Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
The United States Forest Service on vuonna 1905 perustettu Yhdysvaltain maatalousministeriön alainen virasto, jonka vastuualueena ovat Yhdysvaltain kansalliset metsä- ja laidunalueet. Virasto on myös maailman suurin metsäntutkimuslaitos. Sen tehtävänä on suojella Yhdysvaltain metsiä ja luontoa, säilyttää ne tuleville sukupolville ja tarjota kansalaisille mahdollisuuksia luonnossa virkistäytymiseen.
Lähteet ja lisätietoa:
U. S. States Forest, kotisivut http://www.fs.fed.us/aboutus/meetfs.shtml
United States Forest Service englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Forest_Service
Suomessa vastaavia tehtäviä hoitavat mm. Metsäntutkimuslaitos (Metla) http://www.metla.fi/index.html ja Metsähallitus http://www....
Seuraavat kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Matematiikkaa lähihoitajalle / / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, julk. WSOY Oppimateriaalit 2008
Helmitaulu : lähihoitajan matematiikka / Pauli Koivula, Juha Niemi, julk. 2007
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju, Sarja Lähihoito, Edita 2008
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä...
Enni Mustosen Koskivuori-sarja etenee seuraavasti;
1. Verenpisara ikkunalla, 1998
2. Ruiskukkaseppele, 1999
3. Kielon jäähyväiset, 2000
4. Metsäkukkia asvaltilla, 2001
5. Unikkoja ikkunassa, 2002
Tunnetuimpien sarjojen järjestys on helppo tarkistaa BTJ:n joka toinen vuosi päivittettävän "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen avulla. Se löytynee useimmista kirjastoista, ainakin neuvonnasta tai käsikirjastosta.
Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Kirjastojen kokoelmista poistetaan kirjoja huonon kunnon, sisällön vanhenemisen ja vähäisen lainauskierron vuoksi. Mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntin jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen.
Vanhoja kirjoja voi etsiä myös antikvariaateista.
Alpo Noposen runossa Vuosileikki on teksti: "Maaliskuu tuo sanomaa saavunnasta kevätpäiväin. Aamuin vielä lapsiräiväin peukaloita paleltaa, vaikka lämmittävä syli aukeaa jo hankein yli".
Runo sisältyy Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot -nimiseen teokseen, sivu 578 (Otava 1996)
http://www.helmet.fi/record=b1087993~S9*fin
Alunperin runo on julkaistu Valistuksen lukukirjassa vuodelta 1906.
Runoa on kysytty aiemminkin
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d3c64152-bc4…
Vaihtoehtoja on varmaan moniakin, esim.
Visne? = Haluatko?
Jos kysymysmerkki tulee kaiverrukseen, ei tarvita kysymysliitettä -ne (-ko/-kö) eli
Vis? = Haluatko?
Vis tu? = Haluatko sinä?
Reijo Mäellä ei ole kovin selkeästi erottuvia pääteoksia. Hänen tuotantonsa on ollut aika tasaista, ja on hiukan hankalaa nostaa esiin mitään tiettyjä teoksia pääteoksiksi. Ehkä kuitenkin teosten painosten määrät antavat jotakin suuntaa sille, mitkä Mäen teokset ovat nousseet suosituimmiksi. Painokset eivät kerro ihan suoraan myyntilukuja, mutta ainakin se niistä näkyy, että kysyntää on teoksilla ollut. Usein kirjailijoilla juuri heidän pääteoksensa ovat myös painosmääriltään suurimpia.
Fennica-tietokannasta poimimieni tietojen mukaan Reijo Mäen kirjoista neljä on yltänyt kymmeneen painokseen: ”Enkelit kanssasi”, ”Pahan suudelma”, ”Tatuoitu taivas” sekä ”Vares ja kaidan tien kulkijat”. Yhdeksän painosta on otettu teoksista ”Hard Luck Café...
”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai...
Termiä ei ollut helppo löytää; sitä ei löytynyt Valtioneuvoston sanastosta, ei Myöskään Eduskuntasanastosta eikä muista kirjastossamme käytössä olevista sanastoista. Niiden termistö ei ulotu tarpeeksi kauas. Sakregister till Finlands författningssamling 1808 - 1860 sisältää hakusanan Befälhafvarestyrelsen: för finska militären. Tästä on annettu useampia säädöksiä, joista esim. no. 17 1860 suomeksi kuuluu: Vuosirahasääntö Suomen sotaväen päällikköhallitukselle. Kaikki säädökset koskivat Suomen sotaväen päällikköhallitusta. Olisiko kysymys tästä.
Sopivaa kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea; Suomalaisten tarina: 4: Järjestelmien aika; Suomalaisen arjen historia: 4: Hyvinvoinnin Suomi; Puoli vuosisataa; Muutosten vuosisata 7 ja 8; Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat; Guinness-kronikka: 1900-luku; Lewenhaupt: Heijastumia: 1890-1989: Vuosisata muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Kirjastoissa voi skannata ja lähettää skannattuja dokumentteja sähköpostilla.
Lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on skanneri(t) https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
(Huom! Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3. - kesäkuun puoliväli 2010.)
Jonas Gardellista on kerrottu kirjassa Ulkomaisia suosikkikirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa http://www.helmet.fi/record=b1808949~S9*fin
Kirjassa kerrotaan muun muassa, että Jonas Gardell on syntynyt 1963 Täbyssä, Ruotsissa. Hänet tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana ja standup-koomikkona. Gardellin romaani Koomikon synty (1992) nousi koko Ruotsissa keskustelun aiheeksi. Hän on kirjoittanut myös näytelmätekstejä ja elokuvakäsikirjoituksia. Gardellilla on tausta myös kuvataitelijana.
Jonas gardellista löytyy myös muutamia suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita:
Ihana naapuri - haastateltavana koomikko ja kirjailija Jonas Gardell
Image Numero 2005: 9, sivu 20
Jonas Gardell : erittäin lapsellinen aikuinen - haastateltavana...
Voi että, kaipaamaasi ihan kaikki taruolennot kerralla kattavaa luetteloa ei taida olla olemassa, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.
Olet varmaankin selannut juuri nämä Wikipedian luettelot suomalaisista taruolennoista ja Kalevalan henkilöhahmoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_taruolennot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4
Nuo luettelot tarjoavat kyllä mainion lähtöpisteen, lukumääräisesti ne nimittäin ovat suhteellisen kattavat. Esimerkiksi suomalaisten taruolentojen listassa mainitut hahmot eivät varsinaisesti ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät edes niitä kuuluisimpia. Pikemminkin ne ovat yhteisiä nimiä olennoille, jotka...
Helmet-verkkokirjastosta saadaan esille muutamia kirjoja aiheesta haulla: ruokaperinne leivonnaiset
Toivottavasti seuraavista olisi iloa.
Vanhan ajan kahvileivät, toim. Arja Nurminen, Anna-Liisa Salo. Kauppiatten kustannus 1980.
Pitokokin herkkuja : [wanhanajan reseptejä], Veera Tuomi. Kustannus HD 2009.
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä, Bo Lönnqvist. Schildt 1997.
Kirjassa mielenkiintoinen leivosluettelo vuosilukuineen (tosin nämä leivokset ajoittuvat varhaisempaan aikaan, paljolti 1800-luvulle).
Seuraavat kirjat löytyvät haulla: ruokaohjeet 1950-luku
Kisatytön keittiö : Maija Honkasen ruokavuosi 1952
Muistoja kotiliedeltä : reseptejä 1950-luvulta nykypäiviin
Joka kodin keittokirja / Ulpu Järvinen, julk. 1950
Todettakoon...
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä...
Kirjastojen kokoelmaluetteloissa käytettävä asiasana on ikääntyneet, lisäksi kirjasto? (sanavartalon katkaisu Lindassa ?)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi em. haulla seuraavat julkaisut (kaksi ensimmäistä luettavissa e-aineistoina)
http://linda.linneanet.fi
Ikääntyneiden kirjastopalvelut Länsi-Suomen läänissä / Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu 8/2009 http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F0025…
Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen [Elektroninen aineisto] : laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta / Raimo Niemelä. Oulun yliopiston kirjasto, 2006. http://herkules.oulu.fi/isbn9514282906/
Vanhuskäsitys yleisessä kirjastossa / Liisa Isomursu...
