Sitaatin säkeisiin päättyy Koskenniemen runo Raanunkutoja, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Tuli ja tuhka (1936). Se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
Todennäköisesti Suomen sodan viimeinen veteraani oli vuonna 1876 kuollut Karl Gustav Polviander, joka tarinan mukaan oli osallisena myös Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden syntyyn.
http://www.ylojarvi.fi/palvelut/harrastukset_ja_vapaa-aika/kulttuuripal…
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/12/sotaveteraanilistaus…
Tietoa löytyy runsaastikin. Tässä muutama kirja:
- The Band Name Book / Noel Hudson (2008)
- A dictionary of rock and pop names : the rock and pop names encyclopedia from Aaliyah to ZZ Top / Mark Beech (2009)
Muutama tutkimuskin bändien nimistä on tehty:
- Ei nimi bändiä pahenna, jos ei bändi nimeään : kognitiiviskielitieteellinen kuvaus eteläpohjalaisten yhtyeiden nimistä ja nimien viesteistä / Anne Kulmala. (pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2006)
- Apocalypticaa stratovariuksella : tutkimus populaarimusiikin yhtyenimien ja genreajattelun yhteyksistä Soundi-lehden kautta / Ilari Hongisto. (sivulaudaturtyö, Turun yliopisto, 2004)
- Kuurna, Helmi ja Toveri : nimistön retroilmiöitä / Päivi Salo. (pro gradu, Helsingin yliopisto, 2007)
Tässä...
Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Satakuntalaisen osakunnan laulukirja 1968 on oikea kirja,
laulu löytyy sivulta 198, Sanat alkavat "Auk-auki" jne. Kirjasta löytyvät sanat, ei nuotteja. Kirjan saa käteensä esim. kaukolainaamalla sen oman kirjaston kautta.
Tutkimuskysymyksesi selvittämiseksi sinun kannattaa olla yhteydessä valitsemiisi pankkeihin. Lisäksi voit käyttää tiedonhaussa esimerkiksi seuraavia tietokantoja ja arkistoja:
Eduskunnan kirjaston kokoelma
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Makupalat - Hämeenlinnan kaupunginkirjaston linkkikirjasto
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=76d76d5a-843e-4b19-bedd…
Kirjastot.fi - kirjastosi verkossa
http://www.kirjastot.fi/
Liiketalouden ja hallinnon tiedonlähteitä
http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/ammatillisen_tiedon_lahteet_liik…
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
Vastaavasta aiheesta on tehty jo joitain opinnäytetöitä, tässä esimerkkejä:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1764/...
Teoksessa Jaakkola, Kaisu (1977, s. 180). Muuttuva joulu : kansatieteellinen tutkimus = The changing Christmas : an ethnological study: "Erittäin suosittu kuvausten perusteella oli kuusta kiertävä marsalkanvyö, raamatunlause, jossa sanottiin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto." Tekijä käyttää tässä kahta lähdettä: Haavio, J (1972, s. 183). Mennyttä aikaa muistelen sekä Borg-Sundman, M (1966, s. 50-51). Jännittävä on elämä.
Lisäksi googlehaku "marsalkanvyö" antaa vastaukseksi lukuisia viitteitä.
Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
Nykysuomen sanakirjan mukaan "odotella" on frekventatiiviverbi, joka ilmaisee kantasanansa ("odottaa") osoittaman tekemisen tapahtuvan toistuvasti, jatkuvasti tai hiljalleen.
SKS:n Iso suomen kielioppi huomauttaa verbijohdoksista puhuessaan, että frekventatiivisilla johdoksilla voi olla muunkinlaista merkitystä kuin pelkkä toistuvuuden tai jatkuvuuden ilmaiseminen: "Usein johdoksella kuvataan tapahtumaan sisältyvää epäsäännöllisyyttä, sattumanvaraisuutta tai vähäisempää intensiivisyyttä." Odottelussa voisi kaiketi ajatella olevan kyse nimenomaisesti tällaisesta intensiivisyydeltään vähäisemmästä odottamisesta.
Frekventatiivisen johdoksen käyttö voi kertoa myös puhujan/kirjoittajan kielteisestä tai myönteisestä asenteesta ilmaisemaansa...
Julkaisusta Meidän lapset: albumi; Koteja kodittomille lapsille r.y; Porvoo, WSOY, 1923 löytyy nuotti Mikael Nybergin säveltämään Immi Hellénin sanoittamaan kappaleeseen Leiki, lapsi. Sama teksti on julkaistu nimellä Lapselle Immi Hellénin kokoelmassa Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu; Helsinki : Valistus, 1930.
Kirjallisuutta narsismista
Crompton, Simon: Rakastuin narsistiin. Helsinki : Minerva ; Jyväskylä, 2009 ISBN 978-952-492-234-0 (sid.)
Freud, Sigmund: Johdatus narsismiin ja muita esseitä. Helsinki : Love kirjat, 1993 ISBN 951-8978-24-7 (sid.)
Hotchkiss, Sandy: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä. Helsinki : Basam books, 2005 ISBN 952-5534-11-1 (nid.)
Myllärniemi, Jorma: Narsismi : vamma ja voimavara. Helsinki : Kirjapaja, 2006 ISBN 978-951-607-379-1 (sid.)
Mäkelä, Raimo: Naamiona terve mieli : kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Kauniainen : Perussanoma, 2007 ISBN 978-951-888-464-7 (nid.)
Kirjallisuutta psykopatiasta
Babiak, Paul: Käärmeet liituraidassa : psykopaatit työelämässä. Helsinki : Koobra, 2007 ISBN 978-952-92-2839-3 (sid.)...
Voit uusia kaikkia lainojasi kaikissa Helmet-kirjastoissa, myös kirjasto 10:ssä.
Lainojen uusiminen on mahdollista myös internetin kautta, mikäli sinun kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Tunnusluvun voit saada lähimmästä kirjastostasi esittämällä virallisen henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokorttisi.
Lisätietoja saat seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Kirjasto ei voi esiintyä asiantuntijan roolissa lääketieteellisissä kysymyksissä. Voit muodostaa kuvaa asiasta tutustumalla vaikkapa seuraaviin teoksiin:
Tekijä Ahonen, Pia : Matalan ja korkean riskin ensisynnyttäjien raskaudenaikaiset odotukset ja synnytyskokemukset / Pia Ahonen
Julkaisutiedot Turku : Turun yliopisto, 2001
Tekijä Curtis, Glade B.: Your pregnancy after 35 /Cambridge (Mass.) : Da Capo Press, 2001
Nettilähteitä:
http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:255
http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/pohjoismaissa-myoehaeine…
http://www.vauva.fi/artikkeli/synnytys/659/synnytys_totta_ja_tarua
Katkelmat ovat todennäköisesti Aune Krohnin runosta Kuu kujeilee. Runo on julkaistu esimerkiksi teoksissa Lapsuuden kultamailla (1926) ja Lasten runotar: Valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (1962).
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Kyseessä lienevät Astrid Lindgrenin salapoliisikirjat Yksityisetsivä Kalle Blomkvist, Kalle mestarietsivä ja Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä. Kirjoissa lapsilla on kesälomallaan käynnissä Ruusujen sota, jossa Punaiset ja Valkoiset Ruusut ottavat mittaa toisistaan. Koitokset alkavat usein mitä kauheimpia solvauksia sisältävien sodanjulistusten lähettämisellä. Kallella ja hänen ystävillään eli Valkoisilla Ruusilla on käytössä salakieli vastapuolen hämäämiseksi. "Mom-e tot-u-lol-e-mom-mom-e pop-i-a-non pop-e-lol-a-sos-tot-a-mom-a-a-non sos-i-non-u-tot" tarkoittaa "me tulemme pian pelastamaan sinut".
Kalle-kirjat on julkaistu kolmen kirjan yhteisniteenä nimellä Mestarietsivä Kalle Blomkvist.
Juice Leskisen tuotannon tekijänoikeudet ovat kaiketi hänen perikunnallaan. Kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöön:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html
Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Teoksessa Edessä avoimet meret:Runoja antoisiin eläkevuosiin löytyy kysytynlaisia runoja. Tämä teos löytyy kirjaston kautta kuten seuraavatkin, joista voi olla hyötyä:
Vuosien varjot ja valo / Räty-Hämäläinen, Aino
[Helsinki] : Palmenia-kustannus, 2002
Vuodet kuin kuiskauksia /
Helsinki : WSOY, 2005
Tässä iässä /Heilala, Eeva
Helsinki : Tammi, 2009
Ilta / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2002]
Ero / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2003]
Suruttoman saattohoito / Kejonen, Pekka
Helsinki : WSOY, 2005 (Vantaa : Dark)
Koipitoipilas : runoja /Villa, Kyllikki
Helsinki : Like, 2009
Pää tallella : runoja ikääntyville /
Helsinki : LK-kirjat, 2008
