”Suomalainen nimikirja” (Otava, 1984) kertoo, että sukunimi ”Rapakko” on luultavasti siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Nimellä ”Rapakko” tunnettuja taloja on ollut Ylä-Satakunnassa, Päijänteen pohjoisosissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemijoen alajuoksulla. Pohjois-Pohjanmaa on ollut myös sukunimen ”Rapakko” vahvinta aluetta, mikä antaa uskottavuutta teorialle nimen synnystä.
”Rapakko” tarkoittaa kirjakielessä ’kuralätäkköä’ mutta myös etenkin murteissa ’likaista paikkaa, suomaata, mutaa, liejua, savea’. Luultavasti tuo jälkimmäinen merkitys olisi voinut luontevammin olla nimen pohjalla. Talo on saattanut sijaita suomaan lähellä ja saada sitten nimekseen Rapakko. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen kirjallisuuden...
Löysin seuraavat nuotit HelMet-kirjastojärjestelmästä (osassa nuotteja ei ole varsinaista laulusovitusta):
1. Kevätsää: Kultainen lastenlaulukirja (toim. Virpi Kari)
2. Vuokot: Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille säestyksineen (toim. Olavi Ingman) 1kpl Tikkurilan musiikkivarasto, Vantaa
3. Peipon pesä (Tiri, tiri teijaa): sama kuin edellä
4. Toukokuu: Suuri Toivelaulukirja 16
5. Leivo: Leivo, op138, nro2/Erkki Melartin (1 nuotti Sellon kirjastossa) tai kirjassa: Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä) tai Suuri toivelaulukirja 2
6. Nyt kevät on: Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo)
Toivottavasti näistä tiedoista on apua. Nämä nuotit olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssä ja lainattavissa/varattavissa...
Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
Edmüller, Andreas: Manipulointitekniikat : niiden tunnistaminen ja torjuminen (Rastor, 2004)
Lauerma, Hannu: Usko, toivo ja huijaus : rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin (Duodecim 2006; julkaistu uudelleen v. 2008 nimellä Huijaus : rohkaisua, johdattelua, psykoterroria)
Løvås, Edin: Ei herroina halliten... : alistamisen ongelma yhteisöissä (Perussanoma, 1991)
Mäki-Kulmala, Heikki: Näin puhui Sarasvuo (Vastapaino, 2002)
Propagandan renessanssi : julkisen manipulaation paluu : johtamisen laitoksen propagandaa ja julkisuutta käsitellyt seminaari 30.1.2002 (toim. Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu, 2002)
Puolimatka, Tapio: Opetusta vai indoktrinaatiota? : valta ja manipulaatio...
Yleensä tekijänoikeus on teoksen tekijällä ja usein kustantaja liittyy asiaan myös. Löysin tällaiset tiedot
Nordisk kaninstandard : gällande från 1 oktober 1998 / utgiven av Nordiska standardkommittén Sveriges kaninavelsföreningars riksförbund (contributor).
Näistä voisi päätellä, että teidän kannattaa ottaa yhteyttä Nordiska standardkommittén Sveriges kaninavelsföreningars riksförbund'iin, joiden sivut ovat osoitteessa http://www.come.to/kaf . Yhteystiedot löytyvät sivulta
Sveriges Kaninavelsföreningars Riksförbund
Box 177
293 23 Olofström
Postgiro 92 31 51-5
Telefon 0454-999 73
E-post: siv.bromster@skaf.info
Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen...
Tässä kopio eduskunnan kotisivulta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/taysistunto.h…
Suullinen kyselytunti
Suullinen kyselytunti pidetään torstaisin klo 16.00 alkavan täysistunnon alussa. Se kestää nimensä mukaisesti noin tunnin. Puheenvuorojen yhden minuutin pituusrajoituksella turvataan keskustelun elävyys ja nopea rytmi. Läsnä olevat ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Ministerit eivät etukäteen saa tietoonsa esitettäviä kysymyksiä, joten kyselytunnilla punnitaan ministerin kyky hallita hallinnonalansa ajankohtaiset asiat. Puhemies ratkaisee, missä järjestyksessä edustajat saavat puheenvuorot ja minkä verran kustakin aihepiiristä keskustellaan. Kaikkia pyydettyjä puheenvuoroja ei yleensä ehditä...
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet...
Arvi Kivimaan runo löytyy Erekhtheion-kantaatin sisältävän cd-levyn tekstilipukkeesta (cd-levy Kokkonen, Joonas: Inauguratio, BIS-CD-498). Samalla äänitteellä on kantaatin ja Inauguratio-teoksen lisäksi Kokkosen 2. sinfonia ja Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset. Teokset esittää Lahden kaupunginorkesteri, jota johtaa Osmo Vänskä. Kantaatin laulavat Satu Vihavainen, Walton Grönroos ja Akateeminen laulu. Cd on julkaistu vuonna 1991.
Kysymyksessä siteerattu runo on ensimmäinen osa (Prologi) Lauri Pohjanpään kymmenosaisesta sikermästä Eriskummallinen uni merikäärmeestä. Kokonaisuudessaan sikermä löytyy Pohjanpään kokoelmasta Sininen hämärä : uusi sarja metsän satuja ja muita runoja (WSOY, 1933). Prologi-osa on julkaistu muusta sikermästä erillisenä nimellä Kalajuttu monessa koululaisille suunnatussa lukemistossa, joista mainittakoon esimerkiksi Luen ja kerron [2] : Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Valistus, 1956) ja Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus, 1958).
Hei!
Teos on julkaistu vasta toissa päivänä 24.4, joten se ei ole ehtinyt vielä kirjastoihin. Kirjaa varmasti hankitaan ainakin osaan kirjastoja, mutta siihen menee aikaa muutama viikko. Kannattaa tiedustella kirjaa uudelleen tai katsoa Helmetistä toukokuun puolenvälin tienoilla.
Pentti Pesän teollisuustrilleri Kauppa tai kuolema (Gummerus, 1976) voisi olla varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi. Kirjan jyväskyläläistehdas ei tosin ole paperitehdas, vaan paperikoneita valmistava Valmetin Rautpohjan tehdas.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti:
Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylässä on osa suomalaista raskasta metallia, kuuluisa paperikoneistaan. Työ on korkealuokkaista, mutta kilpailu maailmanmarkkinoilla kovenee talouslaman puristuksessa. Eräänä päivänä tehtaalla tapahtuu sabotaasi...
Insinööri Jorma Kankaansyrjälle tämä on isku vasten kasvoja. Suunnittelijana hän tuntee Itävaltaan tilatun paperikoneen omakseen. Eikä kysymys ole vain kunniasta. Vanhan metallimiehen poikana Kankaansyrjä...
Kirja on käsiteltävänä kirjaston luettelointi-ja hankintaosastolla, mutta ei vielä sijoitettuna mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjan voi heti varata HelMet-järjestelmän kautta, kun sijoituspaikka näkyy jossakin kirjastossa.
Sadun nimi on Hajamielinen sisilisko ja surullinen sammakko. Sen tekijä on Marjatta Kurenniemi. Satu löytyy suomalaisten satujen antoloiasta Valtterin matkassa(Weilin+Göös,1997).
Kirjan julkaisemiseksi voit toimia ainakin kahdella tavalla.
Kaikki kirjoja julkaisevat kirjankustantamot ottavat vastaan käsikirjoituksia eli tekstejä, kuten romaaneja tai novelli- ja runokokoelmia. Kustantamossa käsikirjoituksesi luetaan ja kustannustoimittaja päättää, ottaako kustantamo tekstin julkaistavakseen. Kannattaa huomioida, että kustantamoihin lähetetään paljon tekstejä ja heidän vastausaikansa vaihtelee kolmesta kuukaudesta jopa vuoteen. Toisekseen vain hyvin pieni osa (n. 1%) kustantamoille lähetetyistä teksteistä loppuen lopuksi päätyy julkaistavaksi.
Seuraavan linkin kautta löydät Suomessa toimivia kustantamoja www.kustantajat.com. Kustantamot toivovat ensisijaisesti valmiita tekstejä eli keskeneräisiä tekstinraakileita on...
Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korpi” juontuu samaisesta yleiskielen sanasta, joka merkitsee murteissa ’kosteaa metsää’ ja kirjakielessä ’synkkää metsää, erämaata, saloa’. Nimen alkuperää on selitetty sillä, että se on ollut alun perin nimenä asuinpaikalla, joka on sijainnut syrjäisellä paikalla metsien ympäröimänä. Tällainen Korpi-niminen kylä on sijainnut esimerkiksi Vehmaalla.
Asuinpaikkaa ilmaisevassa merkityksessä ”Korpi” on esiintynyt asiakirjoissa jo 1400-luvulta lähtien. Tällaisia mainintoja ovat Padasjoen Olef Korpin 1466, Vehmaan Lasse Koruen 1549 ja Euran Madtz Korffuen 1551. Genetiivimuodossa oleva sukunimi on tulkittu asuinpaikkaa ilmaisevaksi, esimerkiksi Korven Matti...
Hei
Runojen etsimisessä menee joskus kauan aikaa. Eipä tätäkään meinannut löytyä. Laitoin kysymyksen eilen myös kirjastojen yhteiselle tieto-listalle, johon voivat vastata kirjastonhoitajat eri puolilta Suomea. Sieltä tärppäsi. Vieremän kirjastosta löytyi alla oleva ruo ja tieto siitä, että se olisikin Oiva Paloheimon kirjoittama. Teksti on saatu lausuntaa harrastavalta henkilöltä.
Mistään painetusta lähteestä emme ole runo pystyneet jäljittämään.
Pohjanpään ja Paloheimon kokoelmat olen käynyt läpi ja monta eläisrunokokoelmaa.
Toivottavasti runo on oikea.
Mattilan kanalassa Oiva Paloheimo
Koko harmajan talven harmissaan
kanat murjotti tylsinä orsillaan
tai pitivät riitaa jyvästä parista.
Joka nokka muistutti syksyn varista.
Ne kaikesta...
Tarkoitatko, että onko nimi käännös ruotsinkielisestä? Suomen sukututkimusseuralla on nimenmuutostietokanta, josta voi etsiä tietoa suomalaisista nimenmuutoksista. Sen mukaan joidenkin Karioja-nimisten nimi on alkujaan ollut mm. ruotsinkielinen Karlbom. Palvelu löytyy täältä:
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Kirjaa ei näyttäisi olevan Göteborgin kaupunginkirjastossa eikä Göteborgin yliopiston kirjastossa. Muutenkin kirjan saatavuus näyttäisi heikolta Ruotsissa. Suomesta kirjaa kuitenkin löytyy useista kirjastoista, ja sinun on mahdollista tilata se kaukolainana (fjärrlån) Suomen puolelta. Kirjaa löytyy Suomesta esimerkiksi Varastokirjastosta sekä Vaasan, Oulun, Kokkolan, Tornion, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastoista. Kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta kaukotilausmahdollisuutta.
Pernun kirjaa ei näyttäisi tällä vastaushetkellä olevan yhtään kappaletta myynnissä Internetissä. Kaikkien antikvariaattien valikoimia ei kuitenkaan Internetistä löydy, joten kirjaa voisi koettaa kysyä sähköpostitse tai puhelimitse suomalaisista...
