Harrastajanahkurin käsikirjassa (1, 1999, tekijä Jouko Eskelinen) on tietoa aiheesta. Turkka Aaltosen kirjassa Vanhat hyvät erätaidot on luku saaliseläinten nahan parkitsemisesta, ja siinä yhdeydessä puhutaan hyvin lyhyesti myös kalannahasta.
Aiheesta on myös artikkeleita:
- Anton Kalland, Kalansaaliista käyttöesineeksi (Kalannahan käsittely ja kalannahka käsityömateriaalina), Erä 27(2008):3, s. 62—65
- Pirkko Niemistö, Kalastajan tytär pitää kalasta (Haastattelussa kalannahkataiteilija Liisa Saarni), Taitaja 2004:4, s. 62—63
- Eija-Liisa Kasesniemi, Villi kalannahka : uusvanha ekotuote (Haastateltavana kalannahkakäsityöläinen Liisa Saarni), Taito 90(1997):1, s. 40-41
- Antti Kähönen, Kalannahan parkitsija (Kalannahan parkitsemisen taitava...
Kyseessä lienee Torbjörn Holmqvistin teos "Konalan seudun historiikki : muistiinpanoja Konalasta ja sen ympäristöstä menneinä aikoina". Tämä Holmqvist on Helsingin sanomien mukaan arkkitehti Selim Arvid Lindqvistin tyttärenpoika.
Kirja löytyy kaupunginkirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1299759~S9*fin
Jouluevankeliumi kuuluu Suomessa kristillisen kirkon joulunajan perinteisiin. Osa uskonnottomista ei vietä juhlaa ollenkaan, osa juhlii joulunaikaa sydäntalven juhlana, osa ei juurikaan kiinnitä huomiota joulun historiaan tai kristilliseen perinteeseen vaan pitää joulua rauhoittumisen ja yhdessäolon juhlana.
Suomen uskonnonvapauslaki on vuodelta 1923, mutta evankelis-luterilaisen kirkon asema vahvana valtionkirkkona on vaikuttanut siihen, etteivät Suomen uskonnottomat ole järjestäytyneet kovin kattavasti. Näin ollen myös uskonnottomien yhteisten juhlaperinteiden muodostuminen on yksilöiden itsensä ja toisaalta muutaman etujärjestön kuten Pro-Seremoniat Oy:n varassa. Yksikään järjestö ei kuitenkaan ohjeista jäseniään tai kannattajiaan,...
Hei!
Kyllä Anna-liisa Lehtosen Saunatontun satuja löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Gösta Knutssonin Tumppi ja Tassu -kirjoista on onneksi otettu uudet painokset vuonna 2005. Niidenkin saatavuuden voi tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Olisiko kysymyksessä laulu Numerot, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa näin: Ykkönen yksin on paras sekä verraton...? Säkeistöjä on yksi jokaiselle numerolle, ja kertosäkeessä lauletaan Tik-tak ti-ki-tak, kello tikittää, paikalleen ei koskaan jää.
Laulu on alkujaan englantilainen kansanlaulu, jonka suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila.
Nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta lastenlaulukirjasta, joka on useimmissa kirjastoissa.
Oheinen teksti on korkeimman oikeuden sivustolla:
"Ennakkopäätökset
Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on ennakkopäätöksien antaminen koko oikeusjärjestyksen kannalta tärkeistä kysymyksistä ja muun lainkäytön ohjaamiseksi. Ennakkopäätöksiä annetaan yleensä sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia."
Kirjassa Havansi, Erkki: Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö. Helsinki, 2002, s.155 "Mikään tuomari tai tuomioistuin ei ole erehtymätön. Oikeusturvan kannalta on siksi periaatteellisena lähtökohtana selvää, että tuomioon tms. ratkaisuun tyytymättömällä asianosaisella tulee olla mahdollisuus muutoksenhakuun, jos tuomio on syntynyt alioikeudessa (KO) tai...
Yhtä vakiintunutta ilmaisua ei ole käytössä Internetin tiedonlähteisiin viittamisessa. Nopea suomenkielisten väitöskirjojen lähdeluetteloiden selailu paljastaa ainakin neljä tapaa:
1. Tarkistettu 21.10.2009.
2. Katsottu 21.10.2009
3. Käyttöpäivämäärä 21.10.2009
4. (21.10.2009) eli pelkkä päivämäärä suluissa
Tämän lisäksi osa tutkijoista ei ilmoita lainkaan mitään päivämäärää, vaan tyytyy vain ilmoittamaan linkin. Tämäkin lienee sallittua varsinkin, jos kyseessä on vanha ja vakiintunut osoite tai pysyväisosoite eli URN (tai DOI).
Hei,
Vastaus on: Ei. Tilastollisen aineiston keskiarvon ja keskihajonnan avulla ei voi päätellä, onko aineisto normaalisti jakautunut. Keskiarvon perusteella voidaan arvioida jakauman sijaintia ja keskihajonnan avulla jakauman levinneisyyttä. Ne eivät kuitenkaan kerro tarpeeksi jakauman muodosta.
Aineiston normaalijakaumaa varten on olemassa tilastollisia testejä, jotka perustuvat aineiston vinouteen ja huipukkuuteen. Tällaisia testejä ovat esimerkiksi Jarquen ja Beran testi.
Kiitos hyvästä kehittämisehdotuksesta! Aihehaku sanastosta sisältää kaikki asiasanat, joita vastaajat ovat kysymys/vastausparien kuvailussa käyttäneet ja toimii haun tavoin. Lukijoiden vihjeet tulisi liittää tähän hakutulokseen. Kirjastot.fi:ssä on tällä hetkellä menossa Kaunokirjallisuus-projekti, jossa rakennetaan kokonaisuutta, josta löytyisi kaunokirjallisuuden kuvailua, arvosteluja ja asiasanoituksia. Yhteys siihen olisi mahdollista ja hyväkin rakentaa. Sen lisäksi täytyisi kuitenkin saada jotenkin lukijoiden vihjeet tietokirjallisuudesta rakennettua tuohon tulokseen. Tällä hetkellä lukijoiden kommentointi on olemassa joka vastauksessa, mutta hakua ei ole vielä kommentteihin rakennettu, koska ne ovat olleet käytössä vasta vuoden...
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Johnsonin suomennetut teokset ovat
Elettiin vuotta 1914 (Nu var det 1914)
Hänen armonsa aika (Hans nådes tid)
Kaupunki hohtaa pimeässä (Stad i mörker)
Kohti hiljaisuutta : romaani vangituista (Några steg mot tystnaden))
Rantojen tyrskyt : romaani läsnäolevasta (Strändernas svall)
Sotilaan paluu (Soldatens återkomst)
Tulta ja ruusuja (Drömmar om rosor och eld)
Tällaista on elämäsi (Här har du ditt liv)
Älä katso taaksesi (Se dig inte om)
Iloisia päiviä (novelli kokoelmassa Nobelkirjailijat 4)
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
Kysymykseen vastaa parhaiten Kallion seurakunta. Todennäköisesti kirkon torniin ei ole seurakunnan ulkopuolisilla pääsyä.
http://kallio.kirkkohelsinki.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kallion_kirkko
Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa opetetaan systeemiekologiaa ainakin kasvibiologian opinnoissa. Voit katsoa tarkemmin opintotarjonnasta tiedekunnan omilta sivuilta:
http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/asetukset.html
Systeemiekologia vaikuttaa melko vakiintuneelta tutkimusalalta biotieteellisen tutkimuksen piirissä. Helsingin biotieteellisen tiedekunnan alaisena toimii useita eläintieteellisiä asemia, joiden tuottamaa tutkimusta aiheesta on ilmeisesti kehuttu aina Ruotsissa asti.
http://luoto.tvarminne.helsinki.fi/historiikki/kasikirjoitus_tamminen.h…
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannan mukaan Fakta-nimistä lehteä ei ole ilmestynyt tuohon aikaan.
Fennica on maksuton tietokanta. Voit halutessasi tarkistaa asian sieltä. Linkki: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
Valitse "haku Fennicasta".
Tietokannan sisällä laita lehden nimi kohtaan "teos".
Muutama kollega muistelee joskus kuulleensa moisesta piirakasta, mutta ohje onkin vaikeampi löytää.
Olen selannut läpi kirjastomme piirakkakirjat, samoin kuin ranskalaiset reseptikirjat (myös ne vanhemmat englanninkieliset,joita meillä vielä on kokoelmissa), mutta kaikki tarjoavat vain Tarte Tatinia ja Alsacelaista piirakkaa. En siis valitettavasti löytänyt kysymääsi piirakkaohjetta, myöskään internetistä.
Itse tekisin ehkä niinkin kokeellisesti, että yhdistäisin kahta eri ohjetta, esim:
http://www.sorsanpaistaja.fi/?p=97
ja
http://www.digipaper.fi/presso/3145/index.php?pgnumb=27
Tänään luetaan paljon Paul Coelhon teoksia. Esimerkiksi Coelhon Alkemistia kuvaillaan asiasanoilla filosofiset romaanit, itsetuntemus.
Hyvin suosittuja ovat olleet myös Carlos Castanedan teokset,
Saint-Exupéryn Pikku prinssi ja James Redfieldin kirjat Yhdeksän oivalluksen tie ja Kymmenes oivallus sekä Carter: Pikku puun kasvatus. Entä asiasanalla alkuperäiskansat kuvailtu teos, Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta.
Elämäntarkoitus-asiasana yhdistettynä kaunokirjallisuuden luokkaan 84 antaa tulokseksi esim. Pirsig: Zen ja moottoripyörän kunnossapito.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty tietoa aiheesta elämän todellisuus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4f74b4ae-6ae…
Linkkisivusta Kirjavinkit...
Vuosina 2007-2008 vietettiin rytmimusiikin teemavuotta. Teemavuoden aikana laadittiin selvitys rytmimusiikin asemasta musiikkioppilaitoksissa. Kysely rytmimusiikista lähetettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton taiteen
perusopetusta antaviin jäsenoppilaitoksiin. Rytmimusiikilla selvityksessä on tarkoitettu kaikkia jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja.
Selvityksen mukaan pop/jazzmusiikin opetuksen määrä ja
prosentuaalinen osuus kokonaisviikkotuntimäärästä oli 7,6 % ja kansanmusiikin osuus 1,0 %. Jäljelle jäävä "muu" 91,4 % on käytännössä klassista musiikkia.
Koko selvitys löytyy täältä:
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/sml/files/Teemavuosi/...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita keittokirjoja, joissa annetaan erilaisille lihoille selvät paistamisajat. Oleellista lopputuloksen onnistumiselle on myös lihan esikättely, kuten esille otto huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen valmistamista, pihvien leikkaaminen poikkisyin sekä kalvojen poistaminen ja pinnan pyyhkiminen kuivaksi.
Teoksessa Brita Olsson: ”Suuri lihakirja” on Paistamisajat – taulukko (s. 15), jossa eri lihoille ja ruhonosille annetaan paksuuden mukaiset paistamisajat pannussa. Näillä ohjeilla liha on sisältä vaaleanpunaista ja punertava lihaneste tihkuu ulos paistetulta puolelta. Siinä annetaan myös vinkkejä miten pihvin saa punaisemmaksi tai läpeensä kypsäksi. Samanlaiset ohjeet löytyvät myös teoksesta ”...
Etsimäsi kirja näyttää olevan saatavissa Museoviraston kirjastosta ( http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=kirjastot&%24%7BDE… )
Jotta voit lainata sen sieltä, tarvitset Helka-kirjastokortin, jonka hankkimisohjeet löydät täältä: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
