Tämän tyyppisiin VR:n asioita koskeviin kysymyksiin saa nopeimmin vastauksen ottamalla yhteyttä suoraan VR:n valtakunnalliseen puhelinpalvelunumeroon 0600-41900, tai antamalla palautetta VR:n nettisivujen kautta. Palautteisiin vastataan!
Soitto VR:lle antoi seuraavanlaista tietoa.
Jos koko vaunu ja yksikkö matkaa suljettuna asemalta toiselle on kyseessä juuri siinä vaunussa oleva tekninen ongelma: ovet eivät toimi, wc:t eivät toimi tms. Erikseen tiedottaminen on VR:n tapa kertoa matkustajille heti. Kyseiseen vaunuun on saatettu myydä ennakolta lippuja ja sinne ei sitten pääsekään.
Tiedustelimme asiaa Salattuja elämiä tuottavasta FremantleMedia Finlandista. Kyseisessä sivuroolissa escort Mikaelina nähtiin Tomi Kantola. Olit siis oikeassa henkilön etunimestä.
Malakka, englanniksi Malacca, on satamakaupunki Malakan niemimaan eteläosassa Malesiassa. Strait of Malacca on suomeksi Malakansalmi, joka on Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi.
Lähde: Facta tietopalvelu
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Oulussa loruleikki- ja runokylpyhetkiä vauvoille järjestää Valveen
sanataidekoulu. Lisätietoja: www.kulttuurivalve.fi
Tietoa vauvojen sanataideopetuksesta saat myös Lukukeskuksen
Lukuleikkikuu-nettisivuilta: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu
Espoon kaupunginkirjastossa näyttää tänä syksynä olevan useita
vauvojen runokylpyhetkiä: www.espoo.fi
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on joitakin tällaisia lehtiä. Niiden säilytysaika on 1-3 kuukautta, joten heinäkuun loppupuolen numeroita voisi vielä löytyä. Niiden etsiminen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) on sikäli työlästä, että haku on tehtävä maittain. Kirjoita pääsivun vapaa sanahaku -ruutuun esim. sanomalehdet kiina. Tässä on tulos tästä hausta:
People's daily
China daily
Dajiyuan shibao
Toinen mahdollisuus on etsiä kirjastojen asiakastietokoneilla käytettävästä PressDisplay-tietokannasta. Sieltä löytyy hyvin monen maan lehtiä kokonaan luettavaksi, mutta myös niitä säilytetään siellä vain kolme kuukautta. Tietoa PressDisplaysta täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/f5dc7862-aba8-4f8b-84f4-16b13a316f98.aspx...
Helmet-heijastimia on jaossa silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa. Valitettavasti niitä ei saa kirjastoista. Tällä hetkellä heijastimia jaetaan Helsingin kirjamessuilla Helmet-kirjastojen osastolla.
http://www.finnexpo.fi/kirja/
Vastauksen lähettäminen on viipynyt, kun emme ole onnistuneet saamaan yksiselitteistä vastausta. - Sellainen käsitys meillä on, että mitään teosta ei voi julkaista uudelleen kysymättä tekijän lupaa, vaikka merkitsisikin lähteen kuvan alle. Mutta jos kerran lähde löytyy, samalla vaivallahan voi kysyä lupaakin.
Tekijänoikeuslaki löytyy FinLexistä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja Jukka Kemppisen pohdintaa ja lukijoiden kommentteja blogissaan vuonna 2006
http://kemppinen.blogspot.com/2006/01/oikeudet-upoksissa.html
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://fennica.linneanet.fi/).
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Kysymys "mitä on tiede?" on yksi tieteenfilosofian peruskysymyksistä, ja siihen voidaan antaa monenlaisia vastauksia.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon teoksessa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" (1993) tiede ymmärretään järjestelmällisenä ja järkiperäisenä toimintana, jossa tavoitellaan ja hankitaan uutta tietoa. Tieteellisen metodin kriteereinä on perinteisesti pidetty muun muassa objektiivisuutta, julkisuutta (tieteellinen tieto on vapaasti saatavilla ja tiedeyhteisön jäsenten kyseenalaistettavissa) ja itsestäänkorjautuvuutta (tiedeyhteisö rakentaa tietoa yhdessä ja virheelliset tiedot korvataan pätevimmillä). Toisaalta nämäkin kriteerit voidaan voidaan kyseenalaistaa... Esimerkiksi feministisessä tieteenfilosofissa puhutaan...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten - muistini mukaan edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla http://www.lib.hel.fi/ , kohdassa Asiointi kirjastossa, kerrotaan seuraavaa:
Maksuista voit hakea vapautusta
Kirjaston perimästä maksusta voit hakea vapautusta tai maksun alentamista vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hakijan ja mahdollisen takaajan nimi, henkilötunnus, osoite ja...
Joensuun seutukirjaston sivuilta löytyy kattava luettelo suomennetusta Latinalaisen Amerikan kaunokirjallisuudesta. Siitä löytyvät sekä vanhat että uudet tuttavuudet. Osoite on http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/kokoelmatjatiedonha….
Katso-lehti lienee paras televisionohjelmatietojen lähde vuosilta 1990-2007 kuten kysyjä tiesikin. Kansalliskirjaston (ent. Helsingin yliopiston kirjasto) kotimaisten aikakauslehtien kokoelmasta ko. lehti löytyy. Katso-lehden vuosikertoja voi tilata lukusalikäyttöön. Niitä annetaan vain tutkimustarkoituksiin. Niitä tilattaessa on täytettävä käyttölupa-anomus.
Myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (Kava) (ent. Suomen elokuva-arkisto) kirjastosta Katso-lehden vanhoja vuosikertoja löytyy ainakin vuoteen 2003 asti. Sielläkin niitä annetaan vain paikan päällä tutkittavaksi. Kavan yhteystiedot: http://www.kava.fi/
Kirjaston sähköposti: kirjasto@kava.fi
Kavassa toimii v. 2008 aloittanut Radio- ja televisioarkisto. Heidän asiantuntemustaan...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa tuon ajan sisustuksesta ja käytetyistä materiaaleista ja väreistä:
HUOKUNA, Tiina
Vallankumous kotona! : arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Yliopistopaino, 2006
SARANTOLA-WEISS, Minna
Sohvaryhmän läpimurto : kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003
OLETA pyöreä tuoli : Eero Aarnion 60-luku = Assume a round chair : Eero Aarnio and the 60's. Helsingin taidehalli : Taideteollinen korkeakoulu, 2003
SARANTOLA-WEISS, Minna
Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea. WSOY, 2008
POP - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä.
Lahden taidemuseo, 2008
Kirjojen saatavuuden voit...
Selvää määritelmää käsitteelle sosiokulttuuri ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä. Osoitteessa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/5703/suomalai.pdf?sequence=1
on Johanna Holopaisen Helsingin yliopistoon tekemä sosiaalipsykologian pro gradu –tutkielman, joka käsittelee sosiokulttuurista sopeutumista (Suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaisten psykologista ja sosiokulttuurista sopeutumista selittävät tekijät). Tässä on tutkielmasta tekstinpätkä, jossa käsitellään sosiokulttuuri-käsitettä:
”Psykologinen sopeutuminen tarkoittaa yksilön emotionaalista hyvinvointia ja yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä, kun taas sosiokulttuurinen sopeutuminen liittyy uuteen kulttuuriin sopeutumiseen käyttäytymisen tasolla (Ward &...
Valitettavasti vuoden 2007 MP Maailmaa ei ole enää saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Lehteä tilataan pääkaupunkiseudulla kolmeen kirjastoon, joista kaikista löytyy vain tämän vuoden lehdet.
Taideterapeutiksi voi tulla monen tien kautta. Opintoluotsin kysymys ja vastaus antaa ainakin vinkkejä: http://opintoluotsi.fi/fi-FI/kysymysarkisto/kysymys.aspx?MessageID=8179… .
Suomen taideterapiayhdistyksen järjestämästä koulutuksesta saa tietoa yhdistyksestä: http://www.suomentaideterapiayhdistys.fi/koulutus.html
Inartes Instituutin koulutusala on ekspressiivinen taideterapia, ja sen koulutus on tarkoitettu aikuisille, terveydenhuollon, sosiaali- tai taiteen alan ammattilaisille. http://www.inartes.fi/index.php?id=002
Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto on järjestänyt alan kursseja: http://www.kpedu.fi/?deptid=12870
Myös Muurlan opistossa on koulutusta: http://www.muurlanopisto.org/index.php/opiskelu/ekspressiivinen_taidete…
Kyllä voi.
- Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirjassa (sivulla 137) neuvotaan vehnähapanleivän valmistus hunajanostatusaineella.
- Kirjassa Lämmintä leipää (tekijät Siv ja Key L. Nilson) on herkullinen juttu Ermelindan hapantaikinasta, johon käytetään ruista ja vehnää.
- Erilaisia nostatusmenetelmiä selostavat Eeva Jäntti ja Matti Olkinuora kirjassa Tähkäpää : luomuleipojan käsikirja. Siinä on myös ilman nostatusta leivottavia leipiä, esim. intialainen chapati ja kotoinen ohrarieska
- Ulla Heinon Viljatiessä on myös rutkasti erilaisia leipiä, mm. norjalainen ohutleipä sekä leivinjauheella tai soodalla nostatettuja leipiä.
