Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,...
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen...
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Valitettavasti tämännimistä novellia ei ole löytynyt. Lähinnä sitä muistuttava on ehkä Hannu Luhtialan novelli Kun sauna menee haaleaksi, joka on ilmestynyt novellikokoelmassa Miehen rakkaus (toimittaneet Armas Alvari ja Jarkko Tontti 2008).
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi
Lähteet: Fennica
Työterveyslaitoksen sivuilla kerrotaan, että paineilmasuihku ja sen voimasta sinkoutuvat sirut ja kappaleet voivat aiheuttaa vaurioita silmille ja iholle. Siellä myös kielletään paineilman käyttö vaatteiden ja ihon puhdistamisessa. Paineilmaa voi esim. haavan kautta päästä verenkiertoon. Tästä voi aiheutua vakavia vaurioita, jopa kuolema.
http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_eh…
Eli kuulemasi vaara on aivan todellinen.
Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä ja kuoli 27.6.2001 samoin Helsingissä. Hänen isänsä oli helsinkiläinen kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti tukholmalainen piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Myöhemmin Tovelle syntyi vielä kaksi veljeä, Per Olov ja Lars. Perhe asui Toven lapsuuden ja nuoruuden ajan Helsingin Katajanokalla. Tove vietti lapsena paljon aikaa myös Ruotsissa äidinpuoleisten sukulaistensa luona.
Lisää tietoa mm. seuraavista läheteistä:
- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
- Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala) 2004
- Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär, 2002
Kysymyksesi voisi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita noudatetaan kaikissa kulttuureissa, ja toisekseen sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Nämä kaksi kysymystä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta filosofi David Humen mukaan nimetyn Humen giljotiinin nojalla ne ovat oikeastaan erillisiä kysymyksiä: pelkistä tosiasioista ei voi päätellä sitä, mitä asioiden pitäisi olla. Kysymykset eivät riipu toisistaan, sillä ihmisten tosiasiallinen käytös ja kulttuurien tosiasialliset tavat eivät välttämättä ole moraalisia: vaikka kaikkialla maailmassa esimerkiksi orjuutettaisiin ihmisiä surutta, voisi silti olla, ettei näin pitäisi tehdä.
Ensimmäiseen...
Asiakastietueessasi ei ole ilmoitettuna sähköpostiosoitetta. Voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi HelMetissä omien tietojesi kautta, jonka jälkeen varausten noutoilmoitukset tulisivat sähköpostiisi.
HelMetin etusivulla oikeassa yläkulmassa on "Omat tietoni" -kohta:
http://helmet.fi/search~S9*fin/X
Klikkaa sitä ja kirjaudu tietoisi kirjastokorttisi numerolla sekä nelinumeroisella tunnusluvullasi. Päästyäsi omiin tietoihisi napsauta sitten painiketta "Muuta yhteystietojasi". Valitse ilmoitustapa kohdasta "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse", lisää sähköpostiosoitteesi ja napsauta painiketta Jatka.
Sähköpostiosoitteen voit vaihtoehtoisesti ilmoittaa käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa kirjastokortin ja kuvallisen...
Kollega Käpylän kirjastosta arvelee että kyseessä olisi Thomas Kenin (1637–1711) runo, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Maailman runosydän” nimellä ”Elämään mua opeta”. Kysytty suomennos on vain toinen kuin tuossa ”Maailman runosydän” -kokoelmassa, enkä tiedä, missä se olisi ilmestynyt. Englanninkielinen alkuteos alkaa ”Teach me to live”.
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjaston lainan mihin tahansa Turun lähikirjastoon maksutta.
Kuljetusmaksu 2 € peritään Vaski-kirjastojen kuntarajat ylittävistä lainojen palautuksista silloin, kun lainat palautetaan johonkin muuhun kirjastoon kuin siihen, josta ne on lainattu tai jonka kokoelmiin niteet kuuluvat.
Hei!
Voisiko kyseessä olla niin tuore tapaus kuin Garth Steinin Tiellä pysymisen taito vuodelta 2009? Kannessa on kyllä koiran kuono, mutta ei naista ollenkaan. Perheen äiti sairastuu aivosyöpään. Perheen isä on kilpa-autourheilun puoliammattilainen ja perheeseen kuuluu myös tytär ja tietenkin sekarotuinen Enzo-koira. Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa kysyä täältä uudelleen, joku muu voi muistaa oikean teoksen.
Ryhmälähdössä juostava matka on kaikille hevosille sama. Yleisin lähetystapa on autolähtö. Tasoituslähdössä juostava matka määräytyy lähtösumman tai ennätyksen perusteella. Esim. paalulta (kohta, josta tasoitusajossa perusmatkan juokseva hevonen lähtee)lähtee hevonen, jonka lähtösumma on esim. 2000€ ja 20 metrin takamatkalta hevonen, jonka lähtösumma on 3000€ jne.
Guy de Maupassantin suomennetuista novelleista ei taida olla olemassa kattavaa listaa. Niitä on ilmestynyt lukuisissa novellikokoelmissa mutta myös runsaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen sanoma- ja aikakauslehdissä. Laitan alle listan, jossa on suomeksi ilmestyneitä novelleja eri kokoelmista. Valitettavasti vain harvoista novelleista löytyivät alkuteosten nimet. Kaikkien kokoelmien novellien nimiä en myöskään löytänyt. Listausta ei siis kannatta pitää millään muotoa kattavana. Erityisesti lehdissä ilmestyneistä novelleista mukana on varmasti vain pieni osa.
Onko aivan välttämätöntä, että käännät suomeksi ilmestymättömän novellin? Saatetaanhan joistakin novelleista tehdä useita eri suomennoksia, etenkin sellaisista menneiden aikojen...
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Runon nimi on Aamu, ja se löytyy seuraavasta vanhasta aapisesta sivulta 87.
Kuosmanen, Paavo: Opin lukemaan. Lasten aapinen: Lukutunnin kirja 1.
Tekijät Kuosmanen, Paavo - Merenkylä, Liisa - Kuosmanen, Pentti. Kuvat Heljä Lahtinen. Helsinki, 1971.
Alkuperäinen runo on Helen C. Crewn. Sen on aapiseen mukaellen suomentanut Kirsi Kunnas.
Mikäli etsimääsi teosta ei löydä VASKI-kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksen kätevimmin verkossa kirjaston VASKI-aineistotietokannassa http://www.turku.fi/vaski .
Suora osoite hankintaehdotuslomakkeelle on pitkä, mutta tässä on siihen suora linkki:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=j_hanki&previd=fulls&boo1=AND…
Voit toki tehdä hankintaehdotuksen myös Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä paikanpäällä.
Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa.
