Nämä kasetit ovat ilmeisesti Harjulan omakustanteita, joista ei ole kappaleita eksynyt edes Kansalliskirjaston tai Jazz Pop Arkiston kokoelmiin. Käytännössä tällaiseen äänitteeseen käsiksi pääseminen on äärimmäisen hankalaa ja sattumanvaraista. Suomen äänitearkisto ei lainaa tallenteitaan, mutta ehkä kannattaa ottaa yhteyttä äänitearkiston puheenjohtaja Timo Wuoreen (tw@tiwuori.pp.fi, p. 040-5141315). (Heikki Poroila)
Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Tapio Rautavaaran omaelämärrasta En päivääkään vaihtaisi pois (Kirjayhtymä, 1978) löytyvä Laulaja taivaan portilla -runo on Veikko Virmajoen eli oikealta nimeltään Arvo Kalliolan (1894-1956) käsialaa. Kalliola tunnetaan paremmin sanoittajana, ja hänen sanoituksistaan löytyy listaus Suomen äänitearkistosta (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kalliola+Arvo). Painettuja runo- tai sanoituskokoelmia häneltä ei ole julkaistu, joten runo on parhaiten saatavilla Rautavaaran kirjasta.
Myös Lauri Pohjanpäällä on runo Laulaja taivaan portilla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Pohjanpään esikoiskokoelmassa Mielialoja (1910) ja myöhemmin esim. kokoelmassa Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910 - 1954. Oskar Merikanto on säveltänyt...
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Pukujen suunnittelusta ei valitettavasti löytynyt tietoa, mutta muodin historian kirjoista löytyi kuvia antiikin ajan pukeutumisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim. Wolfgang Bruhn: Pukuhistorian kuvasto ja Max Tilke: Pukujen kuosit ja leikkaukset. Kirjat on julkaissut Lehtikirjakauppa vuosina 1981 ja 1982. Lisäksi löytyy Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, tekijänä John Peacock ( Otava 1991) ja Vaatteet ennen ja nyt, tekijänä Mare Lappalainen (WSOY 1995). Tänä vuonaa on ilmestynyt Taina Luoman Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan (WSOY). Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa Pukujen suunnittelusta ei valitettavasti löytynyt tietoa, mutta muodin historian kirjoista löytyi kuvia antiikin ajan pukeutumisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim....
Haku HelMet-tietokannasta osoitti ettei Pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy montakaan Miamiin sijoittuvaa kirjaa. Reilusta 20:stä osumasta suurin osa on dekkareita. Ana Menendezin kirja "Rakas Che" kuitenkin sijoittuu kaupunkiin. Kirjan päähenkilö on nuori kuubalaisnainen, joka on muuttanut isoisänsä kanssa Miamiin. Hän yrittää selvittää omaa taustaansa, saada edes jotain kuvaa vanhemmistaan. Samalla kirja on löytöretki naisen omaan minään.
Ana Menendezin novellikokoelman "Kerran Kuubassa" ensimmäinen novelli "Kuubassa olin susikoira" sijoituu myös Miamiin. Yleensä kirja kertoo aivan tavallisista kuubalaisista maahanmuuttajista Floridassa eikä mässäile poliittisen vainon aiheuttamilla tragedioilla.
Helen Fieldingin "Olivia Joles ja...
Monenlaisia painokoneita on myytävänä ainakin Huuto.netin, Keltaisen Pörssin ja Yritystele.fin kautta. Koneiden hinnoista tai mahdollisista vuokrakoneista ei löytynyt tietoa. Ei myöskään oikein selvinnyt, minkälaisilla koneilla t-paitoja painetaan.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Viestintäalan ammattiliittoon, joka on mm. painoalan ammattilaisten liitto. Tämän joulunalusviikon liitossa ollaan lomalla:
http://www.viestintaliitto.fi/vaal/ammattiosastot.htm
Kortillasi ei ollut varausta, mutta tein sen, eli nyt varaus on olemassa. Varauksia on paljon, olet Pihkovan kellojen 478. varaaja.
Varaukset ja muutkin oman korttisi tiedot näet Helmet-verkkokirjaston Omat tietoni -linkin kautta. Tarvitset siihen kirjastokorttisi numeron ja nelinumeroisen tunnusluvun. Ohjeita varaamiseen löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Pääsääntöisesti Helmet-laina täytyy palauttaa johonkin Helmet-kirjastoon. Helpoin vaihtoehto on uusia laina, jos se on mahdollista. Täältä saat tietoa uusimisesta:
http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx
Jotkut kirjastot lähettävät lainoja muualle Suomeen. Palvelu on maksullista. Kysy Kittilästä tästä mahdollisuudesta:
http://www.kittila.fi/web/index.php?id=250
Voit myös palauttaa lainan lähettämällä sen postin kautta.
Laina täytyy pääsääntöisesti palauttaa johonkin Helmet-kirjastoon. Jotkut kirjastot ottavat kuitenkin vastaan muiden kirjastojen lainoja ja palauttavat ne omistajakirjastoon muualle Suomeen. Tällainen palvelu on maksullista. Voit kysyä tästä mahdollisuudesta siitä kirjastosta, johon sen palauttaisit.
Toinen mahdollisuus on lähettää laina postitse.
Miksipä se ei olisi sallittua? Mistä tahansa HelMet-kirjastosta lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon, lainat saa kaikin mokomin palauttaa ennen eräpäivää, ja kirjaston puolesta saat ihan vapaasti palauttaa myös kaveriesi lainoja. Ainoa mahdollisesti kielletty asia jonka tässä pystyn keksimään olisi, jos kaverisi kieltänyt sinua palauttamasta omia lainojaan ;)
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Lappeenrannan kirjaston aukioloajat löytyvät tästä osoitteesta
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11799 . Pääkirjasto on auki 10-20 ma-pe. Joulun aikaan aukioloajoissa on muutoksia (ensi viikolla ja seuraavalla), niistä löytyy tietoa samalta sivulta painamalla nappulaa Tarkista jne.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet sanotaan Karikoski -nimen esiintyvän Suomen länsiosissa. Osa nimistä on peräisin suoraan paikannimistä, osa on otettu.
Kirjassa mainitaan lisäksi, että vuonna 1906 mm. Holmström- ja Johnson-nimiset ovat ottaneet nimekseen Karikoski.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimeta
Otava, 2000
Tällainen ohjelmistomuutos on suunnitteilla ja tulee käyttöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Kirjastonhoitajat ovat sitä varten, että he auttavat varausten teossa, joten ennen uudistusta mene vain rohkeasti pyytämään apua!
Olethan tarkastanut internetselaimesi asetuksista että sinulla ei ole ponnahdusikkunoiden estoa päällä? Jos on niin silloin tuo linkki ei aukea. Eli mene internetasetuksiin ja sieltä "pop-up blocker" settings kohtaan. Sieltä saat muokattua asetukset kuntoon ja tuon ikkunan pitäisi aueta.
Evert Tauben lauluista on suomennettu ainakin Fritiof och Carmencita (Fritiof ja Carmencita), Flickan i Havanna (Havannan tyttö)ja Fritiof Anderssons paradmarsch (Fritiof Anderssonin paraatimarssi).
Bonanza-sarjan tunnusmusiikki on Suomessa levytetty, mutta joko instrumentaaliversiona tai englanniksi. Myöskään Gamla svarten -laulua ei ilmeisesti ole suomeksi.
Nämä tiedot löytyvät Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, johon on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Viola on vapaasti käytettävissä:
https://viola.linneanet.fi/
Arvo Turtiaisella on tosiaan runo, jossa on kysytyn runon kaltaisia säkeitä. Runo on nimeltään Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä. Runo löytyy Turtiaisen runokokoelmasta Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi 1968)
