurora Karamzin (1808-1902). Suomen almanakassa...
Eino Ketolan kirjassa Vihdin historia 1918-1965 (ensimmäinen osa 1918-1939, 1996) kerrotaan, että Martti Olavi Satuli sai 8.4.1930 liikenneluvan bussilleen linjalle Otalampi-Helsinki. Kesäkuun 22. päivänä 1931 hän sai luvan myös toiselle autolle. (s. 306)
Sitä ennen oli Vihtiin ollut linja-autoliikennettä jo vuodesta 1924. Bussi liikennöi Helsingin ja Nummelan väliä (s. 305).
Adaliina on rinnakkainen kirjoitusasu nimille Adeliina, Adelina, Adeline, Adelin ja Adéle. Nimipäivää Adaliinalle ei löydy suomalaisesta kalenterista. Nimet ovat kantanimen Adelheidin muunnoksia. Esim. Ranskassa kunnioitettu Adelina oli Englannin kuninkaan ja Normandian herttuan Vilhelm Valloittajan pojantytär, joka kuoli Normandiassa sijainneen La Blanchen luostarin abbedissana v. 1125 (muistopäivä 20.10.)
Nimen osa Ada, suomal. muoto Aada, on alun perin saksalainen lyhentymä adel-alkuisista nimistä, kuten Adelheid, Adelgunda. Nimien taustalta löytyy merkitys ”aatelinen, jalosukuinen”. Euroopassa Adaa on vanhastaan käytetty myös Adelan, Adelen ja Adelaiden kutsumamuotona ja Suomessa Ada on ollut muun muassa Adalmiinan ja Adolfiinan...
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Esimerkiksi tutkimuksessa "Management of obstructed labor : a retrospective study" (S Adhikari, M Dasgupta, M Sanghamita, 2005, http://medind.nic.in/jaq/t05/i1/jaqt05i1p48.pdf) määritellään tämä termi seuraavasti:
"Obstructed labor is one where inspite of good uterine
contractions, the progressive descent of the presenting part
is arrested due to mechanical obstruction".
Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna synnytyskomplikaatiota, jossa lapsen tulo estyy tai sitä haittaa jokin mekaaninen este, kuten esimerkiksi vauvan ja lantion epäsuhta.
Sakari Saarikivi käyttää L'idole éternelle -veistoksesta nimeä Ikuinen ihanne kirjan Suuret taiteilijat : kuvataiteen mestarien elämäkertoja II osassa Goyasta Picassoon (WSOY, 1949): "Hänen 'Kevät', 'Ikuinen ihanne' tai 'Suudelma' nimiset, nuorta rakastavaa paria esittävät veistoksensa ovat parasta, mitä naturalistinen figuuriveistotaide 1800-luvulla on voinut esittää."
Toisen maailmansodan aikana Nicaragua julisti sodan Japanille (8.12.1941), Saksalle ja Italialle (11.12.1941) sekä Bulgarialle, Unkarille ja Romanialle (19.12.1941).
Suomelle sodan julistivat Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada (7.12.1941) sekä Etelä-Afrikan Unioni (8.12.1941).
Lähde: http://worldatwar.net/timeline/other/diplomacy39-45.html
Näistä kirjoista voisi löytyä tietoa aiheeseen:
1. Henkilöverotuksen käsikirja 2009 : verovuosi 2008.
ISBN 978-951-37-5424-2.
2. Jaakko Ossa: Sijoitustoiminnan verotus ja verosuunnittelu. Kaupppakaari 2002.
Pertti Puronen: Turvaa oikeutesi verotuksessa.
3. Verolait 2009
4. Joensuun Yliopistossa tehtyä Pro gradutyötä Koulutusmenot tulonhankkimiskuluina ja osana vähennysjärjestelmää (Timo Heinänen 2007) voi koittaa kaukolainata kirjaston kautta.
Netissä kannattanee tutustua myös Veronmaksajain keskuliiton opassivustoon osoitteessa http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/
Sekä edellisessä sivustossa sivuihin http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/palkansaaja/nainla…
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/omatveroasiat/...
Kadonnut kirja lienee Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1946 ja toinen Tammen Tyttöjen sarjassa 1959. Kustantajan esittelytekstin sanoin "kirja kertoo Anna-Marian, pienen palmikkopäisen tytön vaiheet nuoreksi, kauniiksi morsiameksi". Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään Hyvästi, Pyhän Katariinan Tyttöopisto!; sen alussa Anna-Maria pakkaa tavaroitaan seitsemän kouluvuoden jälkeen lähteäkseen Pietarista kotiin Suomeen. Harjunpään "varmuuri" tavataan ainakin luvuissa Anna-Maria viedään 'kasvatettavaksi' (s. 52) ja Harjunpään painajaisuni (s. 56).
Kirjaa löytyy lainattavaksi useista kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=palmikkop%C3%A4inen+tytt%C3…
Soukassa noutoa odottavaa kappaletta pidetään siellä 17.10 saakka. Jos asiakas ei siihen mennessä ole noutanut varaamaansa kirjaa, se laitetaan eteenpäin seuraavalle varaajalle eli teille.
Asiakkaalla on kahdeksan päivää aikaa (sunnuntaita ei lasketa mukaan) käydä noutamassa varaamansa aineisto noutokirjastosta.
Ranja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Kyseessä voi olla muunnelma intialaisesta naisennimestä Ranjana ('tyttö, joka tuo ilon'), mutta lähtökohtana ovat voineet toimia myös samankaltaiset nimet, kuten Anja, Ronja ja Tanja. Nimi tunnetaan harvinaisena myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ensimmäiset Ranjat nimettiin tiettävästi 1930-luvulla.
(Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007)
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Kirjastoauto käy Merihaassa osoitteessa Hakaniemenranta 14 keskiviikkoisin klo 16.00-16.20. Kirjastoauton aikataulut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/File/399649a1-a887-4d71-87ae-26d65a720bbb/Kirjast… .
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :...
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna ja myös Warkauden lehden lahjoittamana paperiversiona. Vuonna 1959 tuona ajankohtana lehti on ilmestynyt tiistaina 10.11., torstaina 12.11., lauantaina 14.11. ja tiistaina 17.11., mutta ei perjantaina 13.11.
Sidotusta paperivuosikerrasta saa avustajan kanssa otetuksi kopion kopiokoneella; kahteen A3-paperiin mahtuu yksi aukeama; kulut 1 e. Mikrofilmatusta versiosta saa aukeaman mahtumaan neljälle A4-arkille; kulut 2 e. Jos kopiot pyydetään kaukopalvelun kautta, kuluihin lisätään vielä 3 euroa.
