Jos kirja on matkalla Helsingin sisällä takaisin omistajakirjastoon eikä siinä ole varauksia, kirjan palautumiseen menee luultavasti muutama päivä. Mikäli kirja on tulossa takaisin Helsinkiin Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, matkassa kestää luultavasti jokunen päivä enemmän kuin Helsingin kirjastosta toiseen palautuvalla kirjalla. Matkan kesto riippuu toki siitäkin, kuinka kauan kirja on jo ehtinyt olla matkalla, kun sen huomaa olevan matkalla-tilassa. Useimmat kirjat lienevät perillä 2–5 päivän kuluessa.
Täysin varmasti kirjojen siirtymiseen liittyvää aikaa ei pysty sanomaan, koska kirjat saattavat toisinaan mennä vääriin kirjastoihin, jolloin aikaa tuhrautuu enemmän. Myös suuret kirjakuormamäärät voivat hidastaa kirjojen liikettä,...
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
Asiakkaan tiedoista eivät näy jo palautetut lainat. Kirjan tiedoista näemme muutamia viimeisiä lainaajia, kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden ajalta. Sijoittamista käsitteleviä kirjoja on kirjastossa useita, monet tosin hyvin suosittuja, eli koko ajan lainassa. Kirjastossa käydessäsi voit tietopalvelusta kysyä niitä, ja voimme yhdessä katsoa, onko jokin löytyneistä haluamasi.
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Kirjoissa, joissa kuvataan Molieren näytelmiä, on jonkin verran tietoa myös Luulosairaasta:
- Railo, Eino: Yleisen kirjallisuuden historia 4, 1936
- Dantensta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, kirj. Vappu Roos, 1962.
- Schück: Yleinen kirjallisuuden historia, 1961.
Muita:
- Guide to French literature : beginnings to 1789, 1994.
- Mihail Bulgakov: Herra Moliere, 1980.
Netissäkin oli muutamia tekstejä:
http://www.bookrags.com/studyguide-imaginaryinvalid/chapanal001.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/euroopankult…
http://www.jstor.org/pss/3720399
http://www.jstor.org/pss/1562274
http://www.librarything.com/work/140767/reviews
Kun olet teoksen tietueessa...
http://helmet.fi/search~S9*fin?/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=v%C3%A4ts%C3%A4ri/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&1%2C1%2C
...pääset kyllä tekemään varauksen ihan tavalliseen tapaan ylhäältä vasemmalta kohdasta "varaa". Sitä kohtaa painamalla järjestelmä pyytää sinua sitten kirjoittamaan kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta näyttämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Sen jälkeen valitaan vielä "...
Valitettavasti Lapin läänin kirjastoarkkitehtuurista ei löydy yhtenäistä sivustoa. Kirjastorakennusten kuvia löytyy vaihtelevasti kirjastojen omilta kotisivuilta, joihin pääsee esim. Lapin kirjasto -sivustolta https://lapinkirjasto.finna.fi/ (valikko kirjastojen yhteystiedot). Kirjastojen verkkosivujen kuvat ovat aika pieniä. Niitä kannattaa mieluummin käydä tutkimassa Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi
Lapin maakuntakirjaston arkkitehtuurille on omat sivut osoitteessa http://arkkitehtuuri.rovaniemi.fi/kuvat2.htm
Kyseessä on japanilaisen TV-animesarjan Princess Tutu osa 34, jonka nimi on The Prince and the Raven.
http://movies.nytimes.com/movie/405942/Princess-Tutu-34-The-Prince-and-…
http://en.wikipedia.org/wiki/Princess_Tutu
Sarjan on luonut Ikuko Itoh vuonna 2002 Hal Film Maker -animaationstudiolle.
Mizuo Shinonome on tehnyt TV-sarjasta 2-osaisen manga-sarjakuvan, jonka on USA:ssa kustantanut ADV Films vuosina 2004 ja 2005
http://en.wikipedia.org/wiki/ADV_Films#ADV_Films
Japanissa manga julkaistiin Akita Shotenin toimesta Champion Red -nimisessä shōnen manga -lehdessä. Ne koottiin kahdeksi kirjaksi vuonna 2003.
http://en.wikipedia.org/wiki/Champion_Red
http://en.wikipedia.org/wiki/Sh%C5%8Dnen
Kyuseisen osan katsominen saattaa onnistua täältä:...
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi neljä pro gradu- tutkielmaa, joissa on käsitelty takakansitekstejä. Ne ovat Kaisu Korhonen: Täsmätarkkaa perusproosaa, vakavaa iloa ja elämänläheisiä tarinoita: takakansitekstien kielen tarkastelua, Kivimäki, Sanna: Tuoteseloste ja tulkinta: tutkimus kotimaisten vuosina 1930-1989 ilmestyneiden romaanien takakansitekstien sisällöstä, Eskelinen, Eeva: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu: takakansitekstien soveltuvuus sisällönkuvailuun ja Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina.
Shakespearen teoksesta ”Hamlet” on olemassa useita eri suomennoksia. Paavo Cajanderin suomennos on sellainen klassikko, että poimin suomennoksen siitä, se kun on helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojastakin jo vapautunut, koska Cajanderin kuolemasta on jo yli 70 vuotta.
Cajander suomentaa kysymäsi lauseen seuraavasti: ”En milloinkaan näe hänen vertaistansa.”. Cajanderin suomennos löytyy kokonaisuudessaan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Jos tarvitset ”Hamletista” tai muista teoksista suomenkielisiä katkelmia, on helppo vilkaista Gutenberg-projektin suomenkielisten teosten listasta osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi, löytyisikö sieltä sopivaa suomennosta.
Cajanderin...
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://fennica.linneanet.fi/) mukaan Linda Lay Shulerilta on ainakin toistaiseksi suomennettu vain kaksi kirjaa, Vain aurinko muistaa (She who remembers, Otava 1989) ja Kun kotka kutsuu (The voice of the eagle, Otava 1993).
Antologia Vuodet kuin kuiskauksia, toim. Aino Räty-Hämäläinen, sisältää esipuheen mukaan runoja mm. mummo- ja tätienergiasta. Runoja on ryhmitelty aiheen mukaisesti, yksi aihepiireistä on Mummojen ja vaarien valtakunta.
Eeva Kilven teos Animalia sisältää osan "Mummografiaa". Siinä on hyvin kauniita runoja lastenlasten ja mummojen välisestä suhteesta.
Muita mahdollisia kirjoja, joita voisi katsoa
- Pää tallella : runoja ikääntyville, 2008. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Mummojen+runot+on+herkullinen+koko…
- Elämänviisauden kirja, 1992 (aiheina mm. lapsuus, isovanhemmat)
Nettihaulla tuli viittaus Pia Perkiön kirjaan Mummon kulta.
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513143114
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole ainakaan vielä mahdollisuutta tallentaa lainaushistorioita. Vaskin palveluihin kuuluvat mm. "omat hyllyt" joihin voi tallentaa tietoja haluamistaan kirjoista, mutta systeemi on hiukan työläämpi kuin lainaushistorian tallennus käsittääkseni olisi. Joissain muissa kirjastotietokannoissa tällainen palvelu jo on, tietääkseni ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannassa.
Sinun ongelmasi saattaisi silti ratketa Vaskista (www.turku.fi/vaski) muutenkin, käyttämällä asiasanahakua ja julkaisuajan rajoittamista. Tai kysy neuvonnasta seuraavan kerran kun käyt kirjastosta, joskus hyvällä onnella kirja löytyy hyvinkin vähillä tiedoilla!
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastokortin saa myös alle 15-vuotias, mutta silloin tarvitaan korttiin takaajaksi yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Takaaja vastaa kortilla lainatusta aineistosta. Helpointa kortti on tehdä alle 15-vuotiaalle, jos takaajaksi aikova on itse mukana, mutta kirjastosta voi pyytää myös kaavakkeen, jonka täyttämällä takaaja voi antaa luvan hankkia kirjastokortin. Mukaan kannattaa varata alle 15-vuotiaan Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus.
15 vuotta täyttänyt ei sen sijaan tarvitse takaajaa vaan vastaa itse lainaamistaan kirjoista, levyistä ja muusta materiaalista. Kahden kuukauden päästä pystyt siis hankkimaan itse kirjastokortin, kunhan otat henkilöllisyystodistuksen mukaan kirjastoon. Kun täytät 15...
Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt:
Campanella 1983
Siveltimeen tartun 1985
Oskar 1989
Campanellan joulu 1993
Joulumme vuosisadat 1996
Kulkija 2006
Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta.
Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
Sari Hartosen kirja Sää ympäri vuoden (Kirjapaja 2008) tuntee termit sumu ja utu. Sumussa näkyvyys on alle yhden kilometrin ja ilman suhteellinen kosteus yli 90 prosenttia. Sumu on väriltään valkoista tai vaaleanharmaata. Udussa näkyvyys on 1-10 kilometriä ja ilman suhteellinen kosteus vähintään 70 prosenttia. Utu on väriltään vaaleanharmaata. Usvalle ei ole meteorologista määritelmää. Useimmiten sillä tarkoitetaan pintasumua tai utua.
Laskiaispulla on peräisin keskiajalta Saksasta 1600-luvulta paastonaikaan kuuluvana ruokana. Tuolloin pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla ja korinteilla. Mantelimassainen pulla tuli tutuksi Ruotsissa 1700-luvulla. Suomessa laskiaispullaan tutustuttiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja...
”Battlestar Galactican” aikaisemmat tuotantokaudet on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, joten pitäisin varsin todennäköisenä, että neljäskin tuotantokausi hankitaan, jos se vain tulee saataville.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmä näyttää, ettei neljättä tuotantokautta ole vielä tilattavissa. Kirjastot eivät nimittäin voi noin vain ostaa elokuvia lainattavaksi, vaan niiden täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi. Täytyy siis vielä odottaa, että sarjan levittäjä tarjoaisi siitä kirjastoille lainauslisenssin sisältävää versiota.
Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
