Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.
Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.
Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen paketin...
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty...
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Japanilaisten kasvomaskin käyttöä selittää ehkä parhaiten huomio japanilaisen kulttuurin luonteesta: toisten huomioonottamiselle ja yhteiseksi hyväksi toimimiselle pannaan paljon painoa. Hengitysteitse tarttuvia epidemioita vastaan Japanissa ollaan taisteltu kasvomaskein jo toistasataa vuotta, eikä nykyään ole tavallisen nuhanenän ollenkaan tavatonta varustautua maskilla – oli sitten influenssa-aaltoa tai ei.
Pohjoisamerikkalaisten kompleksisen alastomuussuhteen taustalle ovat kulttuurintutkijat tarjonneet selitykseksi sikäläisen kulttuurin puritanistisia juuria ja puritanismin laaja-alaista vaikutusta amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Paradoksaalisen tuntuisesti alastomuuden – ja siihen liittyen seksin – tabuluonne on...
Väinö Mäkelän runo Pikku miehen sadepäivä ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949). Sen voi löytää myös sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) sekä ala-asteen äidinkielen oppikirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Kustantamo Avain on julkaissut viisi Cafe Voltare-sarjan kirjaa vuosina 2008-2012, muilta kustantajilta en niitä löytänyt. Viimeinen Cafe Voltare-kirja oli Ristiaallokoissa : esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SCaf%C3%A9%20Voltaire__Ff%3…
https://www.finna.fi/Record/rutakko.254934
Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://piki.finna.fi/Record/piki.273708?sid=3052784026
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdethttps://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.https://www.antikvariaatti.net/
Etsitty kirja on Gerald Durrellin Ihmeellinen lentoretki maapallon ympäri.
"Vastustamattoman valloittava kirja isoeno Lancelotin, Emman ja pikkuveljien Ivarin ja Conradin matkasta maailman ympäri."
Eepos-kimpan kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat romaanit. Lisää löydät haulla "romaanit + Unkari".
Kristóf, Ágota: Iso vihko (2022).
Kaksoset elävät hylättyinä isoäitinsä kanssa menetetyssä maassa, jonka taustalla kumisee sota.
Krasznahorkai, László: Vastarinnan melankolia (2022).
Sekasorto on ottanut vallan unkarilaisessa pikkukaupungissa, jossa eletään yhä sosialistisen kansantasavallan aikaa.
Spiró, György: Kevätnäyttely (2012).
György Spirón ensimmäinen suomennettu romaani sijoittuu vuoden 1956 kansannousuun ja sitä seuranneeseen kevääseen.
Kondor, Vilmos: Budapestin varjot (2012).
1930-50-lukujen Unkariin sijoittuvan dekkarisarjan ensimmäinen osa, sarjassa yhteensä 5 osaa.
Kiš, Danilo: Tiimalasi (2009).
Tiimalasia pidetään...
Vaikea sanoa, mikä olisi fiksuin tapa tilata lehti enkä ota siihen kantaa, mutta ainakaan suomalaisista lehtiverkkokaupoista (esim. Lehtikuningas.fi) kyseistä lehteä ei ole saatavilla tällä hetkellä. Lehteä voi tietysti kokeilla tilata suoraan Le Figaron omilta tilaussivuilta, jossa on useita eri tilausvaihtoehtoja, mutta näyttäisi siltä, että vain Formule Week-End ja Formule Club tarjoavat myös paperilehden. En osaa sanoa toimitetaanko lehteä ylipäätään yksittäiselle kuluttajalle. Kannattaa myös tiedostaa, että ulkomaiset sanomalehdet saapuvat Suomeen usein viiveellä, kuten kerrotaan Lehtipisteen sivulla Usein kysyttyä -palstalla.
Lähteet:
Le Figaro. https://www.lefigaro.fr/
Lehtipiste. https://www.lehtipiste.fi/
Helsingin uudessa tulostusjärjestelmässä on ollut tosiaan harmittavia ongelmia ja epäselvyyksiä, jotka ovat tulleet esille vasta käytettäessä. Tähän mennessä esille tulleisiin ongelmiin on ylläpitävä taho luvannut tehdä korjauksia niin pian kuin mahdollista.
Yksi syy siihen, että lopullisesta tulosteesta puuttuu osia, saattaa olla paperikoossa. Kannattaa ainakin tarkistaa tulostusasetuksista, että valittuna on paperin koko A4 (tai A3, jos tulostaa isompaa), koska tulostusohjelmassa saattaa olla oletuksena Letter-koko, joka jostain syystä ei sovi yhteen eurooppalaisen A4-koon kanssa. Kannattaa myös aluksi yrittää selvittää yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa tulostuksen epäonnistumisen syytä, jotta ainakaan sama virhe ei toistuisi ja...
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&...
Kyseessä lienee Sally Beaumanin Kohtalo. Kirja ilmestyi WSOY:n kustantamana 1987 ja seuraavana vuonna kahtena niteenä Suuren suomalaisen kirjakerhon kautta.
Kohtalo | Kirjasampo
Etsityn kaltainen junan kulun kuvaus sisältyy ainakin Viljo Kojon novelliin Hopeahäät, joka sisältyy vuonna 1925 julkaistuun kokoelmaan Yllätys. Siinä kiertävä suutari Höllin Heikki kertoo isännille, millaisia tarinoita juna milloinkin pitää:
"Muistakaapas vain kuunnella, kun se asemalta lähtee, niin eikös sano: Noh! Nyt matkan tekkoon... no, nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon, matkan tekkoon, matkan tekkoon... Mutta sillan kohdalla sanoo: Varovasti, varovasti, varovasti. Ja kun tullaan ylämäkeen: Höllin Heikin housut puttoo... Höllin Heikin housut puttoo... housut... puttoo... housut... puttoo... puttoo... put-too... Mutta kun on päästy mäelle niin: Ei put-took-kaan, ei put-took-kaan, ei...
"Sen siksi tein" sisältyy nuottiin Koivuniemi, Paula: "Parhaat" (Fazer Musiikki, 1993). Nuotissa on laulun suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
Laulun alkuperäinen nimi on "Resistire". Sen tekijät ovat Manuel de la Calva ja Carlos Toro, joka joissakin viitteissä on merkitty laulun sanoittajaksi, joissakin toiseksi säveltäjäksi. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jorma Toiviainen. Laulu alkaa: "Viivat elämäni ympyröistä".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Hakujärjestelmästä ei valitettavasti pysty hakemaan kirjailijan kansalaisuuden mukaan, mutta netistä löytyy listoja eri maiden kirjailijoista. Linkit alla Wikipedia-listoihin, joissa eri maiden kirjailijoita aikakaudesta riippumatta. Tässä myös listattuna muutama kirjailija, joiden kirjoja löytyy Helmetin kokoelmasta suomeksi ja/tai englanniksi. Montenegrolaisia ja kosovolaisia kirjailijoita en valitettavasti löytänyt Helmetin kokoelmista suomeksi enkä englanniksi. Alkuperäisillä kielillä kirjoitettuja kirjoja löytyy ympäri Suomen paljon enemmän.
Jančar, Drago (Slovenia)
Kosovel, Srečko (Slovenia)
Pahor, Boris (Slovenia)
Drakulić, Slavenka (Kroatia)
Gavran, Miro (Kroatia)
Hemon, Aleksandar (Bosnia)
Jergović, Miljenko (Bosnia)
Popović,...
