Kirjailjoiden kirjastokorvaussysteemi on hiljakkain muuttunut .
Tietoa asiasta löytyy sivulta
http://www.sanasto.fi/kirjailijoille_kaantajille.asp
"Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella. Kirjailijoille ja kääntäjille lainauskorvauksen tilittää Sanasto ry.
Tekijänoikeusjärjestöt avaavat pian yhteisen verkkosivuston lainauskorvaus.fi, josta löytyy tietoa lainauskorvauksesta ja sen hakemisesta. Sieltä pääsee siirtymään Sanasto ry:n lainauskorvausjärjestelmään. Tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen sivusto lainauskorvaus.fi avataan kaikkien järjestöjen lainauskorvausjärjestelmien valmistuttua. Kirjailijat ja kääntäjät pääsevät...
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tällaista palvelua, ikävä kyllä. Kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalta, neuvottiin kysymään HattuMediasta http://www.hattu.net/ olisiko heillä digitaalista nauhuria lainattavana.
Esimerkiksi googlaamalla www.google.com "digitaalinen nauhuri" tai diginauhuri tai digitaalinauhuri ja yhdistämällä hakusanaan sanan vuokra löytyy joitain linkkejä, joiden kautta voi kysellä diginauhuria vuokralle. Tällainen palvelu on esim. http://www.irent.fi/
Sieltä hakemalla sanalla nauhuri löytyy jotain.
Omalta ainejärjestöltäsi kannattaa ehkä kysyä. Esimerkiksi Oulun yliopiston kasvatustieteilijöiden ainejärjestö, Motiva on hankkinut opiskelijoiden käytettäväksi digitaalisen nauhurin.
http://motiva.wordpress.com/...
Tarvitsetko välttämättä vuoden 2006 painosta, vai kävisikö myös vuoden 2007 painos? Jälkimmäistä olisi nimittäin Opiskelijakirjastossa ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, joskin niissä olevat kappaleet ovat juuri tällä hetkellä lainassa. Jos sinulla ei ole noissa kirjastoissa käytettävää Helka-korttia, voit hankkia sen jommastakummasta kirjastosta ja tehdä sitten kirjasta varauksen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/yhteydenotto.html.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi kertoo, ettei tuota vuoden 2006 painosta näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista eikä tieteellisistä kirjastoista. Ulkomailta se on...
Näyttää tosiaankin siltä, että ylipäätään keskenmenoa on tutkittu enemmän. Kohtukuolemaa käsitellään jonkin verran raskautta, keskenmenoa ja lapsen kuolemaa koskevissa teoksissa, lähinnä lääketieteelliseltä kannalta. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy teos Nissinen; Mereen haudattu unelma, jossa käsitellään sikiökuolemaa ja äidin surutyötä.
Varsinaisia tutkimuksia aiheesta löysin kaksi. Toinen on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa otsikolla "Lapsemme on nyt enkeli". Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/32988/jamk_1198130377_3.pdf?…
Toinen tutkimus on tehty Tampereen yliopistossa vuonna 1982 ja se on Hulkko, Seppo: Sikiön kohdunsisäinen kuolema : kuolleena syntymisen syyt ja...
Lordi Wimsey joutuu auto-onnettomuuteen uudenvuodenaattona ja majoittuu Fenchurch St Paulin pappilaan, jossa lupautuu ottamaan osaa kirkonkellojen soittamiseen koko yön läpi. Diskanttimuunnelmia soitettiin keskiyöstä yhdeksään aamulla. Pääsiäisen maissa Fenchurch St Paulin hautausmaalta löytyy ruhjottu tunnistamaton ruumis. Tapulista löytyy salakirjoituksella kirjoitettu viesti. Kirkkoherra Venables pyytää lordi Wimseytä tutkimaan tapausta. Vainajaa epäillään Crantoniksi, vankilasta vapautuneeksi jalokivivarkaaksi. Mies löytyy kuitenkin hengissä Lontoosta. Varastetut smaragdit löytyvät. Löydetty ruumis paljastuu Geoffrey Deaconiksi. Crantonia syytetään murhasta. Hän kertoo löytäneensä Deaconin kuolleena tapulista. Joulun jälkeen...
Cajanderin suomennos löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Kysymäsi kohta kuuluu tuossa Cajanderin suomennoksessa näin:
Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää
Tään mailman kaikki toimi minust’ on!
Hyi! hyi! Se ruokoton on kasvitarha,
Mi siementyyppi; runsaat rikkaruohot
Sen höystäin peittää. Niiksikö on tullut!
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008) kertoo, että sanalla ”koukkari” on useita lähellä toisiaan olevia merkityksiä. Se voi viitata siementen sekoittamiseen käytettyyn kolmikyntiseen auraan tai ihmiskäyttöiseen yksikyntiseen auraan, jota käytetään perunoiden multaamisessa. ”Koukkari” voi olla myös kaksipiikkinen puutadikko, jota käytetään perunan nostamisessa.
”Koukkari” voi merkitä hiilikoukkua tai tulen kohentamiseen käytettyä keppiä. Sillä voidaan viitata myös vain yleisemmin koukkuun tai koukkupäisiin työvälineisiin, kuten kauhaan, köydenpunonnassa käytettävään keppiin, jonka ympärille köyden säie kierretään, tai pärekaton teossa käytettävään kannatinpuuhun....
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Nieminen, Esko: Upseeri Euroopassa (WSOY, 1987). Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Lammin kirjastossa.
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://vaari.linneanet.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
Suvun polveutumista voidaan tutkia joko patriarkaalista tai matriarkaalista linjaa noudattaen.
Patriarkaalisessa (patrilineaarisessa) etenemistavassa selvitetään aina isän puoli: isän isä (ja tämän perhe), isänisän isä (ja tämän perhe) jne. sukupolvi sukupolvelta.
Matriarkaalisessa (matrilineaarisessa) etenemistavassa edetään äidin äidistä tämän äitiin ja niin edelleen.
Bilateraalinen polveutumistutkimus, eli sukulaisuutta tutkitaan sekä isän että äidin puolelta, on yleistymässä.
Bilateraalinen tutkimus eli mies- ja naislinjatutkimus on tärkeää sen takia, että se tuo lisävalaistusta muun muassa lääketieteelliseen geenitutkimukseen, koska aika ajoin y-kromosomissa ja mitokondrioissa tapahtuu eräissä tapauksissa pienissä määrin...
Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on
selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955.
Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Frank-monihaussa "Kaikki kirjastot" -valikko listaa
kaikki kirjastojen kokoelmatietokannat, joista Frank voi hakea. Siinä ei ole oletuksena kaikki tietokannat valittuina, sillä Frankin nykyisessä versiossa haku kaikista tietokannoista ei välttämättä toimi aina oikein eikä ainakaan kovin nopeasti. Kaikki tietokannat voi valita valikosta esim. klikkaamalla ensimmäistä tietokantaa ja sen jälkeen vaihto-painiketta pohjassa pitäen klikkaamalla viimeistä tietokantaa.
Frankin uudessa versiossa on kaikki tietokannat -valinta toteutettu
käyttäjäystävällisemmin. Uusi versio pyritään saamaan vielä tässä kuussa käyttöön.
Hei!
Kyllä voit lainata, kun osoitteesi on edelleen Suomessa. Huomioi kuitenkin, että lainat pitää palauttaa sen kaupungin kirjastoon josta olet lainat tehnyt.
Eduskunnan puhemiehen oikean käden puolella olevassa aitiossa istuu eduskunnan virkamiehiä, mm. täysistunnon tulkki ja istuntojärjestelmän päivittäjä, jotka avustavat täysistuntotyössä.
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Suomen kaniyhdistyksen sivulla http://www.kaniyhdistys.com/www/ on kohdassa rodut kerrottu, että kirjasta Nordisk kaninstandard ollaan tekemässä suomenkielistä versiota, mutta se ei ole vielä ilmestynyt. Kirja löytyy ruotsiksi Libris-yhteisluettelon mukaan kahdesta kirjastosta Ruotsista ja norjaksi joistakin Norjan kirjastoista Sambok-luettelon mukaan. Kirjan tai kopiot rodun standardista voit saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Alpo Noposen runon Vuosileikki marraskuuta käsittelevästä säkeistöstä. Koulujuhlaan 12 eri kuukausiksi puetun lapsen esittämäksi tarkoitettu runo on julkaistu mm. Noposen runokokoelmassa Nuoruuden muistoksi : viisikymmentä runoa (Ponkala, 1912), Joulupukki-lehden vuoden 1906 numerossa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22825/1906_ocr.pdf…) sekä antologiassa Pieni aarreaitta [3] : Runoaitta (WSOY, 1993).
